Muutama päivä sitten julkaistu Ubuntun uusin versio Feisty Fawn 7.04 on kerännyt mukavasti huomiota mediassa ja myös uusia kokeilijoita on kertynyt runsaasti: julkaisun jälkeiset päivät ovatkin olleet Ubuntu Suomen yhteisölle ja sivustolle ennätyskiireelliset.
Ennätyksiä kävijämäärissä on saavutettu ainakin blogissa ja forumilla: Blogi sai julkaisun jälkeisenä päivänä 1998 osumaa. Forumilla rikottiin ‘kävijöitä paikalla samanaikaisesti’ ennätys julkaisupäivänä luvulla 159 ja uusia jäseniä rekisteröityi 22. Lauantaina uusia viestejä kirjoitettiin forumille päivässä ennätykselliset 277. (lähde: forumin tilastot)
Uskon tämän aktiivisuuden johtuvan Ubuntun leviämisestä ‘tavallisen ihmisten pariin’. Pääasiallisesti leviäminen tapahtuu ‘puskaradiolla’: joku näkee toisen käyttävän Ubuntua, kiinnostuu ja kyselee ja kohta onkin jo hakemassa levykuvaa verkosta jotta pääsisi kokeilemaan. Vähitellän näyttäisi siltä, että lehdistökin alkaa noteeraamaan Ubuntua: Feistyn julkaisusta tehty lehdistötiedote julkaistiin ainakin seuraavissa medioissa:
Käyttäjäkunnan kasvu aiheuttaa vaatimuksia myös yhteisölle: moni kokeilee Feistyä uuteen kaupastakannettuun koneeseen ja huomaavatkin pian että kaikki ei ollutkaan niin ruusuista kuin voisi kuvitella: näytönohjaimen takia koneen käynnistys jää mustaan ruutuun tai näyttö ryppyilee muristen ‘kernel panic‘. Useimmiten näihin ongelmiin on syynä laitevalmistajien haluttomuus tehdä yhteistyötä esimerkiksi tarjoamalla tietoa laitteistaan avoimelle yhteisölle laitetuen kehittämistä varten. Erityisesti näytönohjaimet ovat haaste: laitevalmistajat ovat julkaisseet omia, suljetun koodin ajureita jotka toimivat vajaateholla ja tuoreimmille ohjaimille avoimen koodin yhteisö ei vielä ole kerennyt avoimia ajureita tekemään. Työ on hidasta ellei mahdotonta, sillä kaikki tehdään kokeilemalla, mm. takaisinmallinnuksen avulla (reverse-engineering).
Tästä syystä moni tuore käyttäjä pettyykin Linuxiin ja Ubuntuun vaikka ‘syy’ onkin oikeastaan laitevalmistajissa. Ubuntun ruutu pysyy mustana, kunnes käyttäjä päätyy esimerkiksi Ubuntu Suomen forumeille kysymään ongelmaansa ratkaisua. Tutkailin forumin viestejä eilen illalla ‘sillä silmällä’ ja olin vaikuttunut siitä, kuinka aktiivisesti siellä yhteisön jäsenet ratkoivat toisten ongelmia: moni käyttäjä käy urakalla läpi ongelmia kohdanneita: kysyy tarkentavia lisäkysymyksiä, ohjaa katsomaan ratkaisua ketjusta, jossa joku toinen on aikaisemmin kohdannut vastaavan ongelman, kokeilevat omalla koneellaan kohtaavatko samoja ongelmia, raportoivat kohdattuja ‘oikeita bugeja’ eteenpäin, esim. launchpadiin. Ja kohta tulee käyttäjältä viesti että ‘toimii, kiitos paljon!’ ja jälkeenpäin vielä kehuja miten Feisty on vakaampi, käytettävämpi, nopeampi jne kuin entinen käyttäjärjestelmä. Varsin vaikuttavaa toimintaa yhteisöltä!
Eli vaikka tie Feistyyn ja Vapaaseen Maailmaan ei kaikille välttämättä ole ruusuinen niin jos vähääkään kiinnostaa, kannattaa sitä silti kokeilla. Mitään ei ole menetettävissä, jos varmuuskopiot on kunnossa.
