Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kehittämiselle on aina ollut luonteenomaista se, että käyttäjät itse kehittävät ohjelmistoja. Nykyisin Linuxin, Firefoxin, OpenOffice.org:in ja muiden suosittujen avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttäjistä yhä harvempi osaa itse ohjelmoida ja parannella käyttämiään ohjelmia. Ubuntun kehittäjät ovat avanneet Ubuntu brainstorm -palvelun, joka mahdollistaa kenen tahansa ehdottaa uusia ominaisuuksia Ubuntuun. Brainstormin käyttäjät voivat sitten äänestää näiden ehdotuksien joukosta niitä ideoita tai parannusehdotuksia, joita itse pitävät tärkeimpinä.
Brainstormiin on tullut jo hyvin paljon kehittämisideoita. Suosituimpien toiveiden joukossa on paljon toiveita aina paremmasta laitteistotuesta ja ohjelmistojen nopeuttamisesta käytettävyyden parantamiseen. Itse äänestin mm. seuraavia: Live USB, Enhance mobile devices sync, Push for partnership with other hardware vendors, Better wi-fi support, Clean up Preferences and Adminstration.
Brainstorm antaa hyvän mahdollisuuden kenelle tahansa Ubuntun käyttäjälle vaikuttaa siihen, mihin suuntaan Ubuntun kehittämistä viedään. Käykääpäs äänestämässä!
Mikko Huovila
March 1st, 2008 at 15:25
Loistava ajatus, yhdistää blueprintit, bugit, jopa forum threadit samaan nippuun. Siitä vain kehittäjät kenellä ei ole mitään tekemistä rupeaa napsimaan järjestyksessä 🙂
March 3rd, 2008 at 19:12
Mielestäni mainio idea. Nyt kun vaan toteutus pysyy edes jotenkuten samoilla linjoilla kuin lupaukset. Tosin en tätä epäile, kunhan höpäjän 😀
March 9th, 2008 at 09:29
Perusasetukset kuntoon niin, että voi katsella YLE:n uutisia ja elävää arkistoa!!!!
t. Eero
March 13th, 2008 at 17:36
Scandien kanssa on ongelmia kun Ubuntua ajetaan VMware’n Fusiolla. Näppäimistön layouttia ei voi vaihtaa asennuksen jälkeen. Window$ toimii vstaavassa tilanteessa ja kielen voi vaihtaa lennossa.
March 14th, 2008 at 03:05
Ubuntun kehittämisessä on jätetty kokonaan heitteille psykologinen puoli. Windowsia on kehitetetty käyttäjäystävälliseksi, ihmiset ovat tottuneet siihen. MIksi ihmeessä Ubuntua ei kehitetä samantyyppiseksi kuin Windows.
Samat palikat löytyisi samoista paikoista, näyttäisi samoilta ja toimisi samoin. Kun vielä EU saa pakotettua Microsoftia avaamaan koodejaan niin saadaan vielä joku päivä samat ohjelmatkin toiminaan Ubuntussa.
Ubuntun pitäisi ottaa mallia Windowsista. Muuten ei Ubuntulla tule olemaan mahdollisuuksia. Ihmiset käytää Windowsia koska ne on tottuneet käyttämään ja ne osaa käyttää. Ei ne halua opetella kaikkea uudestaan.
March 14th, 2008 at 23:01
Äitii, Ville trollaa!
March 20th, 2008 at 12:18
Pieni panostus näytönohjaimien tukeen voisi olla paikallaan. Se on järjestelmän avainpalikka. Olen joskus joutunut vaihtamaan distroa ubuntusta pois, kun en ole viitsinyt tapella näytönohjaimien kanssa.
March 23rd, 2008 at 14:59
Ubuntun käyttöä helpottaisi ja lisäisi aivan valtavasti se jos ohjeista ja erityisesti laiteasennusohjeista saataisiin selkeä jäsennelty palvelu, josta jäisi kaikki tyhjänpäiväinen höpötys pois ja jossa ohjeet siitä mitä pitää tehdä, olisivat täydellisiä (eikä siis vähäjärkiset ohjeet tyyliin “sitten vaan kernelin käännös”, mikä ei sano mitään jollekin perus-Ubuntu-käyttäjälle).
Rinnalle voisi perustaa sitten vaikka erillisen höpöttely-portaalin 😀
Windowsin ohjeisiin verrattuna nämä linuxin ja Ubuntun ohjepalstat ovat raivostuttavan täynnä kaikkea tyhjänpäiväistä höpöttelyä ja puolivalmiita ohjeita, joiden kahlaamiseen menee ikä ja terveys, eikä täydellisiä toimivia ohjeita siltikään useimmiten löydä.
Ubuntun asentaminen ja laitteiden toimintaan saaminen ei saa vaatia näin paljon aikaa ja puolittaisista ohjeista päättelyä ja kantapään kautta kokeilua – tässä suhteessa linux/Ubuntu maailman on tajuttoman paljon jäljessä windows-puolta.
Miksei voisi olla vaikka jokin wiki-pohjainen selkeä portaali, missä olisi ohjeet jäsenneltyinä aihealueiden ja distrojen mukaan.
Esim. miten asennetaan Ubuntuun 3G-mobiilidata-usb tikku Option iCON 225 toimimaan Suomessa… ja tarvittaessa ohjeet Ubuntu 6.06…7.10…8.04 ja selkeät kattavat ohjeet, mistä pois kaikki tyhjänpäiväinen höpöttely. Näitä Ubuntun ohjeita vaivaa sama ongelma kuin sähköposteja, joissa asia hukkuu kaikkeen turhanpäiväiseen.
