Kokemuksia Ubuntusta, osa 3

Tällä kertaa on vuorossa nimimerkin Yarr (Ubuntu-foorumilta) haastattelu. Kaikkien kokemukset eivät ole pelkästään positiivisia, ja avoimuuteen mielestäni kuuluu antaa ääni kaikenlaisille kokemuksille, näkemyksille ja fiiliksille. Etenkin, jos ne ovat asiallisesti esitettyjä, kuten mielestäni Yarrin ovat.

Tiedän, että mielipiteet käyttöjärjestelmistä nostavat helposti kovankin metelin, mutta tiedän myös, että Ubuntu-foorumin porukka on fiksua ja osaa tyypillisesti suhtautua asiallisesti myös siihen, että joku ei löytänytkään omaa käyttöjärjestelmätaivastaan Ubuntusta.

Haastateltava

Yarr on 35-vuotias kemiantekniikan insinööri, mies.

Mikä sai sinut kiinnostumaan Ubuntusta (tai Linuxista ylipäätään) ja kokeilemaan?

En juurikaan välittänyt ideologioista tai avoimesta lähdekoodista, mutta kaverini sai minut kiinnostumaan kehumalla Ubuntun hyviä puolia kuten vakaus, ilmaisuus, tietoturvallisuus ja virustorjuntaohjelman tarpeettomuus. Hän myös väitti sillä voitavan tehdä kaikki mitä Windowsillakin. Halusin kokeilla, sillä olin tuskastunut Windowsin epävakauteen, viruksiin ja säännölliseen sekoamiseen vuoden välein. Lisäksi “Ctrl + Alt + Del” ei aina selvittänyt jumitilanteita.

Tulitko jäädäksesi?

Olisin jäänyt pysyvästi, mikäli Ubuntun ominaisuudet, Ubuntulle kehitetyt ohjelmat ja Internetin tuki sille olisivat tyydyttäneet. Näin ei kuitenkaan käynyt.

Mitä käyttöjärjestelmiä käytät tällä hetkellä?

Tällä hetkellä käytössäni on Ubuntu 6.10 Edgy Eft, mutta aion mitä ilmeisimmin asentaa Windows XP Professionalin uudelle koneelleni, joka mahdollisesti saapuu tänään 24.1.2007.

Mihin petyit Ubuntussa, että päädyit jälleen Windowsiin?

peukku_alasInternetissä on tullut vastaani liian usein palveluja, jotka eivät toimi Ubuntulla. En saa tilattua maksullisia palveluja, en saa kirjoitettua HTML-koodilla keskustelufoorumeille, en saa katsottua nettisivuja, videoita jne., vaikka JavaScript on päällä, evästeet on sallittu sekä kaikki pluginit ja codecit on yritetty asentaa. Internet ei tue niin hyvin Linuxia, että se riittäisi minulle.

Linuxin eteen on tehty paljon työtä, mutta sen ohjelmat eivät silti ole tarpeeksi ammattimaisia ja laadukkaita vielä. Esimerkiksi Ubuntulle ei ole MS Excelin oikeasti ja riittävästi korvaavaa vastaavaa ohjelmaa. Ubuntun taulukkolaskentaohjelmat eivät esimerkiksi laadi regressioyhtälöitä kuvaajille kuten Excel tekee. Jopa koordinaatiston akseleiden ja kuvaajien nimeämisessä on ongelmia.

Lisäksi Ubuntussa pitäytymällä joutuisin täysin luopumaan joidenkin firmojen ohjelmista ja palveluista (lue: tiedoista ja mahdollisuuksista), yhtenä esimerkkinä Autodatan ohjelmisto, joka sisältää ajoneuvojen vikakoodit. Ubuntu ei ilmeisesti ole tarpeeksi varteenotettava alusta, jotta laadukkaiden kaupallisten ohjelmistojen valmistajat kiinnostuisivat tekemään sille ohjelmia. Ehkä se ei tarjoa tarpeeksi tai riittävän monipuolisia resursseja sellaisten ohjelmien käyttöön. Ehkä Ubuntulle tarkoitettuihin sovellusohjelmiin täytyisi sisällyttää sellaista koodia, mitä ei tarvita koodata Windowsissa. Tuollainen nostaisi kynnystä tehdä ohjelmia Ubuntulle, sillä silloin sovellusohjelmien valmistajien taakaksi tulisi astua osaamisalueelle, jonka on jo totuttu kuuluvan käyttöjärjestelmän valmistajan piiriin.

