Asus tripla-e

Asusilta tuli niin pieni läppäri, että sille ei ole edes suomenkielistä nimeä. Lontooksi sanottaisiin sub-note-book (tai jotain muuta). Kyseessä on siis läppäri, jossa on 7 tuumainen laajakuvanäyttö. Konetta myydään Xandros-linuxin kanssa. Konetta ei vielä Suomesta saa, ennakkotilauksia kaupat ottavat jo vastaan. Lennätin itselleni Jenkeistä koneen ja pistin Xandrosin testaukseen. (Paljastetaan loppuratkaisu: kone pärjäsi hyvin, Xandros teki tilaa Ubuntulle)

Taustani

Olen viimeiset kuusi vuotta käyttänyt ykköskoneenani kannettavaa tietokonetta. Yleensä vielä ilman ulkoista hiirtä/näppäimistöä/näyttöä. Luulen, että pöytäkoneeseen tottuneelle eee:n käyttö on hurjempaa. Oikeastaan olin avointa neo-puhelinta (openmoko) harkinnut, mutta sen julkaisu lykkääntyy ja lykkääntyy.

Alkuasetelma

Asusin eee:stä on parikin erilaista mallia, joista yksi tekijä on kiintolevyn koko. Tai siis tarkkaan ottaen siinähän ei ole kiintolevyä vaan sisäistä flashiä. Aijon kuitenkin puhua kiintolevystä, koska sitä käytetään kuin kiintolevyä.Tilasin koneen ystävältäni yhdysvalloista. Vain 4G kiintolevyllä olevia oli tarjolla. 8G mallia on jo jossakin päin maailmaa. Toinen malliero on kiinteä webbikamera, en ole sellaista osannut kaivata joten valitsin halvemman Surf-mallin, jossa sitä ei ole. En valmistajan sivulta löytänyt muita eroavaisuuksia. Kone tuli siis lentokoneella käsimatkatavarana ja oli matkan kovassa käytössä. Tästä syystä minulla ei ole mitään sanottavaa koneen ensikäynnistämisestä, käyttäjien määrittelemisestä yms. (Lue eteenpäin, niin tiedät miksi en ole tästä huolissani)

Teknisiä tietoja

Kiintolevy: 4Gprosessori: 900MhZ
Näyttö: 7 tuumaa, 800x480 (laajakuva)
usb: 3kpl (2.0)
muuta: vga-ulostulo/wlan/ethernet
käyttöjärjestelmä: Xandros-linux

Ensimmäinen käynnistys

Kone käynnistyy nopeasti, ehkä 15 sekuntia. Ruudulla vilahtaa biosin ilmoitus, grubista ei näy jälkeäkään (grub siinä kuitenkin on), ei kirjautumisen kyselyjä. (myöhemmin selvisi, että rasti oli ruudussa ‘ei salasanaa kirjautuessa’). Koneessa on siis jo useasti mainittu Xandros-linux, joka oletuksena käynnistyy ‘easy modeen’, joka todellakin on helppo. Työpöydällä on välilehtiä joissa on aiheittain tabeihin lajiteltuja pikakuvakkeita, kuvat kertovat lisää.


eeepc -kuva6 eeepc -kuva7
eeepc -kuva8 eeepc -kuva9
eeepc -kuva10 eeepc -kuva11
eeepc -kuva12

Minulle tuli mieleen ‘äly’-puhelimen käyttöliittymä. Näppäimistöllä on yllättävän hyvä kirjoittaa, vaikka se on tiivis ja pienikokoinen. (Tässä yksilössä toki jenkkinäppis kun kerta on sieltä tuotu). Hiiren virkaa tekevä kosketuslevy on myös tavallista pienempi (huomioi läppärien käyttökokemukseni, tiedän mistä puhun).

