MeeGo – uusi Linux-pohjainen mobiilikäyttöjärjestelmä

Viime vuonna Nokian ja Intel julkistivat ryhtyvänsä kehittämään yhteistyössä uutta mobiilikäyttöjärjestelmää, jossa yhdistyisi Nokian Maemo ja Intelin Moblin. Uuden järjestelmän nimi on MeeGo ja se siitä on nyt julkaistu versio 1.0.

MeeGo on mobiilikäyttöjärjestelmä, joka on tarkoitettu käytettäväksi mm. miniläppäreissä, ajoneuvotietokoneissa ja matkapuhelimissa. Ytimen muodostaa MeeGo Core ja jokaista käyttöympäristöä varten on tarkoitukseen parhaiten sopivaksi räätälöity käyttöliittymä.

MeeGo Core pohjautuu Intelin Mobliniin, joka puolestaan perustuu Fedoraan. Intelin lisäksi toinen pääkehittäjä on Nokia. MeeGoa hallinnoi virallisesti Linux Foundation, minkä pitäisi taata tietyn toimittajariippumattomuuden kehitystyön hallinnoinnissa. Fedora-pohjansa takia MeeGossa käytetään RPM-pakettihallintaa ja siinä on muutamia muitakin pikkueroja, joista Ubuntu- tai Debian-käyttäjä ei välttämättä pidä. Toisaalta MeeGon suurin innovaatio on käyttöliittymä- ja käyttökokemuspuolella, joten keskitytään nyt arvioimaan sitä.

Testasin MeeGon Netbook-versiota asentamalla sen vaimoni Asus EeePC 1000HE -miniläppäriin, josta olen kirjoittanut aiemminkin. Samalla näin, miten MeeGo vetoaa tavallisiin käyttäjiin, joita tekniikkaa osaamaton vaimoni edustaa.

Yleisilme MeeGossa on varsin iloinen. Vaimoni mielestä se vaikutti vähän lelumaiselta tai lapselle tarkoitetulta. MeeGossa sovelletaan Moblinista tuttua yläpaneelia, jossa eri sovellusten rajat hämärtyvät, mutta toisaalta käyttökokemuksesta voi tulla kokonaisvaltaisempi, kun tekemistä ajatellaan itse sisällön kautta eikä ohjelmien kautta. Eri osioita näkyy kuvankaappauksista alla.

Etusivun ideana on (luonnollisesti) antaa yleisnäkymä käyttäjän tilanteesta. Kuten näkyy, suomennoksessa on virheellisesti <b>-merkit. Suomennos ei ole muutenkaan kovin ammattimaisen oloista. Vai miltä kuulostaa “Tänään ei ole mitään tekemistä!” kuten tässä kuvassa lukee?

Paneelin toiseksi vasemmanpuoleisin painike näytti “Vyöhykkeet”. Minulle ei täysin selvinnyt mitä vyöhykkeet ovat, mutta ilmeisesti ei ole kysymys työpöydistä kuten Ubuntussa. Oletuksena jokainen uusi sovellus aukesi uuteen omaan vyöhykkeeseensä, mutta sovelluksia pystyi myös ryhmittelemään samoihin vyöhykkeisiin.

Sovellukset-näkymästä voi nimensä mukaisesti käynnistää sovelluksia sekä muokata järjestelmän asetuksia. Ohjelmien asentaminen ja päivittäminen on yhtä helppoa kuin Fedorassa/Ubuntussa normaalistikin, mutta MeeGon omat ohjelmapakettivarastot ovat melko suppeita.

Ihmiset-näkymässä on kaikki sosiaaliseen mediaan liittyvät asiat. Koska en itse jaksanut asentaa tuonne sosiaalisia tilejäni, kannattaa kurkata vähän kuvaavampaa kuvankaappausta MeeGon sivuilta.

Laitteet-näkymä oli mielestäni innovatiivisin. Mielestäni siinä on onnistuneella tavalla esitetty kaikki olennaisimmat laitteistoon liittyvät asiat tavallisen käyttäjän kannalta.

