Igor_2 summaa kokemuksensa siirtymisestään Windowsista Linux-käyttäjäksi tässä juttusarjansa kolmannessa osassa. Osa 1/3 löytyy täältä ja osa 2/3 täältä
Tämä juttusarja on puhtaan subjektiivinen arvio siitä miten Ubuntu soveltuu suhteellisen kevyeen kotikäyttöön. Olen aiemmissa kahdessa osassa kertonut taustat ja lukijan on hyödyllistä ottaa ne huomioon arvioita lukiessaan.
Nämä eivät ole ehdottomia ja viimeisiä totuuksia.
Pohjimmiltaan ne eivät ole ehkä totuuksia ollenkaan, saati että tekisivät oikeutta sen paremmin Linuxille kuin Ubuntullekaan. Näin minä kuitenkin näin asiat noviisikäyttäjän näkökulmasta.
Kokeneempi käyttäjä painottaisi varmasti asiat täysin toisin. Seikat jotka minulle on olleet suuria ongelmia eivät jollekin toiselle ole ongelmia ollenkaan. Ehkä hän ei edes huomaa niitä.
Toivon, etten tuota suurta mielipahaa kenellekään, sillä tämän blogin näkökulma ei ole vertailla Ubuntua (+ Linuxia) mihinkään muuhun yleiseen käyttöjärjestelmään ja niiden sovellusohjelmiin tai ohjelmatarjontaan.
En myöskään vaivaa lukijaa yksityiskohdilla yhtään sen enempää kuin asian perustelun kannalta on tähdellistä.
Perustan käsitykseni Ubuntun versioon 6.06 LTS (“Dapper Drake”). Tämä versio on nyt lähes vuoden ikäinen ja sen jälkeen Ubuntusta on jo julkaistu uudempi versio.
Miksi arvioida vanhaa versiota?
Siksi, että 6.06 on nk. pitkän tuen jakeluversio (Long Time Support, LTS) jolle luvataan työasemakäytössä tietoturvapäivitysten osalta 3 vuoden tuki, kun se vastaavasti Ubuntun “väliversioissa” on vain 18 kuukautta.
Toisaalta, kuten taannoin totesin “… Windows-ympäristö oli minulle, jäärälle, aivan liian vihamielinen ja levoton…” ja hain Ubuntuun vaihtamisella stabiiliutta ja hallittavuutta, niin siinä mielessä LTS versio oli luonnollinen valinta.
Asiaan.
Ubuntun käyttöönotossa on monta potentiaalista kompastuskiveä.
Yksi sellainen on useiden kotikäyttäjälle välttämättömien koodekkien puuttuminen oletusasennuksesta. Käsittääkseni tällä yritetään vähentää tekijänoikeussyytösten syntymisen mahdollisuutta, ainakin jossain päin maailmaa, mutta samalla nostetaan myös tavallisen matti ja maija meikäläisen käyttöönottokynnys aivan liian korkeaksi.
Nykyinen PC:n peruskäyttö on nettisurffausta, sähköpostia, pankkiasiointia, ehkä MP3 formaatissa olevan musiikin kuuntelua, jne.
Nettisurffailuun kuuluu mm. erilaisten videoiden katselu (esimerkiksi YLEn elävä arkisto) jotka toimiakseen vaativat tietyt tiedostorajapinnat. Sama koskee MP3 tiedostoformaattia. On anteeksiantamatonta että perusasennus ei pidä niitä sisällään, vaan ne joudutaan taikomaan jostain kivenkolosta – temppu joka onnistuu useille, vielä useammille ei.
Loppukäyttäjän kannalta asiaa ei muuta miksikään ne oppiriidat jotka tämän asian taustalla mahdollisesti on. Hänelle tilanne on se, että Suomen kansan kohtalonhetkistä kertovat Yleisradion rainat jäävät edelleenkin arkistojen kätköihin.