Hyvää iltaa Xandros

Itselläni on uuden koneen/käyttöjärjestelmän kanssa siihen asti orpo olo kunnes näen, että terminaalikin löytyy. Konsolia ei löydy valikoista, vaan se pitää taikoa esiin näppäin-yhdistelmällä ctrl+alt+t.

eeepc -kuva13

Riemu vaihtui pian murheeseen kun terminaalissa komennot eivät olleetkaan kohdallaan. Siis ihan oli bash ja tab-täydennys yms, mutta iwconfig/ifconfig ei ollut olemassa. Sudolla heitettiin kaikki root-toimet, tosin ilman salasanaa. En tiedä johtuiko siitä, että tunnukselle ei oltu salasanaa laitettu (en tiedä oliko salasana laitettu vai ei). Asetuksista sai sammutusvalikkoon lisätty painikkeen ‘käynnistä advanced modeen’. Kone pitää siis tosiaan käynnistää uudelleen moden vaihdossa, mutta kuten mainittu siinä menee se 15s. Advanced mode on perus KDE, 3.4.5. Pari kuvaa siitäkin. Huomaa ekasta kuvasta kuinka kello ei ihan näy.


eeepc -kuva1 eeepc -kuva2
eeepc -kuva3 eeepc -kuva4
eeepc -kuva5

4 gigan kiintolevystä 2.3G nappaa perusjärjestelmä ja recoveryosio, jolta koneen voi pelastaa. Koneen mukana tuli myös DVD-levy, jolla voi tehdä pelastus usb-tikun, joten tunsin, että minä en tällaista pelastusosiota tarvitse. (DVD-levyllä muuten vain windowsversio pelastus-usbin teosta)

Hyvästi Xandros

Pelivalikosta löytyi planetpenguin-racer, sillä testasin 3D-kiihdytyksen, antoi 10-11 fps. Onhan se hiukan vähän. Mietin, että miksi tällainen peli ylipäänsä on valmiiksi asennettuna.
Sitten hyvästelin Xandrosin…

Xubuntu

eeepc -kuva14eeeXubuntu = ubuntu, jossa on xcf4 + boostattu eee:tä silmällä pitäen. Hain levyimagen toiselle koneella (tämän olisi varmaan voinut tehdä eee:lläkin, joku voi sen kokeilla). Ubuntussa voi levyimagen mountata, joten ei tarvinnut edes cd-poltinta.
Mounttasin levykuvan, sieltä löytyi skripti, jolla koko roska kipataan usb-tikulle (reilu 500M, syytä olla 1G-tikku), automaattisesti tunnistaa usb-tikun ja tekee siitä boottaavaan.
Tikku kiinni eee:hen ja uudelleenkäynnistys, en vaihtanut sen biosista mitään, käynnistin esc pohjassa ja se kysyi, että mistä bootataan.
Käynnistyi live-xubuntu, install ja ihan normaali-asennus.
Restart ja kaikki toimi.
Näppäimistöksi/kieleksi pistin suomi, hyvin toimii, seuraavaksi pitää maalailla tai teippailla näppäimiin oikeita merkkejä.

(Tämä ei yritä olla howto, mutta epäilen, että Windowsia ei millään voi asentaa näin helposti, jopa ulkoisella cd-asemalla olisi ollut hankalampi)

Lopuksi

Asensin planetpenguin-racerin ja frame per seconds kipusi n. 20.
Lopputuomio: kone on hieno, kannattaa kauempaakin hakea. Xandros pois, eeeXubuntu tilalle.

Xubuntun puutteet (rehellisyyden nimissä): äänenvoimakkuuden säätö (yms) toimivat, mutta niistä ei tule OnScreen-ilmoituksia

Boottiaika pidempi.

Todetaan vielä, että Jenkeistä tuodussa sähkötöpseli vaatii sellaisen välikappaleen, että sen saa kiinni meikäläiseen sähköverkkoon.

Valokuvasta näkee hyvin suhteen tavallisen kokoiseen läppäriin. Erehdyin asentamaan tuxpaintin ja pistämään mini-hiiren koneeseen kiinni, turha tässä on enää haaveilla koneelle pääsevänsä.

eeepc -kuva15

eeepc -kuva16

Aapo Rantalainen

16 Responses to “Asus tripla-e”

  1. Nuudelisoppa » Blog Archive » Eee Ubuntu Suomen pikatestissä Says:

    […] Ubuntu-blogi […]

  2. Mikko Huovila Says:

    Mielenkiintoinen artikkeli! Muutama kysymys:

    1) Mitä hyötyä oli koneelle optimoidun Xandrosin vaihtamisesta Xubuntuun?

