Debian GNU/Linux 4.0 on julkaistu, ja toimii kaikenlaisissa tietokoneissa kännykkätason laitteista supertietokoneisiin. Niille jotka eivät ole asiaa huomanneet, Debian on Linux-jakelu, jonka päälle Ubuntu rakentaa puolivuosittaisen julkaisunsa. Debian “keskittyy” täysin hajautetusti ja parin tuhannen pakettien ylläpitäjän ja eri tiimien avulla tekemään jakelun, joka toimii vakaasti ja varmasti lähes kaikilla tietokonetta muistuttavilla laitteilla. Asennusvaiheessa voi halutessaan valita myös työpöytäasennuksen, jolloin Debian muistuttaa aika paljon Ubuntua ja muita Linux-jakeluita. Debian on kuitenkin paljon muutakin.
Debian toimii kokonaan vapaaehtoisvoimin, Ubuntu tekee suhteellisen pienellä Canonicalin palkkalistoilla olevalla ydintiimillä Linuxia tavallisten ihmisten työpöydille, toki suuren yhteisön tukemana. Ennen kaikkea Ubuntun yhteisö tukee itse itseään ja uusia käyttäjiä, kuten Ubuntu Suomenkin keskustelualueilla. Myös Ubuntusta löytyy joitain siirroksia muillekin kuin PC- ja Mac-koneille, mutta niitä ei virallisesti tueta. Debian tukee virallisesti 11 eri tietokonearkkitehtuuria, ja epävirallisesti vielä liutaa muita. Eikä Debian tarkkaan ottaen ole edes “pelkästään” Linux-jakelu kaikille mahdollisille tietokoneille, sillä Debiania rakennetaan myös BSD-ytimien, Hurdin ja epävirallisesti Solariksen (Nexenta GNU/OpenSolaris) päälle.
Jos on kiinnostusta ja hieman ylimääräistä aikaa, niin suosittelen osallistumista Debianin tekemiseen. Se on paljon, paljon suurempi projekti monessa mielessä kuin Ubuntu. Ubuntu tekee hyvää kohdennettua kokonaisuutta PC-koneiden työpöydälle, ja Ubuntulla on loistava “henki”, sosiaaliset pelisäännöt (“Code of Conduct“) ja yhteisö, mutta Ubuntun voi kuitenkin korvata, Debiania tai Debianin porukkaa ei kovin helpolla.
Debianiin osallistuminen
Debianiin ei ole välttämättä helppo päästä sisään, ja se vaatii usein, muttei aina, melko korkeaa teknistä osaamista tai ainakin opettelun halua. Tavallisin tapa lähteä mukaan ja opetella asioita on miettiä jokin ohjelma, jota Debianissa ei ole vielä paketoituna, ja lähteä työstämään sitä. Aloituspaikkana toimii Kehittäjien nurkkaus, jossa riittää luettavaa moneksikin illaksi ja voin luvata että sinne tulee palattua kymmeniä kertoja. Erityisesti Uuden kehittäjän opas tarjoaa mahdollisuuden tehdä “Ellun eka paketti” -tyyppisen kokeilun, joka yleensä ei tuota vielä ihan kaikkia laatuvaatimuksia täyttävää pakettia. Kun paketti alkaa olla lopulta kuitenkin valmiina eikä paketoija ole vielä luovuttanut, paketin voi viedä mentors.debian.net-palveluun, ja kysellä palautetta paketista joko debian-mentors-postituslistalla, vastaavalla IRC-kanavalla tai vaikkapa Debianin suomalaisten käyttäjien #debian-fi-kanavalla (IRC-palvelin irc.debian.org). Lopullisena tavoitteena on saada jotain kautta paketille sponsori, joka vie pakettisi osaksi virallista Debiania. Tällä tavalla ei tarvitse olla virallinen Debian-kehittäjä (joita on reilut tuhat), osallistuakseen Debianin tekemiseen.
Muita tapoja osallistua Debianiin löytyy Kuinka voit osallistua -sivulta. Suurin osa Debianin kehitykseen liittyvästä keskustelusta käydään postituslistoilla sekä Debianin vianseurantajärjestelmässä. Lainaten lyhentäen:”Voit auttaa myös osallistumalla dokumentaation kirjoittamiseen, tekemällä www-sivuston ylläpitoa, suomentamista, julkisuustyötä tai antamalla lainopillista tukea.” Näkisin, että Debian hyötyisi kovastikin ihmisistä, jotka lähestyvät Debiania arvostaen projektia mutta miettien samalla uuden ihmisen silmin, kuinka Debiania voitaisiin parantaa. Debianilla on projektina jo ikää aivan toisella tavalla kuin esimerkiksi Ubuntulla, ja siksi ainakin isoja uudistuksia varten vaaditaan ihmisiä, joilla on korkeat sosiaaliset taidot, kykyä ymmärtää erilaisia (myös hankalia) ihmisiä jne. jonkinasteisten teknisten taitojen lisäksi. Täytyy kuitenkin muistaa, että Debianin luonteen ja toiminnan ymmärtämiseen voi mennä pitkä tovi, joten voi olla paras aloittaa ihan vain seuraamalla esim. keskusteluja. Olen muuten huomannut, että Google Mail on erittäin näppärä postituslistojen tilaamiseen.
