Haastattelussa kansanedustaja Jyrki Kasvi

Kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr), joka on myös tulevissa eduskuntavaaleissa ehdokkaana, vastasi Ubuntu-blogin muutamaan avoimeen lähdekoodiin liittyvään kysymykseen.

Haastatteluille saattaa tulla jatkoakin, areenahan on tietenkin kaikille ehdokkaille avoin ja jutun lopussa Kasvi haastaakin muutamia ehdokkaita mukaan Ubuntu-blogin haastatteluun. Jääkin nähtäväksi saadaanko sarjalle jatkoa. Sitä odotellessa, lukekaahan tämä juttu ja muistakaa kaikki täysi-ikäiset lukijat käyttää äänioikeuttanne tulevissa vaaleissa!

Onko Linuxille mielestänne tilausta ja mahdollisuuksia julkisella sektorilla?

On ja on!

Hieman monisanaisemmin. Jos keskitytään nimenomaan julkiseen sektoriin, niin tilaus tulee avoimuudesta, turvallisuudesta, yhteensopivuudesta ja muunnettavuudesta.

Kansalaisten tulee voida arvioida heitä koskevia tietoja käsittelevien julkisten tietojärjestelmien toimintaa, tietoturvaa ja luotettavuutta.

Etenkin turvallisuuden kannalta kriittisten tietojärjestelmien arviointi on pystyttävä ulottamaan lähdekoodiin asti. Ääriesimerkin tästä tarjoaa Kiinan kansanarmeija, joka siirtyi Linuxiin, jotta pystyy tutkimaan lähdekoodin rivi riviltä.

Yhteensopivuuden kannalta tärkeimpiä ovat avoimet tiedostomuodot, joita tarvitaan julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteensopivuuden parantamiseksi. Jopa eri ministeriöiden käyttämät tietojärjestelmät ovat nykyään epäyhteensopivia, tyypillisen keskussairaalan noin sadasta tietojärjestelmästä puhumattakaan.

Avoin lähdekoodi antaa tilaajalle mahdollisuuden teettää mahdollisia järjestelmämuutoksia kenellä tahansa. Kunta tai valtio ei saa joutua riippuvuussuhteeseen yhden toimittajan kanssa.

Mahdollisuuksiinkin uskon, sillä niin Suomesta kuin maailmaltakin löytyy jo useita esimerkkejä onnistuneista avoimen lähdekoodin hankkeista julkisella sektorilla. Viimeisimmän esimerkin tarjoaa Linuxiin siirtynyt puolustusministeriö.

Minkälaisia mahdollisuuksia ja uhkia näette avoimen lähdekoodin tuovan suomalaiselle ohjelmistoteollisuudelle?

Kasvumahdollisuuksia ja osaamishaasteita

Erityisesti avoin lähdekoodi helpottaa pienten kasvavien ohjelmistoyritysten toimintaa. Juristerian osuus liiketoiminnasta on vähäisempi, jolloin voimavarat voidaan kohdistaa varsinaiseen bisnekseen. Kaikkea ei tarvitse ostaa valmiina, vaan työvälineet pystyy räätälöimään omien tarpeiden mukaan.

Toisaalta se on haaste, sillä avoin lähdekoodi ei salli asiakkaiden sitomista omiin palveluihin järjestelmää jatkokehitettäessä. Toisaalta kilpailu luo myös painetta uutta luovaan innovointiin.

Avoin lähdekoodi vaatii kuitenkin toisenlaista liiketoimintaosaamista kuin suljettuun koodiin perustuva ohjelmistotuotanto. Pienten ohjelmistoyritysten liiketoimintaosaaminen on Suomessa yleensä varsin heikkoa, eikä avoimeen koodiin perustuva bisnes ole yhtään sen helpompaa kuin perinteinen ohjelmistobisnes, pikemminkin päinvastoin.

Toisena uhkakuvana on avoimen lähdekoodin epätasainen läpimurto maailmalla. Jos suomalaisen ohjelmistoteollisuuden vientimaissa käytetään avointa lähdekoodin paljon Suomea enemmän tai vähemmän, meidän tuotteemme ja palvelumme eivät käy kaupaksi.