Mikä oli Ubuntussa hyvää?

peukku_ylösIlmaisuus, käyttöjärjestelmän vakaus ja virustorjuntaohjelman tarpeettomuus. System Monitor lopetti aina tehokkaasti jumittuneen Skypen.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

En usko, että ainakaan täysin vapaaehtoisin harrastelijavoimin Linuxin ohjelmista ja kenties käyttöjärjestelmästä ikinä voi tulla vakavasti otettavaa kilpailijaa ammattimaisena liiketoimintana tehdyille tuotteille, sillä kyse on yksinkertaisesti resursseista. Kenelläkään makuuhuoneessa vapaa-aikanaan koodaavalla henkilöllä tai sellaisten henkilöiden ryhmittymällä ei ole aikaa eikä rahaa kehittää jokin ohjelma Windowsin ammattilaisohjelmia vastaavalle tasolle tai sen ylitse, vaikka kuinka kovasti ohjelmointi kiinnostaisi. Windowsin ohjelmat ovat yleensä hyviä. Ongelmana lienee lähinnä Windows-käyttöjärjestelmä. Toivon ja odotan sen kehittymistä entistä vakaammaksi ja turvallisemmaksi.

Jussi Nykänen

En oikeasti tehnyt mitään muuta kuin kysyin Yarrilta, mikäli hänellä olisi kiinnostusta osallistua tähän juttusarjaan ja kirjoitin tuon johdannon, eli ensimmäiset kaksi kappaletta. Kiitokset Yarrille osallistumisesta, vieläpä täysin julkaisuvalmiilla jutulla!

13 Responses to “Kokemuksia Ubuntusta, osa 3”

  1. E.K.Virtanen Says:

    Mielenkiintoinen haastattelu. Positiivista on että kuullaan myös tämänkin suuntaisia mielipiteitä eikä vain ylistystä 🙂

    Nykäselle terkkuja että näitä saa tulla toki lisää vaikka kerran viikossa ja Yarr:lle kaikkea hyvää, minkä käyttöjärjestelmän sitten loppujen lopuksi asentaakaan.

  2. Timo Jyrinki Says:

    “HTML-koodilla keskustelualueille” lienee Microsoftin keskustelualueita koskevaa, tai näin olen kuullut? Sillehän ei voi mitään jos monopoliasemaa käytetään kilpailun kitkemiseen, ja jos ei ole kiinnostunut siitä että “se on väärin”, on ihan pätevä miinuspuoli tuokin.

    Excel-huomio on paikkansapitävä. Suurin osa ei tosin tarvitse niitä puuttuvia ominaisuuksia, ja moni taas ei käytä taulukkolaskentaa siihen mihin normaalisti käytetään vaikkapa Matlabia (jonka saa myös Linuxille, sekä avoimen korvikkeen Octaven), mutta välissä on joitain käyttötapauksia joita on turhan vaikea OpenOfficella vielä toteuttaa. Uusi Chart-komponenttihan on tulossa OpenOffice.org 2.3 -julkaisuun, joten tämäkin on korjaantumassa luultavasti tämän vuoden aikana.

    Ubuntulle julkaistujen kaupallisten ohjelmistojen määrä ei ole vähäisempi ohjelmoinnin hankaluuden, vaan markkinoiden pienuuden takia. Lisäksi Autocad:lla, niin laadukkaana ohjelmistona kun pidetäänkin, saattaa olla resurssien ja taitojen puutetta ohjelmistojen toimimaan saamisessa muualla kuin Windowsissa. Ovathan tosiaan mm. erittäin monimutkaiset ohjelmat kuten nämä kaupalliset matematiikkaohjelmistot, Maya-mallinnus/renderöintiohjelma ym. jo saatavissa Linuxille. Koko Hollywoodin kuvankäsittely- ja tietokone-efektipuoli pyörii valtaosin Linuxin varassa.

    Mutta tosiaan hienoa kuulla negatiivisempiakin puheenvuoroja, tokihan kehittymisen varaa on vielä paljon, vaikka jätettäisinkiin laskuista asiat jotka johtuvat esim. noista monopoliasemien väärinkäytöistä. Toisaalta jäljellä jäävistä asioista suurin lienee yleinen muutoshitaus avoimuuden suhtaumisen kanssa – laitetuen puutteet Linuxissa johtuu paljolti laitevalmistajien nihkeydestä.

