Opensusesta Ubuntuun

Olen käyttänyt lähes vuoden putkeen eri susen versioita, alkaen OpenSUSE 10.1, Sled10 ja uusin, OpenSUSE 10.2 välissä ollen vain lyhyitä muiden järjestelmien testauksia. Vaikka kuinka iso pettymys 10.1 olikin varsinkin pakettienhallinnan osalta, siihen esimmäisenä tulleet Compiz ja Beryl pakottivat uudenkarheudellaan jatkamaan sen käyttöä. Ja kyllähän se 10.1 loppujen lopuksi ihan käyttökelpoiseksi distroksi tulikin, ja sen koodipohjaan nojaava Sled10 onkin erinomainen järjestelmä (vrt. tietokone -lehden käyttöjärjestelmävertailu 04/07). OpenSUSE 10.2 viihtyi julkaisemisestaan tähän päivään saakka koneellani hyvin palvelleena, ja onkin pitkäikäisin distro, mikä koneellani on viihtynyt. Viime aikoina kiinnostukseni kohonneena jälleen gnome -työpöytään ja sen päällä ajettavien kahden kde -softan ansiosta on KIO serveri kuitenkin käytännössä tuhonnut käyttäjätunnukseni jo kahdesti niin, että olen järjetelmän joutunut asentamaan uusiksi.

Käyn työssä atk -alan yrityksessä, jossa vastuullani on myymälän pyöritys ja serveripuolen ylläpito. Joudun siis työssäni hoitamaan joitain teknisiä toimenpiteitä, ei pelkästään rautapuolella, vaan myös softien kanssa. Oma läppärini kulkee työssä mukana, jotta voin helposti testata siinä asioita, ennen niiden suorittamista firman serverillä.

Linuxia olen käyttänyt enenmän tai vähemmän aktiivisesti kaksi vuotta. Toisin kuin voitte arvata, ensimmäinen distro, minkä koneelleni asensin oli Ubuntu, lieniköhän jokin 4.xx. Suoraan sanottuna silloin käytön opetteleminen oli yhtä helvettiä, koska kaveriporukassa ei ollut yhtään tuttua jolta kysyä apua, ja vastaukset ircissä sekä eri foorumeilla oli joko hepreaa tai piruilua, mikäli näin suora ilmaus hyväksytään. Ubuntu tuntui jo silloin ehkä liiankin helpolta käyttää, varsinkin kun siihen pikku hiljaa pääsi sisälle. Kiinnostus seuraavaksi kohdistui Mandrakeen, jonka kanssa sitten löytyikin mitä ihmeellisempiä ongelmia.

Monien kokeilujen jälkeen päätyi koneelleni Opensuse 10, joka säilyikin siellä kauan. Jossain vaiheessa kuitenkin sain päähäni olla rohkea, ja yrittää Gentoon asennusta. Yli 100 -sivuinen manuaali ja tekstipohjainen asennus kirjaimellisesti hirvittivät, mutta kun rohkeasti kävi työhön, kantoi se myös hedelmää. Voin rehellisesti sanoa, että se hiihtolomaviikko, minkä vietin softaa kääntäessä ja konffatessa, oli tähän saakka opettavaisin kokemus. Moni on nyt varmasti sitä mieltä, että olen tehnyt monta asiaa vaikeimman kautta, mutta voin väittää sen opettaneen. Vaikkei Gentoo käyttöön sitten jäänytkään, opetti se komentorivin käytön ja varsin paljon linuxin anatomiasta.

En tarkoita sitä, että jokaisen pitäisi olla paras, tai tietää kaiken järjestelmästä. Oma roolini sattuu olemaan se, että on pakko tietää. Palvelimen ylläpidon lisäksi toimenkuvaani kuuluu yrityksen nettisivujen ylläpito ja mainonnan suunnittelu, kaiken muun ohessa.

Distron vaihtamisesta, toimisto sekä palvelinkäytöstä

Koska nyt siirryin OpenSUSEsta ubuntuun, tai olen ylipäätänsä vaihtamassa distroa ainakin hetkeksi, täytyisi tietää joitain asioita, kuten se, että saako Ubuntu desktop editioniin asennettua apachea silti, vaikka tuo server editor on olemassa? Joudun tekemään myös ns. toimistotyötä koneellani, Windowsia haluan kiertää niin kaukaa kuin mahdollista, joten haluaisin kummankin käyttööni yhtä aikaa samalla koneella. Susessa tämä toimi moitteetta, miten Ubuntu? Vai olisiko vanha kunnon Debian paras tähän tarkoitukseen? Tunnen Ubuntun varsinkin helppokäyttöisenä jakeluna, mikä on varsinaisesti tarkoitettu tavallisille ihmisille, jotka käyttävät tietokonetta kuvien tallentamiseen, sähköpostiin, laskujen maksamiseen ja muuhun normaaliin käyttöön. Onko vaativammat käyttäjät otettu huomioon? Itse pidän varsinkin järjestelmän mukautettavuudesta, modernisuudesta ja teknisyydestä, jota OpenSUSE tarjosi. KIO serveriin tuskastuminen vain nyt ajaa distron vaihtamiseen.

Jos työpöytäkäytössä halutaan susea ja ubuntua verrata, suurin näkyvä ero lienee hallintatyökaluissa sekä valikoissa. OpenSUSEssa on gnome -työpöydällä valmiina uusi valikko, slab, joka mielestäni on erittäin käyttökelpoinen valikko. Onko Ubuntulle olemassa samanlaista? Joskus muistan jonkinmoisen nähneeni.
Toinen iso ero, hallintatyökalut. Valtaosa niistä on susessa hallittavissa yastilla, ubuntussa nuo löytyvät suoraan valikoista.

Päätän ensimmäisen blogini nyt tältä erää tähän. Tulen varmasti jatkossakin kirjoitelemaan lisää. Ja palautettahan saa kirjoittaa tästä ekasta blogista, minkä ikinä kirjoitinkaan:)

Juho Valkila