Täällä sitä ollaan, Gentoossa. Viime kirjoituksen kommenteissa kerroin aloittavani tämän projektin jo nyt viikonloppuna ja koska kansa tuntui haluavan kuulla kokemuksia, joten tässä niitä tulee.
Perjantaina siis aloitin homman, asensin perusjärjestelmän liveCD:n command line installerilla (livecd kerneli, stage3 verkosta + xorg ja gnome GRP paketteina). Asennus meni loppuun saakka nätisti ilman virheitä. Bootin jälkeen gdm käynnistyi ja päästi kirjautumaan juuri kuin pitääkin. Gnome oli paljon karumpi kuin liveCDllä, mutta en tässä vaiheessa siitä välittänyt, vaan ajoin emerge –sync && emerge system ihan ensimmäiseksi. Vaikka toimenpiteet kestikin muutaman tunnin, selvisin siitäkin ilman virheitä. Ensimmäinen paketti, minkä hain itse oli gnome-audio. Vähän jäin ihmettelemään, miksei se tule vakiona mukana, mutta lieneekö vielä niin vähän testattu, että sen takia jätetty perusympäristöstä pois. Ennen kuin paketti kuitenkin asentui kunnolla, jouduin kääntämään cairon uudelleen USE=”X” flägillä. Vanhasta muistista tuo olisi pitänyt tietää, mutta eipä tuo iso vaiva ollut. Äänet lähtivät toimimaan suoraan kuten pitää, ja jopa mp3 tiedostot soivat heti niinkuin pitää.
XFCE4 koneelle
Koska e17 oli kokonaan poistettu portagesta, pistin ensimmäiseksi xfce4:n koneelle. Siinä syntyi joitain ongelmia käytön suhteen. Ensinnäkin näytön resoluutio heitti itsensä johonkin 1000×600 tai vastaavaan niin isoksi, että silmiä alkoi särkemään. Onneksi älysin mennä vilkaisemaan xorgin konffitiedostoa, ja lisäämään sinne 1200×800 resoluution eli suurimman, mihin tämä näyttö pystyy. Tässäkin tapauksessa ainoa huomioitava asia oli eri värisyvyydet, joita taisi löytyä 6 tai 8 kappaletta. Tärkeinhän toki on 24bitin syvyys, koska sitähän tässä käytetäänkin. Toinen outo oli keymap, mutta siihen en vielä keskittynyt sen enenpää. Luultavasti sekin on suoraan määriteltynä xorgin konffissa.
Näin sitten sain xfce4:nkin käyttökuntoon, jos vaikka siihen vielä innostunkin. Seuraavaksi sitten kävinkin käynnistyslataajan kimppuun.
Grubin conf on melko tarkka
Kun perusasennuksen jälkeen käynnistin koneen uudelleen huomasin, ettei grub ollut onnistunut lisäämään winxp:tä valikkoonsa. Googletin hieman ja löysin ne neljä riviä, joilla xp sitten lisättiin käynnistyslataajaan. Oikeastaan tässäkään ei ole mitään sen erikoisempaa, kunhan tietää grubin tavan nimetä levyosiot. Koska xp sijaitsee ensimmäisellä osiolla, merkitään se grubiin “hda 0,0“. Yksikin väärä merkintä ja koko grub saattaa mennä sekaisin. Siksi hieman jännittikin, kun boottasin konffin jälkeen koneen uudelleen. Onneksi kuitenkin kaikki toimi kuten pitää, ja pääsi windowsikin piiiiitkästä aikaa tervetuloa -ruutuun saakka 😉 Monesti olen grubin saanut sekaisin, erityisesti ensimmäisissä Gentoo testeissä joskus puolitoista vuotta sitten.
Kun palasin sitten Gentooseen takaisin, huomasin ettei kello pysy ajassa. Tässä vaiheessa jouduin ensimmäistä kertaa nojaamaan handbookiin koska en muistanut miten uusi aika piti syöttää. Melko yksinkertainenhan tuokin oli, mutta mikäänhän ei ole varmempaa kuin epävarmaa.
Lisää softaa koneeseen
Yöksi sitten pistinkin Kde:n kääntymään. Vaikutti olevan isoja paketteja, joten läksin nukkumaan kahden aikoihin yöllä. Aamulla kymmenen maissa sitten oli Kde jo kääntynyt, ja mukavana plussana se oli päivittynyt jo gdm:n valikkoonkin. Kde käynnistyi nätisti setupilla, missä määriteltiin teemat ja tehosteet jne. Kde:n kanssa muuten kaikki meni hyvin, mutta normaalia mikseriä ei suoraan ilmestynyt paneeliin, sekä näppäimistöasettelu piti käydä käsin laittamassa kuntoon ohjauskeskuksesta. Huomioikaa, että tähän mennessä kaikki ympäristöt olen laittanut englanniksi, joten olen säästynyt siltä metsästykseltä. Uskon kyllä, että ei se kielen vaihtaminenkaan kovan työn takana olisi.