Henkilökohtaisesti, ja erityisesti Suomen ja Euroopan näkökulmasta en käsitä, miten tilanne on tekijänoikeusmielessä vähemmän uhkaava sillä, että ei oteta koodekkeja mukaan oletusasennukseen, mutta annetaan seikkaperäiset ohjeet niiden löytymiseen ja asentamiseen.
Nähdäkseni perimmäinen syy siihen, että Ubuntu Dapper ei ole valmis massojen käyttöön on tämä: Se ei ole normaaleilla tietokoneajokortin haltijan taidoilla otettavissa kohtuullisin ponnisteluin täysipainoiseen kotikäyttöön.
Ymmärtääkseni asia olisi korjattavissa esimerkiksi pienellä skriptillä joka muokkaa Ubuntun ohjelmalähteet vaaditun mukaiseksi ja asentaisi tarvittavat tiedostorajapinnat. Luonnollisinta olisi sisällyttää skripti suoraan jakeluun, mutta asiaa auttaisi jo pelkästään se, että tällainen skripti löytyisi jostain tunnetusta paikasta ja olisi käyttäjän itse ajettavissa.
Ongelmaa lieventää, joskaan ei kokonaan poista, erittäin aktiivinen, avulias ja asiallinen Ubuntu-foorumi. Esimerkiksi tämän saitin keskustelualueet.
Jos näkee itse vähän vaivaa ja raivaa esteet, taikka jos on ystävä tai tuttu joka pystyy auttamaan, niin lopputulos onkin sitten hämmästyttävä.
Linux-alustalla pyörivä Ubuntu on graniittia joka käy ja kukkuu päivästä toiseen ja pysähtyy vain kun sitä erityisesti pyydetään niin tekemään. Edes ohjelmien päivittäminen ei aiheuta koneen uudelleenkäynnistystarvetta.
Päivitysprojektimme lähti käyntiin siitä toteamuksesta, että tunsin että käyttämäni järjestelmä oli karannut niin omasta kuin kehittäjiensäkin kädestä. Minulla ei ollut aavistustakaan mitä koneessa tapahtui, mitä se teki ja mitä sinne milloinkin oli tietämättäni pesiytynyt.
En voi väittää että tietäisin nytkään. Linuxissa pyörii joka hetki valtava määrä minulle tuiki tuntemattomia prosesseja ja voivat minun puolestani tehdä aivan mitä tahansa.
Tässä suhteessa kysymys on uskosta. Uskon ympäri maailman levinneen Linux-friikkien tietävän mitä siellä on ja uskon heidän sanaansa siinä, että siellä ei ole mitään asiaan kuulumatonta.
Miksi näin pitäisi uskoa? Miksi ei? Mikä motiivi olisi valehdella?
Uskoa vahvistaa myös kertynyt käyttökokemus. Kone on vakaa, kevyt, levyt ovat rauhalliset ja modeeminvalot eivät vilkuttele omiaan.
Olen tehnyt säädöt niin, että jopa ohjelmien päivitystarkistukset tapahtuvat manuaalisesti. Teen päivitystarkistuksen ja itse päivityksen silloin kun minulle itselleni sopii, en silloin kun joku muu katsoo ajan kypsäksi.
Linux-jakelut ovat tunnetusti tänä päivänä haittaohjelma- ja virusvapaita – vai onko joku kuullut puheita Linuxin puolella aktiivisesti leviävistä haittaohjelmista? Tietääkseni sille ei löydy edes nk. virustorjuntaohjelmia. Kertonee omaa kieltään asiantilasta.
Kannattiko siis rehkiminen? Siihen on jo vastattu, ehdottomasti. Me olemme enemmän kuin tyytyväisiä. Me olemme kiitollisia.
Voiko samaa suositella myös muille? Edellä sanotuin rajauksin, kyllä voi.
Jos pystyt profiloimaan oman käyttösi (pystyt siis rajaamaan tarpeesi), niin ehdottomasti kannattaa tarkistaa tämä vaihtoehto. Jopa ongelmien ratkaisemiseksi kannattaa nähdä hiukan vaivaa, se on sen arvoista.