    2) Koneen tehot ei ole kummoiset. Jaksaako pyörittää OpenOfficea, joka on tunnetusti aika raskas?

    3) Mitenkäs akun kesto?

  3. EliasJ Says:

    1) EeeXubuntukin on optimoitu EEE pc:lle, ei ehkä kuitenkaan ihan niin hyvin. Tai sitten on.

    3) http://en.wikipedia.org/wiki/Asus_eee_pc#Specifications

  4. Risto H. Kurppa Says:

    1) Xubuntuun vaihdon suurimmat edut taitaa kokeneella linux-käyttäjällä tulla siitä, että.. no, vähän kuin että kuvaako Nikonilla vai Canonilla: yhteen on tottunut, se sopii käteen paremmin, valikot (=konffitiedostot) on tutut jne.. Eli ehkä lähinnä se tehokäyttö ja vähemmän uuden opiskelua vaativa konffattavuus

    Uudelle käyttäjälle / aloittelevalle Linux-käyttäjälle Xandros lienee hyvä valinta. Tosin amarok saatiin kaatuamaan ensimmäisellä käynnistyksellä..

    2) Pyörittää OpenOfficea ihan ok, muistaakseni sekä Xandrosissa että Xubuntussa ihan käytettävästi. Pidempiä dokumentteja ja scrollauksia ei kokeiltu mutta kirjoittaminen onnistui ihan ok.

    3) akun kesto: ei mitään erityistä, arviolta jotain 2-3h. Veikkaan että Xandrosilla pidempi kuin eeXubuntulla

  5. juminy Says:

    Asusilta tuli niin pieni läppäri, että sille ei ole edes suomenkielistä nimeä. Lontooksi sanottaisiin sub-note-book (tai jotain muuta).

    Sanoisin, että tuo on näppäri. Näppärämpi kanniskella mukanaan kuin läppäri, mutta geeniperimältään kuitenkin 6/7 läppäri.

  6. tomjooonas Says:

    Paljon maksoi, eurollahan saa 1,5$. Miten tuolta Jenkeistä postitus toimii ja maksaa?

  7. Aapo Rantalainen Says:

    Risto jo vastasi aika kattavasti, kait sen voi sitten paljastaa, että Risto oli paikalla kun tuota ensikerran käynnistin.

    1) En osannut käyttää Xandrosia. Se ei toiminut samalla tavalla kuin Ubuntu. Olisi ollut reilua antaa sille mahdollisuus näyttää parhaat puolensa, mutta tunsin, että riski on liian iso (enhän voi tietää onko se kaiken sen vaivan arvoista). Opetella uusi distro alusta lähtien kun edes perustyökalunani pitämäni ifconfig ei ollut olemassa.

    Oli vähän samanlainen pakettienhallinta kuin Ubuntussa, eli asusin serveriltä haetaan suoraan paketteja. Arvostan Ubuntussa sitä, että lähdekoodin hakeminen on yhtä helppoa kuin itse paketinkin. Ja päälle apt-get build-dep X. (tätä en olettanut Xandrosilta, enkä edes kokeillut)
    En ole nähnyt kunnollista määritelmää ‘peruskäyttäjälle’, mutta sanon silti, että peruskäyttäjälle kelpaa Xandros. Nyt jälkeenpäin luin käyttöopasta ja siellä oli ihan mielenkiintoista settiä puheohjauksesta yms.

