Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunnan hallitus hyväksyi Opinsys Oy:n tarjouksen Linux-pääteratkaisun (LTSP) toimittamisesta ylioppilaskunnalle. LTSP:ssä hyödynnetään yhden tehokkaan palvelinkoneen ominaisuuksia kevyiden päätetietokoneiden kautta mahdollistaen näin mm. laitteiston käyttöiän jatkamisen joillakin vuosilla.
Ubuntu-blogi haastatteli JYYn hallituksen tietohallintotyöryhmän vetäjää, Asko Soukkaa.
Mikä on asemasi JYYssä?
Olen JYYn hallituksen rivijäsen, jona toimin täysipäiväisen opiskelun ohessa. Vastuualueeni JYYn hallituksessa ovat tiedotus, ylioppilaskylä ja tietoylioppilaskunta.
Minkälaiset tekijät vaikuttivat päätökseen valita LTSP? Minkälainen prosessi valinta oli? Minkälaista taustakartoitusta teitte? Mitä uudelta järjestelmältä odotetaan?
Alkuvuodesta minut valittiin vetämään JYYn tietohallintotyöryhmää, joka perustettiin “selvittämään JYYn tietohallinnon järjestämisen vaihtoehtoja”. Työryhmässä LTSP-järjestelmää päädyttiin huhtikuussa ja JYYn hallitus päätti hyväksyä Opinsysin tarjouksen toukokuun lopussa.
JYYllä on omassa hallinnassaan noin 40 työasemaa pääosin kahdessa eri toimipisteessä. Nykyinen määrä työasemia on saavutettu vähitellen useiden vuosien kuluessa, minkä seurauksena työasemia on edelleen myös ylläpidetty yksitellen (ainoastaan käyttäjähallinta ja verkkolevyasemat on keskitetty). Työasemien käyttöjärjestelmänä Jyväskylän ylioppilaslehden Mac-työasemia lukuun ottamatta on ollut joko Windows XP tai NT 4, ja ohjelmistotarpeemme koostuu muutamaa Windows-sidonnaista erikoisuutta lukuun ottamatta aivan tavallisen toimistotyön ohjelmista.
(Vapaassa käytössä olevia yleisöpäätteitä ylioppilaskunnalla ei ole, vaan kaikki Jyväskylän yliopistolta löytyvät opiskelijapäätteet ovat yliopiston tietohallintokeskuksen ylläpitämiä.)
Emme olleet tyytyväisiä nykyisillä ylläpitoresursseilla saavuttamaamme palvelutasoon, joten aloimme tietohallintotyöryhmässä selvittämään vaihtoehtoja työasemiemme ylläpidon kehittämiseksi. Vertailimme rinnakkain nykyisen ylläpitokäytännön jatkamista suuremmilla resursseilla, keskitetyn Windows-pohjaisen ylläpitoratkaisun hankkimista ja ainakin osittaista siirtymistä Linux-pohjaiseen päätejärjestelmään.
Päädyimme esittämään JYYn hallitukselle LTSP-järjestelmän hankkimista, koska arvioimme sen ainoana vertailluista vaihtoehdoista vähentävän pitkällä aikavälillä ylläpitoon tarvittavan työmäärän lisäksi myös uusien työasemien hankintakustannuksia.
Odotamme saavuttavamme päätejärjestelmällä paitsi välitöntä hyötyä nopeasti ja luotettavasti toimivan päätteen Windows-työasemaa paremmalla käyttökokemuksella, myös muutaman vuoden viiveellä säästöä ylläpito- ja laitteistokustannuksissa, sillä kovalevyttömiksi päätteiksi kierrätettävien työasemiemme on arvioitu kestävän päätekäytössä nykyistä työasemakäyttöä pidempään. Mahdollisesti vielä pidemmällä aikavälillä voi olla odotettavissa myös säästöä sähkölaskussa, kun kierrätettyjä työasemia aletaan korvata vähitellen energiatehokkaampiin päätekoneisiin.
Mitkä olivat valitsemanne toimittajan Opinsysin vahvuudet? Kävittekö tutustumassa johonkin olemassaolevaan LTSP-järjestelmään?
Päädyimme jyväskyläläiseen Opinsysiin sen kokemuksen, päätejärjestelmiin erikoistumisen ja paikallisuuden vuoksi.
Esittäessäni työryhmällemme Linux-päätejärjestelmään tutustumista, en itsekään ollut vielä kuin lukenut verkosta Noormarkun koulun onnistuneeksi raportoiduista kokeiluista. Vastaanotto työryhmässä oli ymmärrettävästi aluksi hieman varautunut. Opinsysin löydyttyä saimme kuitenkin tarvittavat lisätiedot päätejärjestelmän mahdollisuuksista, rajoituksista ja vaatimuksista. Pääsimme myös tutustumaan toimivaan LTSP-järjestelmään, joka löytyi niinkin läheltä kuin JYYn oman ylioppilaskylän kyljestä Kortepohjan koululta Jyväskylästä.