Jos et tiedä mitä haluat koneellasi tehdä, haluat kokeilla kaikkia maailman ohjelmia tai haluat pelata, niin katselisin ehkä myös vaihtoehtoja.
Niitäkin on, vaikkakaan niitä ei muuten voikaan suositella. Se mitä tässä tapauksessa voisi suositella on, että hanki kaksi konetta. Toinen leikkikaluksi ja toinen koneeksi jolla hoidetaan pankkiasiat.
Niin, mitä Ubuntu & Linux siis on?
Minä väitän: Tällä hetkellä Ubuntu & Linux on halvin, toimivin, stabiilein ja ennen kaikkea turvallisin vaihtoehto joka normaaliin kotikäyttöön markkinoilta löytyy.
Onko siis paluuta? Tähän lieneekin jo vastattu.
Igor_2
April 24th, 2007 at 12:14
Ubuntu 7.04:ssa mp3:n ja jopa wmv:iden katselu onnistuu helposti, sillä yritettäessä katsella tällaisia eri tavoin rajoitettuja tiedostomuotoja kysytään asennetaanko niille avoimen lähdekoodin tuki. Tämä asia on todellakin suurehko kynnyskysymys, ja juuri siksi Ubuntu 7.04:ssa tuntuu vihdoin olevan kaikki tärkeimmät asiat ihan oikeasti saatu kuntoon, ja oikein keinoin.
Ainoa isompi puuttuva juttu on DVD:iden katselutuen yhtä helppo asennus, mutta se onkin hieman eri asia ja DVD:iden katselumahdollisuudesta kertominen on potentiaalisesti Suomen uuden tekijänoikeuslain vastaista, niin hullua kuin se onkin. Hyvin paljon pienempi osa ihmisistä kuitenkin katsoo elokuvansa tietokoneen DVD-soittimella, kuin kuuntelee mp3:ia.
Se miksi niitä ei sisällytetä Ubuntuun johtuu siitä, että tällöin riski tulla haastetuksi oikeudessa on kyseisenlaisen Linux-jakelun levittäjällä – Canonical/Ubuntu ei voi ottaa sellaista riskiä. Koska ohjeita kuitenkin löytyy, tai käyttäjä voi nyt 7.04:n myötä tuet asentaa entistä helpommin, jää vain käyttäjän vastuulle harkita/selvittää onko kaikki ok. Suomen ja yksityiskäyttäjien näkökulmasta kaikki on ok huomattavasti enemmän kuin vaikkapa amerikkalaisen yrityksen näkökulmasta, mutta kukaan ei tällä hetkellä suostu sanomaan ovatko esim. näihin liittyvät ohjelmistopatentit lainvoimaisia Suomessakin. Kyseisenlaiset patentit eivät ole sallittuja EU:ssa, mutta niitä myönnetään jatkuvasti.
April 24th, 2007 at 13:17
Mainio artikkelisarja ja allekirjoitan monet noista ongelmista joita sinäkin toit esiin.
April 24th, 2007 at 16:02
Pieni korjaus: Kyllä linuxille löytyy virusturvaohjelmistoja. Esim. F-Securesta myydään Linux-versiota.
April 24th, 2007 at 17:57
Hieno kirjoitus, kiitos!
Et ole varmasti ainut joka on tapellut noiden kodeekkien kanssa. YLE teki kyllä ratkaisun, joka palvelee hyvin Windows käyttäjiä, mutta pyllistää taas Linux käyttäjille.
Avoin yhteisö pyrkii vastaamaan sitä hyödyntävien kysyntään. Mainio esimerkki on mm. Avoin ja vapaa Gnash -flash toistin, joka pystyy nykyisessä kehitysversiossaan toistamaan youtuben videot. Nouveau on taas projekti joka kehittää avoin ajuria Nvidian näytönohjaimille.
Pieniä, mutta todella merkittäviä tekijöitä kohti “avointa valtatietä”, jossa ei ole ikkunoita rajoittamassa ja estämässä.
