Vuosi on lopuillaan ja ennen siirtymistä uuteen vuoteen ja uusiin metkuihin on katsaus menneeseen paikallaan. Vuoden 2006 aikana avoimen lähdekoodin maailmassa tapahtui paljon niin kotimaassa kuin maailmallakin. Tässä lyhyt katsaus joihinkin tapahtumiin ja ilmiöihin kuluneelta vuodelta.
Ubuntu ja OpenSUSE jyrää jakelurintamalla
Linux-jakelurintamalla tapahtui monia merkittäviä julkistuksia. Mm. Ubuntusta, OpenSUSE:sta, ja Fedorasta tuli uudet hiotut versiot. Nämä tuntuvatkin olevan tällä hetkellä “kuuminta hottia” distrorintamalla. Sen sijaan pitkäaikaisen suosikkijakelun Mandrivan (entinen Mandrake) suosio tuntuu laskevan jatkuvasti.
Ubuntu 6.06 (Dapper Drake) julkistus oli pitkään odotettu. Sen kehittämiseen käytettiinkin alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen kaksi ylimääräistä kuukautta. Dapperin julkaisun myötä myös Kubuntun ja KDE-työpöytäympäristön asema Ubuntu-projektissa parani huomattavasti. Kubuntu alkaa päästä niistä lastentaudeista, jotka vaivasivat sitä ensimmäisissä julkaisuissa. Tämä Ubuntun sisarprojekti alkaakin olla lähes yhtä hyvin tuettu ja hiottu, kun Gnome-työpöytäympäristöä käyttävä Ubuntu. Kubuntuun onkin siirtynyt moni Linux-käyttäjä, jota on aiemmin pitänyt erillään Ubuntusta vahva Gnome-painotteisuus.
Ubuntun ohella vahvaa jalansijaa vuoden aikana on saanut OpenSUSE. Erityisesti loppuvuodesta ilmestynyt versio 10.2. on kerännyt ylistäviä arvioita. Suomessakin OpenSUSE tuntuu saavan vahvemmin jalansijaa mm. oman foorumin myötä. Vaikuttaisikin sille, että Linuxin työpöytäkäyttöä vievät vahvimmin eteenpäin juuri Ubuntu ja OpenSUSE. Monen uuden Linux-käyttäjän valinta onkin usein näistä toinen.
OpenOffice ja OpenDocument leviävät vauhdilla
OpenOffice on saamassa yhä vahvemmin jalansijaa ympäri maailmaa. Red Herringin mukaan sillä olisi jo 200 miljoonaa käyttäjää. Suomalaisittain merkittävää on, että Oikeusministeriön pilotointi päättyi suotuisasti. Ministeriön 10 000 tietokoneessa otetaan käyttöön OpenOffice ja dokumenttien standardiksi tulee OpenOfficen tiedostomuoto OpenDocument.
Sitoutuminen OpenDocument -tiedostomuotoon lisääntyi maailmalla merkittävästi. Useissa maissa on tehty päätöksiä, että jatkossa julkisessa hallinnossa siirrytään käyttämään OpenDocumentia. Tähän on varmasti vaikuttanut se, että tiedostomuoto on saanut virallisen ISO-standardin.
Jääkin nähtäväksi, miten sitoutuminen OpenDocument -muotoon etenee Suomessa. Oikeusministeriön ratkaisu on tärkeä päänavaus ja toivottavasti näemme vastaavia ratkaisuja myös muissa julkisissa organisaatioissa.