Eilen Helsingissä pidetty yhteisön kokoonkutsuma ja järjestämä julkaisutilaisuuskin veti Suomen Yrittäjien tiloihin peräti 80 kiinnostunutta kuulemaan esittelyjä Feistystä, yleistietoa avoimesta koodista ja katsomaan minkälaisia 3D-työpöytäefektejä uusi Ubuntu osaa. Yhtenä esiintyjänä tilaisuudessa oli yksi Ubuntun kehittäjistä, britti Paul Sladen. Paul kertoi Feistyn kehittämisestä ja osuudestaan mm. kannettavien tietokoneiden tuen kehittämiseksi. Tilaisuudessa jaettiin kymmeniä Feisty-levyjä ja tilaisuuden jälkeisessä ‘asennusjuhlassa’ kahvila Soihdussa asennettiin n. 10 Feistyä kuulijoiden mukana tuomiin kannettaviin.
Ei ollenkaan hassumpi aloitus Feistyltä!
April 22nd, 2007 at 18:17
Ehkä tämä on vääräoppinen kommentti tässä blogissa — pyydän anteeksi etukäteen —, mutta jos jollakulla on Ubuntu Feistyn kanssa pahoja ongelmia, kannattaa muistaa, että se ei suinkaan ole ainoa olemassa oleva Linux-jakelu. Moni tykkää käyttää esimerkiksi SuSEa, Debiania, Mandrivaa tai Fedora Corea.
April 22nd, 2007 at 18:44
> Ehkä tämä on vääräoppinen kommentti tässä blogissa
Ihan tervetullut kommentti tuo on, sanan- ja valinnanvapaushan täällä toivottavasti vallitsee.
April 22nd, 2007 at 21:52
Vääräoppisia kommentteja ei ole. Antaa palaa vain, tämä juna ei hevin pysähdy. Voisi myös sanoa, että koirat haukkuu, karavaani kulkee…
Vannoutuneena Dapper-käyttäjänä minäkin imaisin sitten torrentilla Feistyn, vaikkein sitä varsinaisesti käyttöön aijokaan ottaa. Ruuhkasta johtuen ei imuroinnista tahtonut tulla mitään mitään ja koko offensiivi kestikin jotain 7 – 8 tuntia.
Jätin torrentin päälle ja paketin jakoon. Lauantaipäivän ja illan netti lauloi jatkuvasti. Sunnuntaiaamuna oli muutaman minuutin hiljaisempaa, mutta nyt iltapäivän ja illan bitti on liikkunut jatkuvasti ulospäin.
Jätän sen vielä tuohon muutamaksi päiväksi hyrräämään. Mukava seurata kuinka pitkään kiinnostus jatkuu.
April 23rd, 2007 at 10:29
Mukava huomata että Feistyn julkistus saanut huomiota näin paljon. Itse en malttaisi odottaa että armoisa sonera saisi linjat vihdoin auki niin pääsisin imuttamaan cd:n. Tosin eipä ole paljoa ollut kone käytössä kun netti vielä ole auennut 😀
April 23rd, 2007 at 18:00
Linuxeista yleensä.
Olen vuosien varrella kokeillut monia distroja. Harva niistä on saanut minua kiinnostumaan todella. Viimeisiä distroja, joita olen pidempään kokeillut, on OpenSuse 10.2. Se on mielestäni tähän asti kokeilemistani ehdottomasti ammattimaisin!! Kun luin Ubuntun 7.04:n tulleen saataville, latasin ja poltin sen. Kokeiltuani hetekn livenä, päätin asentaa sen toisen koneeni Susen tilalle. Poistelin Susen osiot, jotta Ubuntu ‘ymmärtäisi paikkansa’. Asennuksessa ei mitenkään näkynyt, minne asentuu. Pelottava kokemus, kun Win200Pro kuitenkin pääkäyttis ja samalle levylle menee. Onneksi osasi mennä, minne oli tarkoitettukin. Parin kolmen päivän kokeilua vasta, mutta katsotaan nyt.
Mielestäni KAIKISSA distroissa on pahana perusvikana se, että ne luulevat olevansa ainoa käyttis maailmassa. Koskahan jakelujen tekijät oppivat, ett’ei Linuxeja saada ihmisten työpöydille, ennekuin asennus osaa kysyä, löytäessään muita käyttiksiä, laitetaanko tämä ‘jonon jatkoksi’.
Nykyään kaikki distrot ‘jyräävät muut alleen’, ilman, että käyttäjä päsee siihen vaikuttamaan, koska sekä Lilo, että Grub kirjoittavat edellisten päälle. Toivoisin todella, että Linux-jakelijat oppisivat mahdollisimman pian huomioimaan muut käyttikset ja kirjoittamaan asennus-scriptinsä käyttäjäystävällisemmiksi, niin että käyttäjäkin voi vaikuttaa asennukseen. Kaikki eivät ole Linux-guruja!!