    2) Ei tehot OpenOfficen kanssa kesken lopu. Basea en ole vielä kokeillut/asentanut (OOo:n tietokanta). Lähinnä tuo näytön koko saattaa harmittaa. Toisaalta toisten mielestä tavallisenkin läppärin näyttö on liian pieni mihinkään oikeaan. Osa Ooo:n ikkunoista on toteutettu siten, että niiden kokoa ei voi muuttaa ja niistä jää sisältöä näkemättä.
    https://bugs.launchpad.net/ubuntu/+source/openoffice.org/+bug/192151
    Tuolla on myös yksi screenshotti writeristä.

    3) Akun kesto käytössä on pikkusen päälle 2h. Näytön kirkkautta saa himmennettyä hyvinkin tummaksi. (verkkokauppa sanoo 3,5h)

    Näppäri on hyvä sana. Google antaa sillä osumia näpistyksistä, kymmensormiharjoituksista ja valokuvauksesta (yhteensä 971kpl). Onkohan se sana jo menetetty?

  8. Mika Says:

    Onnistuuko koneella videoiden katselu, ja riittääkö koneessa siihen tehot?

  9. Aapo Rantalainen Says:

    DVD-asemaahan ei ole, ulkoisella en ole päässyt kokeilemaan. Verkon yli kopioidut mpg/avit pyörii. Samoin kokeilin lähiverkossa vlc:llä videon streamaamista, hyvin toimi sekin.

    Flashplugin-nonfree ja youtubekin näyttäs toimivan.

    Lähinnä joutuu tuota näytön korkeutta miettimään, kun se ei oo kun tuon 480 pikseliä. Eli joutuu melkein fullscreenissä ajamaan, kun otsikkopalkki ja kaikenmaailman kaukosäädin-nappulat on suunniteltu niin tilaa vieviksi.

  10. Ilokaasu Says:

    Akusta (miksei iineksestäkin :D) että saako sen otettua irti ? Vain onko se pultattu pohjaan kiinni ja jos käyttää verkkovirtaa niin se pysyy siellä silti?

  11. Marko Says:

    Saako näppäimistön toimimaan suomi-näppäimistönä, jos vaihtaa näppäimistön asettelun ja teippaa ääkköset? Vai puuttuuko kenties joku näppäin kokonaan minkä tarvitsisi.

  12. anacron Says:

    Itse olen hankkinut noita 3 kpl taiwanista niinkuin omassa blogissanikin mainitsen, kaksi 4G pinkkiä surfia ja yhen valkoisen perus 4G:n.

    Koneessa on yllättävän paljon potkua noinkin pieneksi kaveriksi. Näppäimistötuntumaan menee hetki totutella, mutta sillä oppii yllättävän nopeasti kirjoittelemaan perustekstiä.

    Koodin kirjoittaminen onkin sitten astetta hankalampaa, kun näppäimistöstä puuttuu | -merkki. Meni aika pitkä tovi keksiä että nuo merkit saa fn+shift/alt+z yhdistelmällä. Vaihdoin Xandroxin tilalle Gutsyn, sillä perus Xandrox on todella pelkistetty käyttis ja heti jos pitäisi alkaa vähän enemmän säätämään jotain laitteistoa tai muuta niin tuleepa aikamoista säätöä.

    Koneella pyörii näpsäkästi compiz ja esimerkiksi Quake3 (on tullut junassa pelailtua :D) leffojen katseluun kone soveltuu myös mainosti vaikka ruutu onkin pieni, niin ylittää sopivasti vielä leffatarkkuuden, dvd-leffat pyörivät myös nätisti, ja koneen saa myös pyörittämään ulkoisella näytöllä vähän isompaakin kuvaa, kunhan päivittää biosin.

    Jos haluat _tehokkaan_ minitietokoneen niin tämä kannattaa ehkä jättää välistä. Mutta tarkoituksena on hankkia ns. luentokone tai läppäri jota on helppo kuljettaa mukana, niin tämä on halpa ja toimiva ratkaisu. Tietysti itse hankin koneen lähinnä siksi että olen nörtti ja tälläinen oli pakko saada(kuinka moni tunnistaa itsensä?). Tähän liittyen koneelle onkin annettu One Laptop per child projektia parodioiva nimitys OLPG, One Laptop Per Geek.