Lauantai menikin sitten pitkälti OpenOfficen parissa. Aamulla käänsin ensin firefoxin sorsista (30megan paketti on vielä siedettävä) ja laitoin sitten officenkin kääntymään. Siinä sitten kestikin 5-6 tuntia.
Onneksi lauantai oli kaunis päivä, joten ehdin siinä välillä käydä ajelemassa sekä muuta tekemässä. En tiedä sitten, olisiko OOo:n saanut käännettyä yksi osa kerrallaan (writer, base jne. erikseen) mutta pääasia on, että kaikki meni kuten pitikin. Ohjelman käynnistymiseen tuo kylllä vaikutti huomattavasti, sillä writer käynnistyy noin kymmeneen sekuntiin. Tässä huomaa gentoon ylivertaisuuden: Ubuntussa ja OpenSUSEssa OOo:n käynnistymistä saa odottaa joka puoli minuuttia.
Lauantaina annoin käännöstyön jäädä tähän, ja urakkaa jatkoin sunnuntaina.
Multimediat kuntoon sekä lisää ikkunamanagereita
Sunnuntai alkoi sillä, että pistin Gimpin, Azureuksen, Xchatin sekä Audaciousin kääntymään. Harmikseni käyttööni kaavailtua SongBirdiä ei portagesta löytynyt, joten latasin sen suoraan sivuiltansa. Kuten muutkin Mozilla -säätiön softat, oli songbirdkin käännetty valmiiksi. Siinä se lymyilee työpöydällä, mp3 ja muut soi komiasti:) Mutta jokin kunnon ratkaisu tähänkin on keksittävä, joko siirrän sen samaan paikkaan muiden ohjelmien kanssa, tai pistän piilotiedostoksi työpöydälle ja kuvakkeet valikkoihin. Aika näyttää.
Käänsin nyt myös fluxboxin. Ajattelin kokeilla sitäkin tässä jossain vaiheessa. Samoin kävi mielessä looking glass 3d:n testaaminen. Sekin vaan vaatii pidempää pohdintaa, kun vilkaisee wikin ohjetta asiasta. Muutoin minulla on nyt alla toimiva ja vakaa gentoo. Vielä asennan voikon sekä web-kehitystyökalut, niin loput on ekstraa.
Tähän saakka saakka positiivinen yllätys
Kaikki on tähän saakka toiminut niin hyvin, että päätin seuraavaksi jatkaa Berylin suuntaan. Sekin on maskattu paketti, joten joutuu jonkin verran miettimään sen kuntoon saamiseksi. Tämä viikonloppu on ainakin itselleni osoittanut sen, että kun vain viitsii keskittyä ja syventyä, niin homma toimii.
Täytyy kuitenkin sanoa, että käytössäni on Lenovon Thinkpad, jossa erinomainen Linux -tuki. Viimeksi kun gentoon kanssa touhusin yksiytimisellä HP:n läppärillä, piti jopa Realtekin äänikortin kanssa kikkailla. Lisäksi yhdellä ytimellä kääntäessä kone oli kokoajan jumissa, kun piti jotain kääntää. Kaksiytimisellä sekin käy jouhevammin.
Hieman alkaa tuntua siltä että Gentoo saakin jäädä koneelle. Ilmeisesti tänään julkaistava Fedora 7 pitää kyllä testata, mutta taitaa se testi mennä firman koneella.
Tänään, maanantaina kuitenkin älysin ajaa “emege -uDev world” ja kappas, 704 päivitettävää pakettia. Noh, koska uutta fedoraa ei tullutkaan vielä, niin antaa palaa. Muutenkin alkaa tuntumaan yhä enenmän siltä, että Gentoo saa jäädä koneelleni. Joitain ongelmia, joita odotinkin löytyvän, on
– wlan ei löytynyt suoraan, ehkä mokasin sen asennusvaiheessa (korjaantunee kun vaihdan kerneliä)
– Berylin kääntö bugaa
– ulkoiset asemat, kamerat jne. ei mountata suoraan (korjaantuu kernelin päivityksessä)
Yhteenveto:
Ensimmäiseksi distroksi en edelleenkään lähtisi Gentoota laittamaan, enkä edes heikkotehoiseen koneeseen. Sen sijaan koneisiin, joissa tuplaydin ja harrastelijan käytössä, on Gentoo loistava vaihtoehto. Jos haluat oppia linuxista pintaa syvemmältä, ota viikonloppu ja pistä gentoo tulille. Siihen tarkoitukseen kuitenkin suosittelen manuaalista asennusta tekstitilassa satasivuinen handbook tulostettuna. Sukulaiset sanoo ettei se järkevää ole mutta… 😉
Muistakaa kuitenkin, että jos kiire yllättää isojen pakettien kanssa, niin ne saa myös binäärinä portagesta.