Elävä arkisto ja formaattivalinta
Ainakaan Yleisradiossa ei vielä tunnuta ymmärtävän avoimien tiedostomuotojen merkitystä. Syksyllä avattu Elävä Arkisto rajattiin vain Microsoftin tiedostomuodolla toimivaksi, joten avointen ohjelmien käyttäjille Elävän arkiston helmet eivät avaudu. Ratkaisullaan YLE siis haluaa enemmän tai vähemmän sitoa Elävän arkiston käyttäjät Microsoftin tuotteisiin. Linux- ja Mac-käyttäjien ongelmat saivatkin mukavasti julkisuutta ja aiheesta käytiin kipakkaakin keskustelua YLE:n johtajien kanssa. Elävä arkisto toimii hyvänä esimerkkinä siitä, että tiedostomuodon valinnalla on iso merkitys. Miksi kansallinen kulttuuriomaisuus pitäisi sulkea muotoon, joka aukeaa vain yhden ohjelmistovalmistajan tuotteilla?
Kesäkoodi toi Voikon
COSS yhteistyökumppaneineen järjesti ensimmäistä kertaa Kesäkoodi-kilpailun. Opiskelijoilla oli mahdollisuus saada kesäksi rahoitus jonkin open source -projektin kehittämiseen. Hankkeen myötä syntyi kesän aikana avoimen lähdekoodin oikolukuohjelmisto Voikko. Voikon myötä suomenkielisen oikoluvun tilanne parani huomattavasti ja avoimen lähdekoodin myötä sen kehittäminen on mahdollista myös tulevaisuudessa.
Moni Linux- ja OpenOffice käyttäjä on hoitanut oikoluvun tähän asti Soikko-ohjelmalla. Soikko on laadukas ohjelma, mutta sen koodi on suljettua, eikä jatkokehittäminen ole mahdollista ilman ohjelman alkuperäisen tekijän myötämielisyyttä. Voikko on myös tulossa Ubuntun ja Debian omiin ohjelmavarastoihin viralliseksi osaksi näitä jakeluja.
Novell veljeilee Microsoftin kanssa
Maailmanlaajuisesti yksi eniten keskustelua herättänyt uutinen oli Novellin ja Microsoftin yhteistyösopimus. Microsoft lupasi suojata Novellin asiakkaat Linuxin mahdollisilta patenttirikkomuksilta. Sopimus herätti ristiriitaisen vastaanoton Linux-yhteisössä. Jäämme kiinnostuneena seuraamaan, mitä sopimus tuokaan tullessaan jatkossa.
Linux esiasennettuna uuteen koneeseen
Linuxin saamista valmiiksi asennettuna käyttöjärjestelmänä uusiin koneisiin on pidetty yhtenä merkittävänä mahdollisuutena suosion nousemiseen. Suurimman osan tavallisen käyttäjän tarpeista saa hoidettua tänä päivänä yhtä hyvin Linuxilla, kuin muillakin käyttöjärjestelmillä. Valta osa tietokoneiden käyttäjistä ei kuitenkaan ole koskaan asentanut käyttöjärjestelmää, joten valmiiden esiasennusten avulla kynnys siirtyä Linuxin käyttäjäksi voisi laskea merkittävästi. Maailmalla on jo pidemmän aikaa ollut mahdollista hankkia tietokoneensa Linuxilla varustettuna. Linuxcomp.net on uusi suomalainen yritys, joka tuo esiasennetut Linuxit myös Suomeen. Yritys on aloittanut tietoisesti matalalla profiililla, mutta toivotaan sille hyvää menestystä.
Ubuntu Suomi jatkaa huikeaa kasvua
Ubuntun jalansija Suomessa on hyvin vahva. Ubuntu Suomen foorumista on kasvanut nopeasti aktiivisen Linux-aiheinen keskustelualue Suomessa. Foorumin rekisteröityneiden käyttäjien määrä on noussut huikeaa vauhtia. Vuoden vaihteessa 2005-2006 foorumille oli rekisteröitynyt 936 henkilöä. Vuodessa käyttäjien määrä on nelinkertaistunut: foorumilla on nyt lähes 3800 käyttäjää!