Se näkemys, että Ubuntu on tuote jonka raaka-aine on Debian, on monellakin tapaa hyvä – Ubuntu on ulkokuori yhdelle tavalle tehdä helppokäyttöistä Linux-työpöytäjakelua, mutta Debianista riippuu onko kuoren sisällä mitään. Molemmat ovat tärkeitä, etenkin kun ei ilman kunnon markkinointia ja laajaa yhteisöä/yleisöä voi valloittaa kuluttajamarkkinoita kuten Ubuntu yrittää tehdä.
Entäs jos haluan vain käyttää?
Helpoin tapa asentaa Debian on verkkoasennus. Ellei lasketa Windows-käyttäjille suunnattua goodbye-microsoft.com-palvelua.
Timo Jyrinki
Tällä sivulla oleva materiaali on käytettävissä Creative Commons Nimeä 3.0 -lisenssillä. Debian-logoa tai muunneltua versiota siitä voi käyttää kuka tahansa viittamaan Debian-projektiin, mutta se ei tarkoita projektin hyväksyntää.
April 9th, 2007 at 22:12
Tarvitseeko minun siis päivittää Kubuntuni Debian-osa? Vai osaako päivityksiä hakeva ohjelma etsiä sen automaattisesti?
April 9th, 2007 at 23:01
Ubuntu on oma projektinsa, joka aina väliajoin ottaa Debianin senhetkisen tilanteen ja alkaa kehittää siitä seuraavaa Ubuntua.
Debian 4.0:n kaikki parannukset tulevat siis Ubuntun kehitysversioon pian Ubuntu 7.04:n julkaisun jälkeen, kun aletaan suunnitella seuraavaa Ubuntu-julkaisua ja kehitys “synkronoidaan” Debianin kanssa.
Käytössä olevaa Ubuntua ei tarvitse päivitellä koskaan muulla kuin normaalilla Ubuntun Päivitysten hallinta -työkalulla. Kerroin Debianista lähinnä ihmisille, jotka ovat kiinnostuneet tutustumaan muuhunkin kuin Ubuntuun, siksi kirjoituksen yhdeksi aihealueeksi on merkitty “Edistyneet”.
April 10th, 2007 at 07:40
Miksi muuten debianissa on suomennettu system “työpöydäksi” ? Ubuntussahan tuo on järjestelmä.
Kyse on siis tuosta käynnistinpalkista.
April 10th, 2007 at 10:08
Aleksi: Työpöytä (Desktop) oli Gnomen oletustermi vielä 2.14:ssä, josta Ubuntu poikkesi. Debian, openSUSE ja Fedora käyttivät oletusta. Nykyään ilmeisesti on nyt siirrytty myös virallisesti käyttämään tuota Järjestelmä-sanaa (System), varmaankin koska etenkin ylläpito-valikon toiminnot koskevat muutakin kuin työpöytää.
April 12th, 2007 at 12:01
Olen tutustunut ubuntuun ja siirtymässä sen käyttäjäksi. Onko olemassa pientä ubuntua, joka toimisi 32mb keskusmuistilla 75 pentiumissa kone on toshiba libretto 50 ct. Toivoisin koneen läytävän USB väylän PCMCIA adapterin kautta. Siinä toimii vain Windows 95. Minun ongelmani on se, etten osaa englantia, mutta muuten tunnen dosin ja windowsin hyvin, nykyisetkin versiot.
April 18th, 2007 at 10:39
Hei Keijo (jos satut lukemaan tämän). Xubuntu on tarkoitettu tietokoneille, joissa on vähemmän muistia. Luin muutamia keskusteluita, että jotkut käyttävät sitä 32 megan keskusmuistilla, mutta aivan varmaa ei ole riittääkö se.
Xubuntu 7.04:n pitäisi ilmestyä huomenna myös “virallisiin” paikkoihin, tällä hetkellä julkaisukandidaatin saa osoitteesta http://cdimage.ubuntu.com/xubuntu/daily/20070415/
On huomattavaa, että tulee käyttää nimenomaan “Alternate”-asennuslevyä (tekstipohjainen asennus) eikä “Desktop”-asennuslevyä muistin määrän takia.
June 7th, 2007 at 14:12
Minä asennan debianin palvelimelle kunnes on aikaa, ja sadepäivä!
(Tälläisinä päivinä ei paljoa koneilla istuta.. Parempi tehdä pihahommia! =))
Muttamutta, ennen käytin ubuntua jopa palvelimessani, mutta tämä ei sopinut toiminnan kuvaan, siksi nyt vaihdan debianiin.
Varapalvelin on windows xp, ja tähänkin olen tyytyväinen, mutta ainahan pitää olla jotain viriteltävää, eikö totta? 😉
March 24th, 2008 at 11:25
ubuntu toimii koneessani Fujitsu Siemens Lifebook S6010 hyvin. Mistä saisin Wlan ajurin.
February 6th, 2011 at 17:48
[…] arkistoista löytyvät myös merkinnät Debian 4.0- ja Debian 5.0 -julkaisuista vuosilta 2007 ja […]