Varmaankin seuraavaksi yritän keskittyä e17 laittamiseen kuntoon. Olen erittäin tyytyväinen jos onnistun siinä. FluxBox löytyy myös koneelta jo, mutten ole vielä testannut.
Toivottavasti tästä ylipitkästä tarinasta on jollekulle hyötyä:)
Juho Valkila
May 22nd, 2007 at 01:08
Artikkelissa voisi olla varmaan vähän enemmän johdantoa siihen, mikä Gentoo on (tietotekniikkaosaajille suunnattu Linux-jakelu), ja merkata se edistyneille suunnatuksi aiheeltaan kuten aiemmatkin vastaavat teknispainotteiset artikkelit. Muuten meinaa mielestäni Ubuntu-blogista tulla vähän vähemmän ihmisille suunnattu kuin itse Ubuntusta 🙂
Mutta muuten mielenkiintoista luettavaa, ja täytyy myöntää että Gentoo on edelleen itsellä kokeilematta.
May 22nd, 2007 at 08:29
Yöllä puolinukuksissa kun kirjoitin, niin sattuu kaikenlaista. Aihealueet on nyt kuitenkin korjattu, ja kirjoitusvirheet katsoin juuri, ne mitkä huomasin korjasin.
Ehkä voisi olla hyvä kertoa mikä se gentoo on. Sen voin vielä lisätä illemmalla, kun töistä ehdin.
May 22nd, 2007 at 11:53
“Koska e17 oli kokonaan poistettu portagesta, pistin ensimmäiseksi xfce4:n koneelle.”
e17 on Vapierin ylläpitämässä overlayssa, kannattaa tutustua layman-nimiseen ohjelmaan, jolla overlayden hallinta on helppoa.
“Kaikki on tähän saakka toiminut niin hyvin, että päätin seuraavaksi jatkaa Berylin suuntaan. Sekin on maskattu paketti, joten joutuu jonkin verran miettimään sen kuntoon saamiseksi.”
Itseasiassa beryl ei ole maskattu vaan se on testattavien pakettien puolella (~arch)
“Tänään, maanantaina kuitenkin älysin ajaa “emege -uDev world” ja kappas, 704 päivitettävää pakettia.”
Vai olisiko tuolla e-vipusella jotakin vaikutusta pakettien määrään…? 😉 Tai sitten tarkoituksena tosiaan oli make.confin säädön jälkeen kääntää uudestaan kaikki world-setissä olevat ohjelmat.
“- ulkoiset asemat, kamerat jne. ei mountata suoraan (korjaantuu kernelin päivityksessä)”
Tai sitten asentamalla ivman.
“Varmaankin seuraavaksi yritän keskittyä e17 laittamiseen kuntoon.”
Ei se nyt niin vaikeaa ole, tosin sattuu päiviä, joilloin se ei tahdo kääntyä ollenkaan. Asennus sujuu gentoo-wikin ohjeiden mukaan (http://gentoo-wiki.com/Enlightenment#Emerging)
Ihan mukavaa, että muutkin kuin allekirjoittanut kokeilevat gentoota. 🙂
May 22nd, 2007 at 12:56
Kiitokset shadowi 😉 Saattoi se pakettien määrä johtua juurikin siitä -e:stä, mutta eipä haittaa.
Layman täytyy kyllä tutustua. E17 kiehtoo kuitenkin siinä määrin, että sille löytyy kyllä aikaa.
Berylin kanssa oli sellainen, että se ei kääntynyt ollenkaan. Pyysi lähettämään topmost build error, mutta sen mukana pitäisi lähettää kaikki mitä olen muuttanut /etc -kansioon, mutta kun tietäisi mitä olen muuttanut. Xorgin olen käynyt käsin laittamassa, samoin sen kellon mutta myös etc-updatella noin 10 pakettia. Nytkin siinä olisi noin 40 konffia, jotka pitää päivittää.
Jos joku tietää, miten saan helpoimmin tietoon, mitä tiedostoja olen päivittänyt, kertokoot.
