Debian GNU/Linux 5.0 julkaistu. Kuvan tekijänoikeudet Software in the Public Interest, lisenssi OPL 1.0.
Ubuntun kivijalka, Debian GNU/Linux, on päässyt versioon 5.0 (koodinimi ”lenny”) asti. Vuonna 1993 perustetun, kokonaan vapaaehtoisten tekemän Debian-projektin voi perustellusti sanoa olevan kattavin ja tärkein olemassa oleva vapaiden ohjelmistojen jakelu.
Merkittäväksi sen tekee teknisesti laadukkaiden pakettien, integrointiohjelmistojen ja ainutlaatuisen kehittäjäyhteisön lisäksi muun muassa tuettujen laitearkkitehtuurien määrä, joita 5.0:ssa on virallisesti 12. Näihin lukeutuu tavallisten PC-koneiden käyttämien Intel x86- ja AMD64-arkkitehtuurien lisäksi muun muassa mobiililaitteissa suosittu ARM, pelikonsoleista ja vanhemmista Apple-tietokoneista tuttu PowerPC sekä muutamia harvinaisempia. Onpa Debianista olemassa jopa siirroksia, jotka toimivat Linux-ytimen sijaan FreeBSD- tai Hurd-ytimellä. Tämä kirjo auttaa ymmärtämään, miksi on oikeutettua sanoa Debianin olevan yleismaailmallinen käyttöjärjestelmä, ja miksi se on ollut muun muassa Nokian valinta pohjaksi Internet Tablet -laitteilleen.
Mitä uusi Debian-julkaisu merkitsee tavalliselle Ubuntu-käyttäjälle? Lähinnä se tarjoaa tiedon siitä, että jättiläinen jonka hartioilla ”joka kodin” Ubuntu seisoo, on hyvässä voinnissa. Debian voi olla myös mielenkiintoinen vaihtoehto kokeilla, sillä se on lähes yhtä helppokäyttöinen kuin Ubuntu, ja vähintäänkin tutun oloinen. Jotkin tietyt Ubuntun kehittämät uutta käyttäjää helpottavat toiminnot kuitenkin puuttuvat, eikä Debian tee Ubuntun tapaisia kompromisseja epävapaiden ohjelmistojen suhteen. Debian-julkaisujen ajatellaan yleensä olevan erittäin vakaita, mistä osaltaan kertoo myös hidas julkaisutahti – uusi Debian julkaistaan kun se on valmis, ei silloin kun aikataulut sitä sanovat. Toki myös täysin vapaaehtoisten varassa oleva jakelu vaatii omanlaistaan joustavuutta.
Debian soveltuu nykyään hyvin myös työpöytäkäyttöön, mutta vielä useammin ihmiset hyödyntävät sen vakautta esimerkiksi kotipalvelimissa tai kohteissa, joihin muut jakelut eivät veny. Itselläni on tähtäimessä matkapuhelimessanikin siirtyminen Debianiin, kunhan freesmartphone.org-ohjelmat vielä hieman kehittyvät. Debian on aiemmin ollut minulla myös työkäytössä (tällä hetkellä kuitenkin Ubuntu), ja myös QNAP-verkkokovalevyssäni pyörii Debian.
Hyvää ystävänpäivää siis ja onnea Debianille! FOSDEM-tapahtumassa Brysselissä viime viikonloppuna olikin Debian-huoneessa useita suunnitellun julkaisupäivämäärän henkisiä ”I ♥ Lenny” -plakaatteja.
http://www.debian.org/ – Debianin WWW-sivut
http://debian.fi/ – pieni wiki suomalaisille Debian-käyttäjille ja -kehittäjille
http://www.debian.org/social_contract.fi.html – Debianin yhteisösopimus, joka on luotsannut Debiania ja jonka vapaiden ohjelmistojen ohjeistoon avoimen lähdekoodin virallinen määritelmä perustuu
Timo Jyrinki
February 15th, 2009 at 14:23
Entäs jos oli asentanut sen jo testing-vaiheessa? Onko se automaagisesti päivittynyt nyt sitten tuohon? Ainakin jättimäinen päivityspaketti tuli eilen.
February 15th, 2009 at 15:28
praKKA: Testing-vaiheessa asennetussa Debianissa tulee tarvittaessa muuttaa ohjelmalähteet (/etc/apt/sources.list) osoittamaan “lenny”:yn tai “stable”:en, muutoin siirtyy käyttämään seuraavan Debian-julkaisun kehityshaaraa.
February 16th, 2009 at 16:07
[…] Congratulations! I just wrote a longer post at Ubuntu Finland’s blog:”Debian GNU/Linux 5.0 julkaistu”. […]
March 7th, 2009 at 11:57
Onpa Debianista olemassa jopa siirroksia, jotka toimivat Linux-ytimen sijaan FreeBSD- tai Hurd-ytimellä. Tämä kirjo auttaa ymmärtämään, miksi on oikeutettua sanoa Debianin olevan yleismaailmallinen käyttöjärjestelmä, ja miksi se on ollut muun muassa Nokian valinta pohjaksi Internet Tablet -laitteilleen.
Voi voi kun ihmiset vieläki uppoo tuohon valheeseen että linux olisi vain ydin ja käyttis on vasta linux ja jotain sen lisäksi. Tuossa on kolme eri käyttistä: linux, freebsd ja hurd. Oikeastaan noista vain kaksi on käyttiksiä eli linux ja freebsd. Mutta hurd on mikroydin ja se tarvitsee niitä muita gnu softia jotta se on käyttis. Oikeasti Debian on ohjelmistokokonaisuus jota voi käyttää niin linux, freebsd kuin omalla gnu käyttiksellä. http://www.usenix.org/publications/login/2006-04/openpdfs/herder.pdf
Ja Debian ei toimis niin monel arkkitehtuurilla ilman linuxia ja freebsd. Ne kun on ne käyttikset jotka määrää sen. Hurd (eli gnu) ei toimi kuin x86 arkkitehtuurilla kun se on vielä niin pahasti kesken oleva käyttis. Tämä on se syy miksi gnu väki haluaa että se on linux/gnu kun suomalainen linus torvalds sai kehitettyä monipuolisen käyttiksen johon siirtyi väki kehittämään sitä ja hurd jäi ihan ihan alkumetreille.
http://www.topology.org/human/?a=/linux/lingl.html
Mutta debian saa kutsuu itseään gnu/linux päätteel jos vaan haluaa, mut sitä ei kannata ottaa totuutena kun se on vain poliittista propagandaa jolla tukea Gnu egoa.
Tunnettuu on se että mikään tai kukaan käyttäjä ei pelkällä käyttiksellä tee mitää. Sitä täytyy pystyä käsittelemään tiedostoja, hallitsemaa prosesseja ja vaikka mitä. Pelkästään ls, cp, ps ja monet muut ohjelmat tarvitsee käyttiksen että ne voi toimia. Mutta voidaan sanoo että nuo ohjelman on välttämättömiä ihmiselle että ne voi itse käyttää sitä käyttistä. Mutta silti ne ei ole käyttiksen (linux, freebsd) osia.
Muute tosi kiva blogiartikkeli debianista kun ei ollut mitään ylistystä ja tekniikkakin näytti muuten olevan kunnolla hallussa. Kudos about that.
February 6th, 2011 at 17:49
[…] arkistoista löytyvät myös merkinnät Debian 4.0- ja Debian 5.0 -julkaisuista vuosilta 2007 ja […]