    Hintaa noille koneille kertyi sellaiset 350e/kpl posteineen, Ilman tullimaksuja. Suomen hinnat tulevat todnäk olemaan 400e hintaluokkaa. Eee Pc:stä on myös julkaistu juuri uusi 9″(1024×600) näytöllä varustettu versio, jota tosin ei suomeen kannata odottaa vielä vuosiin.. Ja hintakin on todennäköisesti sitä luokkaa että itseltä taitaa jäädä kaupan hyllyille. Odotettavissa on myös muiden valmistajien vastaavia minikoneita, mm. MSI on jo esitellyt omaansa, ja joku toinen jonka nimeä en nyt juuri muista.

    Vastailen tässä nyt vielä omalta osaltani muutamalle ihmisille:

    Ilokaasu: virtapiuha ja akku eivät ole liitoksissaan toisiinsa, toimii hyvin vaikka akulla heittää vesilintua ja laittaa koneen pörisemään kaappiin.

    Marko: näppäimistön layout on hieman erilainen kuin yleensä johtuen pienestä koosta, suomilayoutin kyllä saa mutta kuten kerroin | nappia ei ole suoraan, sen voi kyllä tosin bindata jonnekkin muualle jos huvittaa. Muista merkeistä ei ole ongelmaa.

  13. qwertyy Says:

    Jos on kiinnostunut miten Xandros toimii, eri linux asennuksista tai vaikka siten sitä miten koneeseen saa helposti asennettua xp:n kannattaa ehdottomasti vierailla eeeuserin sivuilla jos englanti ei ole este.

    http://wiki.eeeuser.com/

  14. Sorkkarauta Says:

    Hieno artikkeli, tuo oli yksi niistä syistä jotka “pakottivat” ostamaan eee:n. Tosin itse tuotteellakin oli vahva osansa asiaan.

    Saitko muuten langattoman yhteyden pelittämään heittämällä eeeXubuntussa?

  15. Anonyymi Says:

    Kyllä ifconfig ja iwconfig Xandrosista löytyvät – kunhan sanoo sudo ifconfig (tai iwconfig). En tiedä miksi ne leikkivät piilosta ilman sudoa (ja sudo -i näyttäisi vievän root-shelliin jolloin varmaan saa tehtyä tuhojaan vaivattomammin). Xandros on toistaiseksi palvellut linux-aloittelijaa hyvin, mutta voi olla että eeexubuntu tähänkin laitteeseen vaihtuu. Erinomainen kone kyllä, jo parin päivän käyttökokemusten perusteella.

    Saksalaisen Eee:n saa tilattua noin kolmella sadalla eurolla plus rahti. Näistä löytyy sentään ääkköset ja vain muutama erikoismerkki on eri lailla – sekä z ja y toistensa paikoilla. Laturikin sopii suoraan suomalaiseen töpseliin.

  16. Ubuntu-blogi » Arkisto » Ubuntu-miniläppärit tietojenkäsittelytieteilijöille Helsingissä Says:

    […] Lisätietoja: Fuksikannettavat Aikaisemmin Ubuntu Suomen blogissa: Asus tripla-e […]

Leave a Reply

Keskustelualueet

Ubuntu Suomen keskustelualueilta löydät tuhansia aiempia keskusteluita ja vinkkejä Ubuntun käyttöön. Voit myös luoda uuden viestiketjun, jos et löydä aiempaa, sopivaa keskustelua.

Ohjeet ja tuki

Ubuntu-yhteisö on laatinut uusia käyttäjiä varten hyvät ohjeet. Apua voi kysäistä myös keskustelupalstoilta tai reaaliaikaisessa IRC-keskustelussa.

Yhteisö

Aktiiviset Ubuntu-käyttäjät ovat osa suurta vapaiden ohjelmien yhteisöä. Yhteisö auttaa uusia käyttäjiä, levittää tietoutta vapaista ohjelmista sekä tekee ohjelmien kehitystyötä. Tutustu Ubuntu Suomen ja siihen liittyvien yhteisöjen toimintaan ja tule mukaan!