FLOSSManuals 1600 sivua suomenkielisiä VALO-oppaita

FLOSS Manualson tullut helpottamaan vapaiden ohjelmistojen maailmassa vallitsevaa selkeän dokumentaation niukkuutta. Vapaa ohjelma vaatii rinnalleen avoimen lähdekoodin periaatteella toimivan käyttöoppaan, joka ei ole paperille painettu muuttumaton raamattu, vaan wikin tapaan elävä teos, jota voi vapaasti levittää, muokata, parannella, laajentaa, kääntää kieleltä toiselle ja päivittää ohjelman kehittyessä.Tässä tapauksessa englannin sana FLOSS ei siis tarkoita hammaslankaa ja kyse ei ole hammaslangan käyttöohjeita sisältävästä wikistä, jota hammaslankafanaatikot editoivat fanaattisen innokkaasti. FLOSS on lyhenne sanoista Free/Libre Open Source Software ja se suomennetaan yleensä VALOksi, eli Vapaiksi ja Avoimen Lähdekoodin Ohjelmistoiksi.

Vapaan dokumentaation tarve

Ubuntun ja muiden avoimen lähdekoodin ohjelmistojen edut lienevät selkeitä useimmille tämän blogin lukijoille. Kuitenkin Linuxin osuus käyttöjärjestelmistä on Wikipedian mukaan vain parin prosentin luokkaa. Mikä selittää tämän? Miksi ihmiset eivät laajemmin siirry avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmiin? Suurin vapauden käyttöjärjestelmien ongelma ei liity ohjelmistoihin – se on hyvien vapaiden käyttöoppaiden puute. Monet tärkeimmistä ohjelmistamme jaetaan ilman kunnon käyttöopasta. Dokumentaatio on minkä tahansa ohjelmistopakkauksen olennainen osa; kun tärkeä vapaa ohjelmistopakkaus jaetaan ilman vapaata käyttöopasta, on kyseessä suuri puute. Näitä puutteita on tänä päivänä paljon.

Sitaatti on peräisin Free Software Foundationilta. Helppotajuiset ja omalla äidinkielellä luettavat oppaat ovat tarpeen peruskäyttäjän siirtyessä avointen ohjelmistojen pariin. Tietenkin vastaavia käyttäjän tarvitsemia palveluita ovat myös koulutus- ja tukipalvelut, sekä yleensäkin tiedotustyö, jonka avulla peruskäyttäjä edes tulee tietoiseksi avointen ohjelmistojen kaltaisista vaihtoehdoista.

Ubuntuisteja kiinnostavia oppaita suomenkielisessä wikissä ovat esimerkiksi aloittelevalle Linux-gurulle sopiva Komentorivin perusteet ja laajat oppaat Ubuntussa yleisesti käytettäviin ohjelmiin, kuten vektorigrafiikkaeditori Inkscapeen, toimisto-ohjelmisto OpenOfficeen, äänieditori Audacityyn ja verkkoselain Firefoxiin.

Oppaat julkaistaan GPL tai Creative Commons -lisenssillä ja niiden uudelleenkäyttö ja muokkaaminen on vapaata. Käyttöohjeet voi ladata sivuilta PDF ja ePub -muodossa ja niiden print on demand -periaatteella painettuja versioita on myynnissä Lulu.comissa. Amazonissakin on jo myynnissä oppaiden Kindle-versioita.

Kuka tahansa voi osallistua oppaiden kirjoittamiseen. Avoimen lähdekoodin opas voi vanheta melko nopeasti ohjelmaversion ja käyttöliittymän lokalisaation kehittyessä. Niinpä oppaiden pitää pysyä elossa, jotta ne pysyvät mukana avoimen lähdekoodin kehityksessä.

FLOSS Manuals on perustettu vuonna 2006. Vähemmän yllättävästi alkuperäinen wiki on englanninkielinen. Suomen FLOSS Manuals avattiin vuonna 2009. Nyt suomenkielisessä wikissä on noin 1600 sivua ilmaista ja vapaata avoimen lähdekoodin dokumentaatiota. Joukkoon on liittynyt myös muita kieliä: ranska, farsi ja hollanti.