Kuvassa näkyy myös kaatumisilmoitus – tämän lyhyenkin testauksen aikana moni ohjelma kaatuili ja MeeGosta löytyi lukuisia virheitä (mm. 1980, 3399, 3404, 3406, 3407) vaikka en tehnyt mitään erityistä ja laitteistoni on tuettujen laitteiden listalla MeeGon sivuilla. Ärsyttävää oli mm. se, että Windowsissa tehtyä USB-tikkua, jossa on NTFS-tiedostojärjestlemä, ei voinut liittää MeeGoon, koska siinä ei ole NTFS-tukea, eikä NTFS-tukea edes voinut asentaa, kun sitä ei löydy MeeGon pakettivarastosta.

Oletusselaimena on Google Chrome tai sen avoin versio Chromium, riippuen siitä, minkä MeeGo-version asentaa. Itse asensin Chromium-version. Selaimena se on ihan OK, mutta vaimoni ei pitänyt siitä, koska Firefoxista siihen ei voinut tuoda avainsanallisia kirjainmerkkejä, eli kirjainmerkkikokoelman olisi joutunut tekemään uusiksi. Ottaen huomioon minkälaisia uudistuksia Chromiumiin on tehty ja mitä on tulossa lähiaikoina, on selainvalinta mielestäni hyvä. Lisäksi Chromiumin käyttöliittymä sopii pienillekin näytöille.

MeeGon suurin puute oli monikäyttäjän tuen puute. Käytännössä MeeGo on tarkoitettu vain yhdelle käyttäjälle eikä siinä ole graafisia työkaluja uusien käyttäjien lisäämiseksi eikä sisäänkirjautumisruudulla vai valita käyttäjätunnusta, vaan ainoastaan syöttää sen ainoan käyttäjätunnuksen salasanan. Tästä syystä MeeGo jäi kokeiluksi ja asensin lopulta läppäriin Ubuntu 10.04 LTS Netbook Editionin.

Ymmärrän kyllä tavallaan, miksi Nokian kannattaa panostaa yhteistyöhön Intelin kanssa ja tehdä mahdollisimman suurelle käyttäjäkunnalle (ja kehittäjäkunnalle) tarkoitettua mobiilikäyttöjärjestlemää, mutta kyllä Maemo oli mielestäni Debian-pohjaisena teknisenä alustana varsin kehittynyt ja ulkoasultaan ammattimaisempi kuin MeeGo. Nokian strategia rakentaa Linuxin päälle on hyvä valinta, mutta valinnat taktisella tasolla eivät ole vielä vakuuttaneet minua eikä näköjään pörssimaailmaakaan, kun katsoo Nokian tämän päivän kurssia. MeeGossa on Maemoon verrattuna kuitenkin sellainen periaatteellinen parannus, että kehitystyö on täysin avointa ja sitä ei hallitse yksin jokin yritys, vaan se tapahtuu Linux Foundationin alaisuudessa. Maemossa oli sekä julkinen että Nokian sisäinen kehitysympäristö (Bugzilla, versionhallinta jne) mutta nyt MeeGossa on kaikki kehitys läpinäkyvää ja kaikkien saatavilla, minkä seurauksena osaavilla koodaajilla ei pitäisi olla mitään estettä korjata MeeGo ainakin itselleen hyväksi järjestelmäksi.

Kehitysblogeja lukemalla saa ainakin hyvin positiivisen kokemuksen kehityksestä, mutta käytännössä monet hyvältä vaikuttaneet ohjelmistot ovat olleen käytännössä huonoja, kun niissä on ollut paljon pikkuvikoja, jotka poistuvat yleensä vasta kun arkikäytöstä on saatu riittävästi kokemusta ja myös ne tylsät laadulliset ohjelmistokehitystyöt on tehty. Toivotaan nyt kuitenkin MeeGolle kaikkea hyvää ja ehkä suuri kehityspanos tuottaa vielä vakaan, helppokäyttöisen ja hyvännäköisen järjestelmän, joka on toimiva myös arkikäytössä.

— Otto / Linux-tuki.fi