Käyttäjäyhteisön aktiivisuus näkyy myös muutenkin. Wikikirjastoon on vuoden aikana kirjoitettu oppikirja uusille Ubuntun käyttäjille. Ubuntu tutuksi -wikikirjaan on koottu ohjeita yleisimpiin ongelmiin, joita uusi Ubuntun käyttäjä kohtaa siirtyessään Ubuntun käyttäjäksi. Yhteisön sisällä syntyi myös ajatus omasta Ubuntu-aiheisesta blogista. Tämä blogi on pyörinyt reilun kuukauden ja sen saama vastaanotto on ollut varsin hyvä.
Ubuntu huomioitiin myös yleisemminkin mediassa, sillä Ubuntu aiheiset artikkelit julkaistiin myös Helsingin Sanomissa, Tekniikan Maailmassa ja Mikro Bitissä. Juttujen taso oli hieman kirjavaa, mutta Ubuntun saama julkisuus oli kuitenkin merkittävää.
Myös Tietokone-lehti huomioi Ubuntun, sillä lehden toimittaja Tero Lehto päätti kokeilla Ubuntua 30 päivän ajan. Blogissa syntyi paljon keskustelua ja ehkä blogin kokemuksista voisi olla opittavaa myös kotimaiselle Ubuntu-yhteisölle. Iso kysymys on edelleen, millä motivoida uusia käyttäjiä uhraamaan hetki aikaansa tutustumaan vanhasta käyttöjärjestelmästä totutusta poikkeaviin tapoihin tehdä asioita? Tero Lehtokin lähti siitä, että dokumentaatiota ei tarvitse lukea, vaan käytettävyys on sitä, että kaikki vaan toimii sillä logiikalla, millä Windowsissa asioita tehdään. Tämän ajattelutavan mukaanhan Linuxin tulisi olla mahdollisimman pitkällä Windowsia muistuttava. Saa nähdä mihin suuntaan asiat kehittyy. Jotkin jakelut, kuten Linspire, ovat selkeästi ottaneet tällaisen lähestymistavan. Tämä tietysti on yksi mahdollinen kehittämisen suunta, mutta ei Linuxin varmaankaan ole tarkoitus olla ilmainen Windows.
Merkittävä open source vuosi
Vuosi 2006 oli merkittävä avoimelle lähdekoodille, joten menestystä ja kasvua on varmasti odotettavissa myös tulevana vuonna. Onkin helppoa ennustaa, että vuosi 2007 on kaikkien aikojen open source -vuosi. Niin oli vuosi tämäkin vuosi ja aika monta sitä edeltävää, sillä avoimen lähdekoodin juna puksuttaa tasaisesti raiteillaan yhä vaan kasvavaa vauhtia.
Mikko Huovila
December 30th, 2006 at 16:59
Upea yhteenveto Huovila. Ainakaan pikaisesti ei nyt tule mieleen mitä olisi jäänyt mainitsematta, tosin kun raja on aina johonkin vedettävä, oli tämä tässä kohtaa hyvä paikka sen vetoon.
Kiitoksia muutenkin koko “toimitukselle”, tätä blogia on mukava lueskella ja kommentoida. Toivottavasti joskus jotenkin pystyn avittamaan. Joka tapauksessa, mielenkiintoista ja entistäkin parempaa alkavaa vuotta itsekullekin.
December 31st, 2006 at 01:08
[…] Ubuntupuolen uutiset: http://ubuntu-fi.org/blog/2006/millainen-oli-avoimen-lahdekoodin-vuosi-2006/#more-92 Vuoden uutiset kuvina: http://www.hs.fi/kuvakoosteframe/1135223675213 […]
December 31st, 2006 at 11:42
Harri Pitkäsen ns. kesäkoodiapuraha toi Joukahaisen. Joukahainen on Voikon sanastonhallintasovellus ( http://joukahainen.lokalisointi.org/ ), mutta se ei ollut vielä Voikon ilmestyessä käytössä (nyt on). Varmasti tämä kesätyö auttoi Harria paljon myös itse oikolukuohjelmiston saamiseen julkaisukuntoon, mutta mielestäni liian usein unohdetaan Hannu Väisänen, joka on kerännyt suurimman osan sanastosta ja ohjelmoinut Malaga-kielellä sanojen taivutus- ja johtamissäännöt. Hannun ohjelma ei alun perin ollut oikolukukäyttöön, joten sitä on vähitellen muokattu myös oikolukukäyttöön sopivaksi eli huoliteltua yleiskieltä noudattavaksi. Työ jatkuu edelleen. Ilman Hannua (joka ei siis ollut ”kesäkoodari”) meillä olisi ehkä jotenkuten käyttökelpoinen Voikko vasta vuoden 2007 lopulla.