Lisäksi osiointi pitää olla selkeä graafinen näkymä siitä, minne asennus on menossa.
April 23rd, 2007 at 18:28
Mitä Risto puhelee, en ymmärtänyt ollenkaan.
Esimerkiksi asentaessasi Ubuntua se kyllä kysyy aivan selvästi että mille partitiolle pistetään ja kun vastaat oikein, niin sinne menee. Lisäksihän se ottaa täysin automaattisesti käyttöön Grubin, käynnistyslataimen, jonka avulla voit myöhemmin valita mihin käyttöjärjestelmään kulloinkin haluat bootata.
Et kai tarkoita, että Linuxin pitäisi ymmärtää asentua esimerkiksi samalle partitiolle kun vaikkapa Windows? Jos, niin arvelisin että hetken saat vielä odottaa.
April 24th, 2007 at 09:14
Joo, kyllä siellä asennusohjelmassa voi valita mille osioille se livahtaa, katso kaima täältä kuvaa jonka alareunassa lukee vaihe 4/7 http://www.ubuntu-fi.org/Wiki/Asennusopas. Siitä valitsemalla sen alimman voi muoksia haluamallaan tavalla, siitä käynnistyy parted-osiointiohjelma. Screenshotteja täällä http://gparted.sourceforge.net/screenshots.php tosin asennuksessa on vanhempi versio eli ihan kaikka noita ruutuja ei siitä löydy mutta oleellisesti tuosta ylimmästä näkee että koot, tiedostojärjestelmät ja mountpointit voi sillä säätää.
Käsittääkseni yhden Grubin käyttö useamman distron käynnistelyyn ei ole kaikkein näppärintä kun joutuu käsin päivittelemään uusia kerneleitä. Tähän toivottavasti joskus tulisi kehitystä. Grub2 lienee jonkunlainen askel parempaan.
April 27th, 2007 at 22:11
Koneeseen tuli uusi Ubuntu tyrkättyä muitten käyttisten lisäksi ja varsin tyytyväinen olen ollut, julkaisupäivänä sormi namiskuukkelilla odottelin distroa imutukseen.
Asennus taas kerran erittäin helppoa, päivittäminen ja softan poisto/lisääminen samaa kastia. Muutamia softia tuli lisättyä perusjakelun lisäksi ja konffaukset päälle. Eipä siinä montaa kuppia kahvia kerennyt kulumaan.
Grub listauttaa omalla tavallaan koneesta löytyvät käyttikset, mikäli mitään koneista tietää ei käyttö vaikeaa ole.
Tulevia koneita laitellessa tarjoan peruskäyttäjille 7.04;n koneeseen laitettavaksi, ainoana käyttöjärjestelmänä. Omat Linux-testaukset jatkuvat varmaankin loputtomiin, tosin tietyt pysyvät listan kärjessä (pakko “mainostaa” Suse-Linuxeja).
Uusi Ubu on vain yksinkertaisesti tehty sujuvaa/mukavaa käyttöä varten, eikä jatkuvaa näpertelyä bitti-mysteerioiden parissa.
Ubuntu-yhteisön aktiivisuus on iso plussa kakun päälle, mikäli apua kaipaa.
November 17th, 2007 at 01:00
[…] Ubuntu 7.04, Feisty Fawnin julkaisun lähestyessä viime keväänä pulpahti jälleen kerran ilmeisesti alkuun IRCissä josta sitten tuotiin keskustelupalstalle ajatus jonkunlaisen julkaisutapahtuman järjestämisestä. Aikaa oli vähän, mutta muutama aikaansaava yhteisön jäsen pisti pyörät pyörimään ja wikisivun pystyyn. Ennen tapahtumaa jännättiin, saadaanko kokoon kymmentäkään ihmistä, mutta julkaisupäivää seuraavana lauantaina oli Suomen Yrittäjien tiloissa Helsingissä noin 80 ihmistä kuulemassa tuoreen Ubuntun esittelyä! Julkaisun yhteydessä tehty lehdistötiedote sai myös mukavasti näkyvyyttä ja kirvoittikin keskustelupalstan uusien viestien ja rekisteröityneiden käyttäjien määrät ennätyslukemiin. Lisätietoja blogista. […]