April 25th, 2007 at 12:41
Tosiaan esim. MP3-tuen ja muiden peruskäyttäjälle itsestäänselvien ominaisuuksien asentaminen saattaa tuntua oudolta, mutta tätä tietä onkin siloitettu huomattavasti Ubuntun 7.04 julkaisuun. Muistaakseni Ubuntusta levitetään myös epävirallista versiota, jossa kaikki saatavilla olevat koodekit on asennettu valmiiksi.
Omasta mielestäni on hyvä, etteivät kaikki pakettilähteet ole heti käytettävissä, sillä itselläni esim. Synaptic:n haut kestävät kaikilla Ubuntun lähteillä häiritsevän kauan.
April 25th, 2007 at 15:25
Ubuntu tekee MP3:sten käytöstä niin helppoa, ettei OGG:tä enää tarvitakaan, eikä kukaan asennusvaiheessa saa edes valaistusta vaihtoehdoista.
April 25th, 2007 at 16:20
Aleksi Ikäheimo kirjoittaa:
24. huhtikuuta 2007 kello 17.57
Hieno kirjoitus, kiitos!
Et ole varmasti ainut joka on tapellut noiden kodeekkien kanssa. YLE teki kyllä ratkaisun, joka palvelee hyvin Windows käyttäjiä, mutta pyllistää taas Linux käyttäjille.
Kyllä et ole et mutta vaikka olen käyttänyt linuxia ubuntu viikkoa ennen joulusta kyllä se onnistuu mutta aika näpräämiseksi ja kyselemiseksi menee.
Olen igor_2;n kanssa täysin samaa mieltä elikä kiitos jutustasi siihen on helppo yhtyä.
April 26th, 2007 at 09:54
Kyllä näyttää saavan F-Securen linuxille, mutta vain näihin distroihin:
Novell Linux Desktop 9
SUSE Linux 9,3
SUSE Linux 9,2
SUSE Linux 9,1
SUSE Linux 9.0
SUSE Linux Enterprise Server 9
SUSE Linux Enterprise Server 8
Red Hat Enterprise Linux 4
Red Hat Enterprise Linux 3
Red Hat Enterprise Linux 2.1 AS
Mandrake 10.1
Debian 3.1
Joten ei taida saada ubuntuun?
April 26th, 2007 at 13:29
Maailmassa on kaytannossa kaksi naytonohjaimen valmistajaa, joista toisen ajureiden saaminen linuxiin *lue>ATI on yksi suurimmista vaikeuksista linuxin asentamisessa.
Netti on pullollaan kirjoituksia, joissa yritetaan saada kortti toimimaan, mutta huonolla menestyksella.
Oma seikkailuni asian parissa kesti reilun kuukauden, mutta lopputulos jai kovin laihaksi, En saanut kiihdytysta toimimaan enka isoa nayttoa toimimaan natiiviresolla.
Ennen kuin ajuriongelmiin saadaan huomattavaa parannusta, on linux yhta tuskaa tavalliselle kayttajalle.
April 26th, 2007 at 14:09
Hah:
Itse ostin 2005 konepaketin mukana ATIn jonku halpis näytönohjaimen ja sen kanssa ei ole ollut mitään ongelmia koskaan. Nykyään on tosin nVidia eikä senkään kanssa ole ollut mitään ongelmaa. Läppärissä Intelin näytönohjain ja ei mitään ongelmia koskaan. Eli jos sinulla on ongelmia niin se ei tarkoita että kaikilla on ongelmia.
Jos linuxiin meinaa siirtyä niin kannattaa asennoitua siihen että joutuu ehkä hommaamaan jotain linux-ystävällistä rautaa jos nykyinen market hw ei sitä tue. Huuto.net on tälläistä rautaa pullollaan. Erään tuttavan FujitsuSiemens pöytäkoneessa oli SigmaTelin (?) äänikortti jonka kanssa aikansa tappelin mutta tuloksetta. Tässä ei auttanut muu kuin tilata huuto.netistä joku Sound Blaster ~15 eurolla. Näin nuo ongelmat on kierrettävissä. Windowsiin ei ollut tässä tapauksessa enää paluuta, se oli gone by the virus. Eli windows only raudat mäkeen ja kappa ku ei enää olekkaan mitään ongelmaa. Helppoa ku heinänteko.