Uskon Kortepohjan koulun toimivaan päätejärjestelmään tutustumisen ja koulun positiivisten kokemusten olleen se ratkaiseva tekijä, joka käänsi lopulta niin työryhmämme, JYYn hallituksen kuin työyhteisönkin voimakkaasti päätejärjestelmän kokeilemisen kannalle. Toisaalta pidämme päätejärjestelmän kokeilemista yhä riskinä, mutta todennäköisten hyötyjensä vuoksi sen ottamisen arvoisena.
Minkälainen järjestelmä tulee olemaan?
Nyt hyväksytty hanke mahdollistaa meidän kierrättää ainakin puolet nykyisistä Windows-työasemistammme päätekäyttöön, ja tarjoaa lisäksi riittävän monen yhtäaikaisen etätyöpöytäyhteyden mahdollisuuden jäljelle jääville Windows-työasemille, jatkossakin Windows-pohjaisina säilyville kannettaville tai luottamushenkilöiden osalta myös heidän kotikoneelle.
Tavoitteenamme on toteuttaa käyttöönottoprojekti jo kesän aikana siten, että alkusyksystä meillä olisi ensimmäinen aalto toimivaksi testattuja päätteitä käytössä. Jos päätejärjestelmä lunastaa sille asettamamme odotukset, tulemme lähivuosina selvittämään myös loppuja Windows-työasemia sitovien ohjelmistovalintojemme sovitusmahdollisuudet päätejärjestelmään ja mahdollisesti harkitsemaan Windows-työsemista luopumista kokonaan.
Tietääkseni Opinsys käyttää järjestelmänsä pohjalla Ubuntu-jakelua ja XFCE-työpöytäympäristöä, mutta jälkimmäinen on tietysti niin haluttaessa valittavissa ja sovitettavissa loppukäyttäjien ja palvelimen resurssien mukaan.
Minkälaisia suunnitelmia JYYllä on käyttökoulutuksen ja ylläpidon suhteen?
Olemme nyt hyväksytyssä hankkeessa varautuneet niin ylläpidon kuin loppukäyttäjien koulutukseen. Koska suurin osa tulevista päätejärjestelmämme käyttäjistä on kuitenkin arvioinut pystyvänsä kouluttautumaan sen käyttöön joko itse tai kollegoidensa tuella, varmistunee todellinen koulutustarve vasta käyttöönottoprojektin yhteydessä.
Ylläpidossa tavoitteemme on pystyä hoitamaan itse kaikki järjestelmän varsinaiseen käyttöön liittyvät ylläpitotoimet, mutta ulkoistaa ainakin järjestelmän päivittäminen, varmistus (vain järjestelmä itse; esim. kotihakemistot varmistamme jatkossakin itse) ja vikaseuranta palvelusopimuksella Opinsysille.
Minkälainen Linux-tausta sinulla on?
Kokeilin ensimmäisen kerran, ja huonolla menestyksellä, Slackware-jakelua 1990-luvun puolivälissä. Myöhemmin päädyin samoihin tuloksiin suomenkielisen SOT-Linuxin ensimmäistä versiota kokeillessani. Kuitenkin keväällä 2003 siirryin hetkeksi kokonaan Windowsista GNU/Linuxin käyttäjäksi, kun suoritin siviilipalvelukseni Debian-ympäristössä kehitystyötä tekevässä tutkimusryhmässä Jyväskylän yliopistossa.
Toisaalta pian siviilipalveluksen jälkeen ostin ensimmäisen Mac-tietokoneeni, jonka jälkeen oman Debian-koneeni käyttö alkoi hiipua. Nykyisin työskentelen enimmäkseen Mac-ympäristössä, mutta myös Ubuntuun siirtämääni PC-konetta tulee käynnistettyä yhä viikoittain — X-ohjelmat kun ovat OSX:ssa yhä toisen luokan kansalaisia, ja Linux-jakeluiden kätevä pakettienhallinta tekee esimerkiksi uusien ohjelmien kokeilemisesta helppoa.
Lisätietoja JYYn hallituksen päätöksestä “5. Päätti hyväksyä Opinsys Oy:n tarjouksen päätejärjestelmän toimittamisesta ylioppilaskunnalle.” (JYYn hallituksen kokous 13/2007) voi tiedustella ylioppilaskunnan pääsihteeriltä.
Risto H. Kurppa
edit 05.12.2007 – pöytäkirjalinkki korjattu
June 14th, 2007 at 18:55
Semmonen iltasatu, ihan mielenkiintoista lukea siitä kun eri aloilla otetaan käyttöön näitä linux pohjaisia ratkaisuja. Vielä kun sen ihmeen näkisi että Turun AMK vaihtaisi linuxiin niin avot! Eikös niillä ole Microsoftin kanssa joku “jäätävän kokoinen” sopimus ?!
December 5th, 2007 at 00:03
Pöytäkirja-url ei toimi.
December 5th, 2007 at 09:52
Omalla työpaikalla 60 LTSP-päätettä saman firman toimittamana. ON HYVÄ!
December 5th, 2007 at 10:54
Pöytäkirjalinkki korjattu