    Sinänsä tuo “harrastelijamaisuuden” korostaminen on ainoa joka edelleen särähtää korvaan, sillä avointen ohjelmistojen ympärillä pyörii jo miljardibisnes ja hyvin suuri osa suosituimmista ohjelmista tehdään jopa valtaosin yritysvoimin jo tänä päivänä. Olisiko Yarr:lta jotain kommenttia tähän, tai huomasiko Yarr mm. kaupallistenkin matematiikkaohjelmistojen saatavuuden Linuxille?

  3. E.K.Virtanen Says:

    Itseäni kyllä ärsyttää suunnattomasti asenne jossa esim. avoimien ohjelmien tekijöitä pidetään harrastelijoina kun taas kaupallisia ohjelmia ammattimaisia.
    Eräs henkilö sanoikin eräässä threadissa “linux cant succes because it’s made by amateurs, windows is made by professional coders”.
    Voitte uskoa että tuosta repliikistä syntyi meteliä ;D

  4. Sorkkarauta Says:

    Veikkailisinpa, että käyttötarve ratkaisee valinnan. Jos tarvitsee farmaria, niin tuskin päätynee sedaniin vaikka sedan olisikin halvempi.

    En ole kyllä vielä omalla kokemuksella löytänyt montakaa www-palvelua, jotka eivät toimisi minulla. Surullisen kuuluisa Ylen verkkopalvelu ei toimi, vaikka sen pitäisi olla lakisääteisesti tarjottavissa tasapuolisesti kaikille ilman erityisvaatimuksia.

    Tiedän, ettei tämä toteamus tuo Open Officesta mainittua puuttuvaa ominaisuutta toteen, mutta haluaisinpa vain todeta sen että ei OO:n elinkaarikaan ole kovin pitkä. Mikäpä estää puuttuvia ominaisuuksia lisäämästä, koska touhu on avointa.

    Kummallisen huonoa koodia nämä ammattilaisetkin osaavat vääntää, koska jos se olisi niin paljon parempaa kuin “peräkammarin koodi”, niin miksi ihmeessä Windowsiin julkistetaan korjaussarjoja tämän tästä? Veikkailisinpa että koodi on jopa parempaa koska sitä ei tehdä leipätyönä vaan monesti intohimon voimalla. Käytettävyys voi tosin olla siinä sivuseikka, koska sillä ei tavoitetella markkinoinnille lisäarvoa, toisin kuin kaupallisessa softassa.

    Minulle ei ole Linux ideologinen valinta. Pidän vain siitä ajatuksesta hyvin paljon, ettei markkinapaineet aseta minun tietojenkäsittelyn tarpeille vaatimuksia, koska ei ole pakkoa päivittää konetta esim. joka viides vuosi kaupallisten tekosyiden vuoksi.

  5. pop Says:

    Noista toimimattomista palveluista sanoisin youtube, ja kaikki muut vastaavat. En vain millään ole saanut toimimaan ääniä noissa, vaikka mm. suoraan mplayerilla toistettuna samat videot toimivatkin, kunhan ne hakee ensin omalle koneelle. Lopulta ei toiminut enää kuvakaan, ja lakkasin yrittämästä.

  6. E.K.Virtanen Says:

    Outoa, asensin normit codecit, epiphany ja ff toistaa nuo kaikki ilman mitään ongelmia.
    Juuri naureskelen kummeleita 😀

  7. Daily Says:

    “Noista toimimattomista palveluista sanoisin youtube, ja kaikki muut vastaavat. En vain millään ole saanut toimimaan ääniä noissa, vaikka mm. suoraan mplayerilla toistettuna samat videot toimivatkin, kunhan ne hakee ensin omalle koneelle. Lopulta ei toiminut enää kuvakaan, ja lakkasin yrittämästä. ”

    Varmaankin Flash Player 7:lla olet yritellyt, joka oli kaikin puolin buginen. Vast ikään ilmestynyt Flash Player 9, korjannee nuo ongelmat. Flash Player 8:han ei koskaan Linuxille ilmestynytkään. Vastedes Adobe on sitoutunut kehittämään Flash Playeriä niin Windows, Mac kuin Linux alustallakin. Eli parempaan suuntaan ollaan tuonkin asian suhteen menossa.

  8. pop Says:

    Yritystä on ollut vähän vaikka millä playereillä, flash 7 ja 9 myös. Tällä hetkellä kuvaa taas toimii, mutta tuo ff plugin ääniongelmat ei ole poistuneet. Luultavasti ALSA on jotenkin vinksallaan, osa ohjelmista soittaa kiltisti sen kautta, ja osa ei. Kummallista mm. että xine engine toimii osassa playereistä ALSA:n kautta, osassa ei. Muutenkin tuo äänipuoli on ollut se mikä on tökkinyt linuxin kanssa aikaisemminkin. Tällä hetkellä tuon ff:n äänien puuttumisen lisäksi harmittaa on se, että useampi ohjelma ei pääse käyttämään ääniä yhtä aikaa. Nytkin yksi appletti varaa äänikortin, ja pitäisi käyttää koko FF alhaalla että saisi Amarokin toimimaan. Ilmeisesti ALSA:n (ja alsaoss:n tjsp) pitäisi ratkaista ongelma, mutta ei jaksaisi säätää mokomaa.