Joka tapauksessa on hienoa, että meillä on vapaa oikolukuohjelmisto. 🙂 Kehitys ei ole kuitenkaan lopussa. Tällä hetkellä olemme muun muassa tekemässä yleistä laaduntarkistusta sanastolle eli esimerkiksi arvioimassa, mitä puhekielisistä ilmaisuista kannattaa poistaa oikoluvusta ja mitkä kirjoitusasut eivät enää ole kielenhuollon nykynormien mukaisia. Laadukkaan oikoluvun näkökulmasta sanastossa on mukana vielä jonkin verran ”roskia” (mikä ei ole Hannun vika; hän teki ohjelman aluksi tiedostojen indeksointiin).
Meillä on varmasti käyttöä sekä ohjelmointitaitoisille että hyvin suomen kieltä osaaville. Ottakaa yhteyttä, jos kiinnostaa. Sanaston kehittämisestä kiinnostuneille tarjoan nyt saman tien linkin ohjeisiin, joka kuvaa yleiset periaatteet: http://joukahainen.lokalisointi.org/docs/sanaston_kehittaminen.html
December 31st, 2006 at 12:05
Kiitos Teemu Voikon kehitykseen liittyvistä tarkennuksista. Joka tapauksessa hienoa, että olemme saaneet avoimeen lähdekoodiin perustuvan oikoluvun, jonka jatkokehitystäkin tehdään. Itse asiassa tuon kehitystyön huomaan ihan käytännössäkin huomannut, sillä oikoluvun taso on nyt jo paljon parempi, kun Voikon ensimmäisen version julkaisemisen aikaan. Hieno työtä koko tiimiltä!
January 1st, 2007 at 00:39
Kiitos hyvästä artikkelista. Merkittävänä asiana haluaisin vielä listä EU:n hankkeen avoimesta koodista.
http://ec.europa.eu/idabc/en/chapter/452
January 1st, 2007 at 12:50
Distrowatchin tilastot viime vuodelta tukevat käsitystä Ubuntun ja OpenSUSEn menestyksestä: http://distrowatch.com/weekly.php?issue=20070101#statistics
January 8th, 2007 at 04:30
[…] EU-komission laittoi joku aika sitten pystyyn järjestelmän joka mahdollistaa komission kokousvideointien lähettämisen Internetiin kansalaisten katseltavaksi. Projektin tarkoitus on lisätä päätkösenteon läpinäkyvyyttä sekä tuoda istuntoja lähemmäs kansaa. Avoimen koodin käyttäjiä ei kuitenkaan ole huomioitu: ainoa tarjottava mediaformaatti on Microsoftin Windows Media – formaatti, joka edellyttää Microsoftin Media Playerin käyttöä. Tämän seurauksena lähetysten katsominen ei onnistu lainkaan tai on laitonta puuhaa Linuxin, Firefoxin ja muiden pienempien selainten käyttäjille. Hyvän kannanoton on kirjoittanut kansanedustaja Jyrki J. Kasvi. Eräs itävaltalainen Debian-linuxkehittäjä avasi nimienkeräyskampanjan jonka tarkoituksena on saada EU ottamaan kelkkaan mukaan myös avoimen koodin käyttäjät. Nimiä on listassa jo yli 14 000. Saman tempunhan teki Yleisradio avatessaan Elävän Arkiston […]