April 26th, 2007 at 14:41
Hah:
Linux-käyttäjän ei kannata unohtaa Inteliä. Suosittelisin kyllä ostamaan intelin piirillä varustetun koneen/emon. Ellei sitten tosiaan tarvitse reilumpaa 3d-vääntöä (onko sitä Linux-käytössä tarjolla kuitenkaan puutteellisten ajurien takia yhtään enempää kuin Intelilläkään, en osaa yhtään sanoa).
April 26th, 2007 at 15:12
Pistas Marko goolaten, Linux ubuntu ati problem ja saat miljoona vastausta. Joten hah vaan itselles.
April 26th, 2007 at 16:30
Heh hee:
linux ubuntu ati problem: 1,230,000 results
linux ubuntu intel problem: 1,440,000 results
No, Intelin luvuissa lienee vähän muitakin ongelmia… 🙂
April 26th, 2007 at 16:45
Ja tuo intel koostuu pitkälti näistä:
linux ubuntu intel display problem: 958 000 osumaa
linux ubuntu intel wlan problem: 461 000 osumaa
958000 + 461 000 = 1 419 000 osumaa
Muuta mielenkiintoista
linux ubuntu nvidia problem: 1 230 000 osumaa
linux ubuntu problem: 3 720 000 osumaa
Tästä voisi joku vetää johtopäätökset, että ubuntun ongelmat koostuvat seuraavasti:
32% ati
32% nvidia
12% intel wlan
25% intel display
yhteensä 103%
Ei ehkä ihan luotettavaa spekulointia vaikkakin mielenkiintoista 🙂
April 26th, 2007 at 18:03
Kyllä vain. Linuxille löytyy kyllä “virus-ohjelmia”, mutta mitä ne etsivät?
Kun sanoin, että “ei löydy”, niin luonnollisestikin tarkoitin että ei löydy ohjelmia jotka etsisivät Linuxin haittaohjelmia.
Olenko väärässä, ja että Linuxille sittenkin löytyy niin torjuntaohjelmia kun torjuttavaakin?
April 26th, 2007 at 23:13
Eipä niitä taida pahemmin löytyä, mutta nuohan on lähinnä servereille tarkoitettuja. Koska sieltä voi se pöpö karata sitten jonkun Wintoosa käyttäjän koneeseen? Ainakin noin se joskus oli, ellei ole hirveästi muuttunut.
April 27th, 2007 at 07:28
Hah: Ongelmia on se on selvää. Mutta silti jos on paljon ongelmia niin se ei tarkoita että kaikilla on ongelmia. Windowsissakin on paljon ongelmia mutta ei niistä sen enempää. Eli hah hah vaan itsellesi. Kypsy siihen windoussiin, mulle ihan sama…
April 27th, 2007 at 15:05
Linuxin virustorjuntaohjelmien pääasiallinen tarkoitus on havaita windows tuholaisia. Esimerkiksi ClamAV hoitaa hommansa varsin mallikkaasti.
Linuxille on “haittaohjelmia” jotka ovat lähinnä erinäisten hakkereiden sun muiden käytössä. Yhtään itsenäisesti leviävää tuholaista en ole vielä tavannut. Käyttäjän ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan, koska pääsääntöisesti jokainen mitä tahansa linuxohjelmaa koskeva oikea haavoittuvuus tai tietoturvauhka korjataan lähes poikkeuksetta ihan muutamassa vuorokaudessa. Yleensä ennen kuin asiasta edes tiedotetaan julkisesti. Lisäksi linuxin yleisen rakenteen vuoksi näiden mahdollisten haavoittuvuuksien todellinen hyödyntäminen tahtoo olla muutenkin hyvin hankalaa.
Lisäksi linuxille löytyy erinäisiä työkaluja mahdollisten järjestelmään asennettujen rootkit-ohjelmien löytämiseen.