May 22nd, 2007 at 14:01
Pitäisi itse kokeilla Gentoota kans, jahka saa kotiin Internet -yhteyden, ja varmistuu, että vanhempi kone ON joutilas, en välttämättä halua riskeerata konetta, jota saatan tarvita, suutuspäissä tulee tehtyä mystisiä lommoja koneen kylkeen…
May 24th, 2007 at 22:58
Kuten Timo sanoi, tuon Gentoo-termin ‘avaaminen’ voisi olla ihan hyvä juttu. Vaikka juttu on merkitty tagilla ‘edistyneet’, on mielestäni silti ihan perusteltua selittää juttuja – esim. ‘stage 3′ ja ’emerge’ ovat itselleni epäselviä ja luulen että Ubuntu-käyttäjille ne eivät aukea heti, vaikka ‘edistynyt ubuntero’ olisikin. Eli Gentoo Ubuntu-käyttäjän silmin olisi mielestäni suurta osaa blogin lukijoista palveleva näkökulma.
Mielenkiintoista kuitenkin kuulla kuulumisia muiden distrojen maailmasta. Edelleen, kaikenlainen kuvitus olisi plussaa keventämään näin ‘ylipitkiä tarinoita’, kuten presidentti itse kirjoitustaan kutsui. Minkälainen on Gentoon default-työpöytä (tylsä screenshot). MIltä näyttää joku gentoon pakettienhallintasysteemi tms?
May 25th, 2007 at 15:33
Kuvissa se ongelma piileekin; Gentoosta kun voi tehdä juuri sellaisen kuin haluaa. Perus “tylsä” gnomen istunto oli perusteemalla ja kuvakkeilla sinisellä taustakuvalla.
Ja pakettienhallinnasta on hieman turha ottaa kuvaa, sillä portagea käytetään terminaalissa ja se näyttää, mitä tekeekin; Eli nauhan läpi kulkee n määrä koodia riippuen siitä, mitä ja kuinka paljon kääntää.
Mutta voin selvittää asioita viikonloppuna.
May 27th, 2007 at 13:08
Kiinnostava artikkeli. Lähdin oikeastaan itsekin kokeilemaan Gentoon asentamista tämän artikkelin vuoksi..
Muutamaa eri Linux-jakelua on tullut kokeiltua ja täytyy myöntää, että Gentoo poikkeaa kyllä muista, joten opiskeltavaa riittää.
Nyt olen jo päässyt siihen vaiheeseen, että Gnome on asetumassa/kääntymässä, mutta aikaa asennuksen aloittamisesta onkin jo kulunut jo yli vuorokausi. Emolevylle integroitu bcm43xx-verkkortti, joka Ubuntussa toimii hyvin ja OpenSUSEssa pienen virittelyn kanssa, ei ole vielä lähtenyt toimimaan moitteetomasti Gentoossa. Lähellä ratkaisua kuitenkin ollaan, sillä kortti löytää tukiaseman skannaamalla. Jostain syystä salausavain ei mene sirulle ja radio ei mene päälle. Pitänee vielä kokeilla eri konfiguraatioita bcm43xx-moduulilla + firmwarella jq ndiswrapperilla.
Itse asentamisen aloittaminenkaan ei ollut vaivatonta. Imaisin ensimmäiseksi verkosta LiveCD:n ja yritin asentaa sillä, mutta jostain syystä asennusprosessi pystähtyi aina kun splash-ruutu näytti 60-70%. Kokeiltuani eri variaatioita kummallakin asennuslevyltä löytyvällä kernelillä ja niihin syötettävillä parametreillä tulin siihen tulokseen, että turha jatkaa. Minimal Install CD:llä asennus toimi sen sijaan moitteettomasti. Siitä onkin aikaa, kun viimeksi olen asetanut Linuxin komentoriviltä.
Näyttäisi siltä, että Gentoo tulee pysymään ainakin vähän aikaa koneellani. Tosin kotihakemisto tulee kopsattua viikoittain SMB:n yli Ubuntu-koneelle kuten tähänkin asti, jos vaikka sattuisi sopiva, uusi kokeilemisen arvoinen jakeluversio yllättäen taas löytymään.. Ai niin, Fedora 7 ilmestyykin pian 😉
Marko Eskola
May 28th, 2007 at 20:39
Mukava kuulla että tämä kirjoitus kiinnosti niin paljon että muutkin alkoivat kokeilemaan 🙂
Itsellä ei ole tähän mennessä ollut muuta ongelmaa, kuin aluksi äänenhallinnassa varsinkin e17 pöydällä (korjaantui kun kyselin gentoon foorumeilla) ja ollessani huolimaton konffeja päivitellessäni, kun gdm lakkasikin bootissa käynnistymästä. Siitäkin sitten kyllä päästiin kun asensin sen uudelleen ja asetin rc-updatella defaulttiin.
Täytyy nyt katsoa, keksinkö jotain jännää tämän kanssa vielä. Oma kerneli on vielä kääntämättä, tosin siihen ei ole ollut edes tarvetta. Ehkä lfs projekti joskus… 🙂