Jep, tämä on jo toinen blogini tällä viikolla, mutta olkoot. Täytynee tottua ajatukseen, että kun aikaa on ja hyviä ajatuksia on tullut mieleen, silloin pitää kirjoittaa.
Työssäni tuli uusi tilanne eteen, kun pomo kertoi Linux -koneen myyntiin ottamisesta ja pyysi minun vertailemaan distroja ja valitsemaan sopivimman. Voi kuinka vaikea tuo tehtävä onkaan!
Mikropc lehti julkaisi viime numerossaan suppean Linux -vertailun, jossa hyvänä puolena oli piirretty kaavio tunnetuimpien distroja hyvistä ja huonoista puolista. Työasemissa Ubuntu oli ykkönen, kaupallisuudessa suse, Redhat ja Mandriva olivat suhteellisen tasoissa sekä palvelimissa Fedora ja Redhat veivät ykkössijan. Testistä oli myös luettavissa se, että OpenSUSE, Fedora sekä Debian ovat parhaat yleisdistot eli sellaiset, jotka soveltuvat hyvin mihin tahansa, mitä työssään joutuu tekemään.
Miten noista nyt sitten valitsee, mikä on myyntiin sopivin?
Kaikki luultavasti lähtee siitä miten konetta aiotaan markkinoida. Jos kohderyhmä on ihmiset, jotka maksavat laskunsa netissä, käyttävät sähköpostia sekä tallentavat digikameralla ottamansa kuvat kovalevylleen, olisi luultavasti Ubuntu tai Fedora vaihtoehto. Omasta mielestä kriteerit tällaiselle koneelle olisi:
- Täysin suomenkielinen
- Yksinkertainen, helposti omaksuttava käyttöliittymä
- Vakaa kuin kivi: Päivitykset eivät saa sekoittaa konetta
- Toiminnot, mitä halutaan on helposti asennettavissa
Mutta entä jos käyttäjä onkin tehokäyttäjä, joka haluaa hifistellä, pitää palvelinta ja lesoilla? Tällöin omat kriteerit olisivat:
- Palvelimen sekä kehitysympäristöjen asennusmahdollisuus jo käyttöjärjestelmän asennusvaiheessa
- MP3, w32codecs yms. nopeasti löydettävissä sekä asennettavissa
- 3D työpöytä, erityisesti beryl sekä näytönohjaimen ajurit löydettävissä pakettienhallinnasta
- Kuva ja tekstinkäsittelyohjelmistot suoraan asennuksessa koneelle
Tähän ryhmään sitten mahtuukin monta: OpenSUSE; SLE(DS), Redhat, Debian, Sabayon (?!?) ja miksei myös Fedora.
En nyt yritä sanoa, että Ubuntulla ei pystyisi noita tekemään. Raja on häilyvä. Itse en myös valitsisi gentoo pohjaista distroa välttämättä serveriksi.
Joten miten näistä nyt sitten valitsee käyttiksen mikä sopii hyvin kaikkeen? Mitä enemmän asiaa miettii tulee mieleen se, että pitäisi valjastaa kolme konetta kolmelle eri kohderyhmälle. Harmi vain, että sellainen ei aina ole kannattavaa, koska vintikkaa on toistaiseksi helpompi myydä sen tunnettuvuuden vuoksi.
Nojoo, se siitä markkinoinnista. Sitten ensimmäisen blogini olen käyttänyt käytännössä neljää eri järjestelmää: Ubuntua, Debiania, OpenSUSEa sekä PCLinuxOS:aa. Varsinkin viimeksi mainittu antoi erittäin positiivisen vaikutelman itsestään. Ainoina huonoina puolina pidin suomen kielen tuen puuttumista ja positiivisina graafisia työkaluja sekä työaseman ulkonäköä. Miinusta pitää kuitenkin antaa siitä, että bootin jälkeen annetut konffit ei aina pysyneet, vaan näyttö saattoi vaihtua bootin jälkeen. 24 -bittisestä 16- bittiseksi. Uskon kuitenkin, että PCLinuxOS tulee jossain vaiheessa lyömään itsensä läpi vielä paremmin. Debianistakin pidin paljon uuden version myötä, mutta vanhat sovellukset häiritsivät. Vaikka järjestelmä oli erittäin vakaa, ei se esimerkiksi löytänyt langatonta verkkokorttiani ollenkaan. Paha miinus, koska tarvitsen langatonta joka päivä eikä yleensä ole paljoa aikaa alkaa etsiä ratkaisua. Seuraavaksi koneelleni pääseekin Fedora 7, joka julkaistaan sunnuntaina. Kesällä sitten onkin perinteisen gentoo kurssin vuoro, kun siitäkin viimein uusi versio löysi tiensä ulos.
Kesällä tulee siis löytymään paljon juttua tuosta ”opiskelustani”. Toivottavasti löytyy myös innokkaita lukijoita;)
Ps. Toivottavasti porukkaa ei häiritse ei-pelkkää-ubuntua-bloggaukseni, kirjoitan niin koska en ole yhden distron vanki, ja haluan pysyä selvillä aktiivisesti kehityksen mukana. Oli se sitten mihin suuntaan tahansa.