Todellista vaaraa ei tähän päiväään mennessä kuitenkaan ole koskaan vielä peruskäyttäjälle koitunut. Päivitykset on toki pidettävä ajantasalla. 🙂
April 30th, 2007 at 14:15
Kiitos täsmennyksistä linuxin virustorjunnan suhteen. Toki tarkoitukseni ei ollut väittää ettei linux olisi merkittäviltä osilta tietoturvallisempi ja virusvastaisempi kuin hömppäjärjestelmän eri versiot.
Silti väittäisin että tästä linuxin viruspuhtauden ylistämisestä paistaa hieman läpi bluffi – jos linux yleistyisi peruskäytössä, varmasti viruksiakin alkaisi levitä. Tällä hetkellä kun linux-käyttäjiksi valikoituvat sellaiset ihmiset jotka ovat hieman tietoisempia viruksien toiminnasta kuin tavallinen kansa. Ei se virus kuitenkaan tarvitse kuin yhden root-tason hyväksynnän käyttäjältä, ja löytyy kyllä käyttäjiä jotka ovat sen valmiit antamaan “jotta tää toimisi”, tms. Ei linuxissa mitään sisäänrakennettua järjestelmäarkitehtoorista viruksia tehokkaasti estävää ratkaisua tietääkseni kuitenkaan ole, jos virus pääsee toimimaan root-oikeuksilla.
Se on toki varmasti totta ettei niistä nykyisenkaltaista maanvaivaa linuxiin pääsisi koskaan tulemaan. Kyllä sen salasanan antaminen pistää kuitenkin miettimään enemmän kuin “Haluatko varmasti avata tiedoston, tää voi olla hei viruskin, tai sit ei, et voi tietää?”
May 1st, 2007 at 09:43
> Silti väittäisin että tästä linuxin viruspuhtauden ylistämisestä
> paistaa hieman läpi bluffi – jos linux yleistyisi peruskäytössä,
> varmasti viruksiakin alkaisi levitä.
Minä sitten taas puolestani olisin taipuvainen väittämään että sekoitat kaksi kysymystä:
– Mikä tilanne virusrintamalla on juuri nyt
ja toisaalta sen,
– Mikä tilanne voisi hypoteettisesti olla.
Mitä merkitystä käytännössä on sillä mikä on mahdollista jos käyttäjä ei elä tulevaisuudessa, vaan käyttää konettaan tässä ja nyt.
Periaatteessa olen kanssasi samaa mieltä, näistä asioista on jopa ollut viitteitä ilmassa (tosin vain windowssin puolella), mutta entäs sitten?
Ainakin itselleni riittää aivan mainiosti että kone toimii ja on haittaohjelmavapaa juuri silloin kun käytän sitä. Mitä se on huomenna taikka neljän vuoden kuluttua, niin eipä jaksa murehtia.
Olen kyllä siltä osin kanssasi samaa mieltä, että tässä turvallisuus- ym. markkinoinnissa voisi käyttää lievempiä sanamuotoja. Ellei väittäjällä ole ehdottoman oikeaa tietoa että “linuxille on mahdotonta tehdä jotain joka windowsin osalta on mahdollista”, niin olisi hyvä tyytyä väittämään että tilanne tällä hetkellä on parempi.
Kuten yritinkin tuossa tekstissä rivien välissä sanoa (“…tänä päivänä…”).
May 1st, 2007 at 12:27
Jep, oikeassa olet Igor. Kyllähän se tosiaan on linuxin eduksi riippumatta siitä johtuuko se linuxista itsestään. Ongelmia tulee minusta siinä vaiheessa kun linuxin teoreettisenkin “paremmuuden” eduksi yritetään laskea virusturvallisuus, ja todistusaineistona käytetään että sille ei _nyt_ ole viruksia, johon sorrutaan aika usein oman kokemukseni mukaan. Omassa kirjoituksessasi et tosiaan tainnut tehdä niin.
Ja se oli kyllä minulle uusi tieto että linuxin virusturvaohjelmistot torjuvat windowsin viruksia. Omalla tavallaan herttaisen kuvaavaa. 🙂