  9. pop Says:

    Lisättäköön että muuten tämä (Kubuntu) on ollut käytössä lähes 100% ajasta sen jälkeen kun sen asensin, ja tyytyväinen olen ollut. Windowsin puolella olen käynyt vain säätämässä paria ntfs osioita pienemmiksi että sain lisää tilaa Linuxin osioille 🙂

  10. Sammy Says:

    Mielestäni Windows -käyttäjien usein tekemä vertailu MS Officen ja OpenOfficen, Yarr:n tapauksessa Excel vs. OO:n Calc, on ontuva. Jo siitäkin syystä, että OO on saatavilla myös Windows -alustalle, mutta ennenkaikkea sen vuoksi, että markkinoilla on parempiakin softia näiden asioiden tekemiseen.

    Mielestäni käyttäjien soisi Linux:n, distrosta riippumatta, tutustuessaan kokeilevan myös vaihtoehtoisia tapoja tehdä tuttuja asioita. Tämä luonnollisesti vie aikaa, mutta jo pelkästään käyttöjärjestelmien välinen ideologiakuilu pakottaa käyttäjän käyttämään aikaa Linuxiin tutustuessaan.

    Yarr:n ongelmat OO:n Calc:n kanssa, olisi ollut helposti hoidettuja, mikäli Yarr olisi tutustunut muutamaan muuhun softaan. Excel (saati OO:n Calc) ei sinällään ole mikään funktioiden plottaukseen tai matematiikkaan tarkoitettu ohjelma. Näihin tarkoituksiin on, molemmille alustoille, olemassa huomattavasti paljon parempia ohjelmia. Timon mainitseman Matlabin lisäksi mm. Maple ja Mathematica ovat hyviä työkaluja. Loistavana ilmaisena ohjelmana voisin mainita gnuplotin, joka on saatavilla niin Linuxille kuin Windowssillekkin. Gnuplot on erinomainen ohjelma, kun käyttäjän tarvitsee plotata erilaisia käyriä tai pintoja, vaikka dataa olisi paljon.

    Toisena esimerkkinä yksittäisten ohjelmien käytöstä, ja ylivertaisuudesta toimisto-ohjelmiin verrattuna, voisin mainita TeX -ympäristön. Luonnollisesti La/TeX -ympäristön opettelu vie aikaa enemmän kuin Word:n, mutta edut paljastuvat käyttäjälle nopeasti, kun alkukankeus on voitettu. LaTeX:n lukuisat laajennukset mm. Beamer antaa loistavan mahdollisuuden tehdä myös esitykset, jolloin myös PowerPoint tulee korvatuksi. Myös LaTeX (ja em. Beamer) on saatavilla niin Linux- kuin Windows -ympäristöön.

  11. Risto H. Kurppa Says:

    KDE4 & KmPlot: http://dot.kde.org/1170113778/

  12. jukka Says:

    mitekä on skypen kanssa, asun toisella puolella maapalloa ja skype on olin-elinehto että se toimii , toimiiko?

    jo

  13. Mikko Huovila Says:

    skype toimii, mutta ilman kuvaa

Leave a Reply

Keskustelualueet

Ubuntu Suomen keskustelualueilta löydät tuhansia aiempia keskusteluita ja vinkkejä Ubuntun käyttöön. Voit myös luoda uuden viestiketjun, jos et löydä aiempaa, sopivaa keskustelua.

Ohjeet ja tuki

Ubuntu-yhteisö on laatinut uusia käyttäjiä varten hyvät ohjeet. Apua voi kysäistä myös keskustelupalstoilta tai reaaliaikaisessa IRC-keskustelussa.

Yhteisö

Aktiiviset Ubuntu-käyttäjät ovat osa suurta vapaiden ohjelmien yhteisöä. Yhteisö auttaa uusia käyttäjiä, levittää tietoutta vapaista ohjelmista sekä tekee ohjelmien kehitystyötä. Tutustu Ubuntu Suomen ja siihen liittyvien yhteisöjen toimintaan ja tule mukaan!