Juho “presidentti” Valkila
May 16th, 2007 at 22:43
Mielestäni oli ainakin yvä kirjoitus, vaikka käsiteltiin muutakin kun Ubuntua. Kokeilemalla eri distroja löytyy varmasti se itselle sopivin. Ja ainahan voi vaihtaa seuraavaan jos kokeilunhalua riittää.
May 17th, 2007 at 17:05
“Kesällä sitten onkin perinteisen gentoo kurssin vuoro, kun siitäkin viimein uusi versio löysi tiensä ulos.”
Ottaen huomioon että Gentoon “uusi” versio on sama kuin “vanha” versio, jonka ohjelmat on päivitetty “uuden” version julkaisun jälkeen, ei ehkä noin jyrkkä sanavalinta olisi ollut tarpeen (vrt. “Debianin uusi versio julkaistiin viimeinkin.”). 😉
Toisin sanoen Gentoo on aina ajan tasalla, eikä uusien versioiden julkaisu ole samanlainen päivitys kuin binäärijakeuiden kohdalla.
Muuten bloggaus vaikutti hyvältä tuumailulta ja toivottavasti bloggaat niistä gentoo-kokemuksistasi.
May 17th, 2007 at 17:21
Hyviä kirjoituksia sulla, mutta nillitetään nyt kuitenkin hieman termistöstä. Eli tämä on toinen blogimerkintäsi tällä viikolla. Muita yleisesti käytössä olevia termejä ovat (blogi)kirjoitus, posti, lastu.
Eräs blogin määritelmä:
http://myrsky.net/faust3/mika-on-weblog/
Termit menee sekaisin muillakin:
http://satunnainenbjorklund.net/arkisto/blogien-blogaaminen-blogiin
May 17th, 2007 at 19:13
minulle linux-distron valinta perustuu pitkälti hyviin hallitatyökaluihin, monipuolisuuteen ja mahdollisimman laajaan ohjelmatarjontaan suoraan virallisista repoista. eikä tietty tuore softakaan pahitteeksi olisi.
aikoinaan kun noita tuli testattua varsin aktiivisesti, minulle ainakin tuli hyvin selväksi, että fedoraa en voi edes harkita sen suppean ohjelmistotarjonnan vuoksi.
käytössäni ollut SuSE sai väistyä gentoon tieltä mielestäni monipuolisempien hallintatyökalujen ja selvästi paremman ohjelmistotarjonnan (ja silloin vielä Gnomen tuenkin vuoksi), puhumattakaan tietysti aktiivisesta ja osaavasta yhteisöstä gentoon ympärillä. gentoo puolestaan väistyi ubuntun tieltä juurikin ajantasaisuuden vuoksi. uusin gnome valui aivan tolkuttoman hitaasti gentoo testingiinkin, joten vaihto oli väistämättä edessä.
kyllä kaikissa on ollut jotain hyvääkin, mutta yleensä en ole jäänyt kaipaamaan juuri mitään. gentoosta on eniten ikävä juttuja ja tiettyjä softia, mutta minulle tämä on ollut toistaiseksi parasta linux-distrojen saralla. joku muu löytänee onnensa josstain muualta.
May 18th, 2007 at 13:33
Shadowi, tiedän että se on jo wanha, mutta jos aattelee ihan “peruskäyttäjän” silmin asiaa, niin se 2007.0 on se uusin versio, ja siihen tulleet päivitykset ovat lisäyksiä/korjauksia uusimpaan jakeluun:P Mutta ymmärrän kyllä pointin.
Ja yritän tajuta termistön, eiköhän sekin siitä.
Gentoo projekti saattaa alkaa jo tänään, kun ajattelin fedoraa odotellessa ottaa pienen projektin sen kanssa, tosin command line installerilla, eikä manuaalisesti. Luultavasti sen sisältö tulee näyttämään tältä:
——–
– Stage3
– Genkernel
– Xorg 7.2 (gpr)
——–
Tätän päättyy installerin osuus.
Bootin jälkeen käsin:
——–
– E17
– gdm
– openoffice
– firefox
– mplayer (gxine tai vlc mozpluginiksi)
– Songbird
– nvu, bluefish
– gimp,scribus
– gnome-volume manager jne. mitä tarvii automounttiin
——–
Jos pistän rinnalle esim. gnomen vielä (ajan puitteissa) niin saatan käännellä ja konffia myös berylin kuntoon. Käsittääkseni e17 ei saa 3d -pöytää käyttöön, mutta ei kyllä tarvitsekaan saada.
Huono puoli tämän koneeni kanssa on se, että käytän tätä myös työssä, Eli luultavasti tämän tarvitsee olla käyttökunossa taas maanantaina, mutta ei ole ongelmaa mikäli saan homman kuntoon siihen mennessä. Eiköhän urakasta selvitä, kun vaan jaksan lukea logia ja gentoon wikiä 😉
– J(P)V
May 18th, 2007 at 13:36
Hyvä katsaus ja toivottavasti kirjoitat myös miten kävi eli mihin jakeluun päädyit ja miksi.
May 19th, 2007 at 00:31
Näin kun Ubuntu-blogissa ollaan niin sattui löytymään aika hyvä ohje langattomien verkkojen salauksiin Ubuntun osalta. Tai lähinnä tuohon wpa-salaukseen. Itselläni siinä on ainakin ongelmia ollut, joten tässä linkki löytämääni ohjeeseen: http://www.kaakko.org/blogi/?p=385