Ei wiki vaan Booki

FLOSS Manuals ei ensisilmäyksellä muistuta paljonkaan Wikipedian tyyppisiä peruswikejä, sillä sen alustana toimii nykyisin Booki, joka on suunnattu tavallista wikiä selkeämmin juuri laajempien oppaiden ja kirjojen eikä yksittäisten sanakirjamaisten artikkelien tuottamiseen. Bookissa kirjoja ei muokata wikin merkintäkielellä, vaan WYSIWYG-tekstieditorilla, joskin myös HTML-koodin editointi on mahdollista.

Booki on FLOSS Manuals -projektin omaa tuotantoa. Bookissa on erilaisia yhteisöllisiä ominaisuuksia, kuten reaaliaikainen keskustelu toisten kirjoittajien kanssa, mikroblogaus ja kirjoittajaryhmien perustaminen.

Kenties olennaisin ero tavalliseen wikiin on Bookin keskittyminen pidempien tekstikokonaisuuksien eikä lyhyiden artikkeleiden laatimiseen. Bookissa tehdyt kirjat voidaan julkaista suoraan epub tai pdf -muodossa esimerkiksi painoa varten. Teosten arkistointia varten Booki voi lähettää materiaalin suoraan Archive.orgiin.

Booki ei ole mitenkään rajoittunut avoimen lähdekoodin ohjelmien dokumentointiin, vaan se voi soveltua hyvin monenlaisten tekstien laatimiseen. Se näyttäisi löytävän paljon käyttöä myös erilaisten koulutusmateriaalien kirjoitusprojektien alustana.

Booki löytyy osoitteesta www.booki.cc. Siellä on kaikille avoin Booki, käyttäjien tukipalvelu, sekä tietenkin Bookin lähdekoodi, jonka avulla julkaisualustan voi helposti ottaa käyttöön omissa kirjoitusprojekteissaan, ellei suorastaan innostu kehittämään koodia eteenpäin.

Nopean kirjoittamisen kirjapyrähdys

Wiki on tietenkin joukko melko anonyymejä netin syövereistä saapuneita kirjoittajia, joiden kaoottisten muokkausten summasta muodostuu jotain Encyclopedia Britannicaa suurempaa. Mutta ei aina. Yllätys yllätys, FLOSS Manuals harrastaa kirjoittajien kokoamista samaan huoneeseen, jolloin nimimerkin lisäksi tulee tutuksi myös naama.

Tehokkaimmaksi uuden käyttöoppaan luomisen tavaksi on osoittautunut booksprintin järjestäminen. Booksprint voitaisiin suomentaa esimerkiksi kirjapyrähdykseksi. Joukko teknisiä kirjoittajia, koodaajia ja tavallisia peruskäyttäjiä kokoontuu muutamaksi päiväksi yhteen laatimaan käyttöopasta hyvin intensiivisesti. FLOSS Manualsissa tällä pelottavalta kuulostavalla menetelmällä on saatu laadittua nopeasti hyvinkin laajoja oppaita.

Tietenkin kirjapyrähdyksistä on erilaisia muunnelmia. Se voidaan järjestää kokonaan tai osittain etäosallistumisena verkon kautta ja tapahtuman kestoa ja intensiivisyyttä voidaan muutella sopimaan osallistujien tarpeisiin. Perusmalli on kuitenkin intensiivinen muutaman päivän istunto.

Kirjapyrähdyksiä järjestetään usein erilaisten ohjelmistoprojektien ja organisaatioiden toivomuksesta ja rahoituksella. FLOSS Manuals onkin tehnyt oppaita esimerkiksi Free Software Foundationin, Googlen ja Mozillan kanssa.

– Tomi Toivio
Kirjoittaja on toiminut suomenkielisen FLOSS Manualsin koordinaattorina ja työskentelee Seravossa teknisenä kirjoittajana