Minkälaisen arvelisitte maailman olevan, mikäli kaikki lähdekoodi olisi avointa?

Nykyistä mielenkiintoisemman.

Uskon “miljoonaan apinaan” eli siihen, että todella uusia ideoita syntyy parhaiten silloin, kun mahdollisimman monella on vapaus kokeilla hullujakin ajatuksia ja antaa ne mahdollisimman vapaasti kaikkien käytetäväksi. Näin syntyi WWW, irc, podcasting, RSS, … Ja kun idea oli kerran olemassa, sen jälkeen sen ympärille alkoi syntyä myös kaupallista toimintaa.

Uskotteko, että suljettu ja avoin lähdekoodi tulevat pitkällä tähtäimellä elämään rinnakkain, vai jääkö toinen jalkoihin?

Tasapeli.

Avoin lähdekoodi tulee parantamaan asemiaan erityisesti ammattikäytössä, mutta suljetun koodin käyttöön perustuvalla liiketoiminnalla on niin vahva markkina-asema ja inertia, että sen asema on vielä pitkään vahva.

Mitä avoimen lähdekoodin ohjelmistoja käytätte, entä mikä on suljettujen osuus?

Kun työkoneen softat ovat talon puolesta niin ne kaikki ovat suljettuja. Firefox ja FileZilla suostuivat jostain syystä asentumaan, vaikka omien ohjelmien asentaminen on meiltä periaatteessa estetty.

Oma kone on puolestaan optimoitu pelikäyttöön, ja sillä puolella avoin koodi ei ole vielä lyönyt itseään läpi 🙁 …

Kansan äänestysaktiivisuutta pitäisi saada parannettua, miten motivoisitte lukijoitamme uurnille?

Olen vakaumuksellinen demokraatti. Ja vakaumuksen eteen on oltava valmis näkemään vähän vaivaa, ottamaan selvää asioista ja muodostamaan niistä oma mielipide. Demokratia ei ole helppo hallintomalli eikä aina edes kovin tehokaskaan, mutta parempaakaan emme ole vielä keksineet, kuten Winston Churchill taannoin totesi.

Sillä mikä on vaihtoehto, jos me emme viitsi vaivautua demokratian eteen? Asiantuntijavalta? Plutokratia? Oligarkia? Totalitaria? Silloin meiltä ei ainakaan enää kysyttäisi, haluammeko osallistua, jaksammeko äänestää.

Jotenkin yhteisistä asioista on joka tapauksessa päätettävä. Ihmiset eivät aina muista, miten paljon meidän elämäämme eduskunnassa ja valtuustoissa tehdyt päätökset ohjaavat. Mihin aikaan kaupat saavat olla auki? Kuka korvaa kun liukastut jalkakäytävällä? Milloin päiväkoti menee kiinni? Kuinka pitkään leikkaukseen joutuu jonottamaan? Kuinka paljon me maksamme veroja? Kuinka pitkään me saamme työttömyyspäivärahaa? Kuinka monta tuntia terveystietoa lapsesi saavat koulussa? …

Haluaisitteko haastaa jonkun kansanedustajaehdokkaista Ubuntu-blogiin haastateltavaksi?
(säännöt: vapaasti valittavissanne, kuitenkin eri puolueesta kuin te, laatikaa yksi kysymys hänelle)

Tässä pari:

Kyösti Karjula (kesk)
Kysymys: Miten suhtautuminen Linuxiin on valtionhallinnossa muuttunut sen jälkeen kun vuonna 2002 teitte Linux-aloitteenne?

Jyrki Katainen (kok)
Kysymys: Ovatko Suomen tietoyhteiskuntakehityksen haasteet enemmän teknologisia vai sosiaalisia?

Minna Sirnö (vas)
Kysymys: Tulisiko ohjelmistojen ja muiden teosten tekijänoikeuksia käsitellä tulevaisuudessa eri tavoin?

Jutta Urpilainen (sd)
Kysymys: Tulisiko avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttöä koulussa edistää ja miten?

Kiitos, toimitan haastattelupyynnöt kysymyksillänne höystettyinä eteenpäin. Suuret kiitokset haastattelusta!

Jussi Nykänen