Olen yrittänyt saada Option iCON 255 3Gmobiilidata-usb-tikkua toimimaan Ubuntu 8.04:ssä, mutta toistaiseksi vielä täysin onnistumatta.
Löysin lähinnä parhaat ohjeet ranskaksi :
http://www.blogeee.net/2008/03/14/tutorial-une-cle-3g-sur-votre-ultraportable-pour-30e/
Ja olen yrittänyt asennusta tälläisellä tiiviillä ohjeella :
————————————————————————
Option iCON 225 Ubuntu-ASENNUS (kesken)
=======================================
1. Asennus
Avaa Pääte-ikkuna
Luo hakemisto : mkdir Option-iCON
ja siirry sinne : cd Option-iCON
Lataa asennuspaketti :
wget http://asuseee.free.fr/tuto/01/icon225.tar.gz
Pura paketti : tar zxf icon225.tar.gz
Asenna : sudo ./install.sh
Lisää oma PIN-koodi : gedit conninfo.ini
korvaa “# PIN=” esim. “PIN=1234“
Palveluntarj : korvaa “# APN=” esim. “APN=internet.saunalahti”
2. Yhteyden käyttö (tähän voisi joku tekaista jonkin graafisen
käyttöliittymänkin…)
Kytke Option USB-modeemi
Avaa Pääte-ikkuna
Siirry hakemistoon : cd Option.iCON
Yhteyden käynnistys : sudo ./connect.sh up
…
Yhteys tuntuu muodostuvan, tulee Connected;
mutta sitten ilmoitus ettei IP-osoitetta saada palvelusta ):
…
Yhteyden lopetus : sudo ./connect.sh down
————————————————————————
Asennus tuntuu periaatteessa tuolla ohjeella toimivan, mutta yhteyden käynnistyksessä tulee ilmoitus ettei IP-osoitetta saada ja oma osaaminen loppuu tähän toistaiseksi …. ) :
March 23rd, 2008 at 19:01
rhino: Johan tuollaiset on. Ongelmana on vain tekijöiden puute ja ihmisten vapaa tahto. Samalla tavalla kun sinä haluat yhtä keskitettyä palvelua joku toinen saa haluta hajautettua. Kukaan ei oikein voi ketään käskeä. Mutta näistä voit aloitella: http://wiki.ubuntu-fi.org, http://www.linux.fi ja https://help.ubuntu.com/community/
March 26th, 2008 at 09:24
Jos oikeasti haluaa edistää mihin Ubuntu on menossa. Älkää Ubuntu kehittäjille “itkekö” vaa siirtykää Esim. Gnome ja Linux kehittäjie puoleen. He ovat niitä jotka nuo asiat tuovat pääasiassa esille. Kirjoittakaa suoraa yrityksille kysymyksiä että koska heiltä tulee gnu/Linuxille tukea.
Ubuntu on pelkkä välikäsi koko asiassa. Jos ei jaksa/voi olla kärjessä nii kannattaa keskustella Debianin kehittäjien kanssa joista ne toteutukset Ubuntuun tulee kun Ubuntu on Debianin unstable kehityshaaran tuotos.
Canonical ei voi päättää kaikkea Ubuntussa koska ei ole kuin Microsoft Windowsin suhteen. Canonical ei voi määrätä kehitystahtia Gnomesta tai sovelluksista mitä käytetään vaan se vain paketoi ne omaan jakeluun sitä mukaan kun valmistuu. Canonical voi kyllä lähteä tekemään yhteistyötä joidenkin osa-alueiden kehittäjien kanssa nopeutaakseen kehittymistä mutta tällöin juuri kaikki muut jakelut saavat samat ominaisuudet ja sitä se avoin koodi on, kaikki hyötyvät mitä yksi tekee.
Tälläisiä Brainstorm keskuksia tarvitaan mutta on tehokkaampaa siirtyä suoraan sinne joen alkulähteille eli esimerkiksi Gnomen Wlan ajurien postituslistalle missä se todellinen kehittäminen tapahtuu ja siellä saa nopeasti kaikenlaista eteenpäin kun osaa korrektisti käyttäytyä ja selittää asiansa hyvillä perusteilla.
March 27th, 2008 at 13:45
Ei nyt ihan näinkään. Canonical on kasannut sen käyttöjärjestelmän valmiista komponenteista (jotka on revitty Debianista, mutta sekin on Canonicalin ratkaisu), mutta Canonical on se taho joka viime kädessä vastaa miten hyvin tuote toimii ja mitä siinä on mukana ja mitä ei ole.
Itse henkilökohtaisesti toivoisin, että erilaiset kehitysversiot ohjelmista jäisi pois vaan käytettäisiin tuoreinta vakaata versiota esim. selaimesta, GCC:stä ja jne. eikä mitään release candidatea. Poikkeuksena sitten olisi joku multimediajuttu, missä kehitysversio voi mahdollistaa parempaa toimivuutta ja yhteensopivuutta muiden käyttöjärjestelmien kanssa.
Sen lisäksi itse arvoistaisin paljon jos Ubuntu toimisi suunnannäyttäjänä ja olisi kehitetty mahdollisimman pitkälle standardien mukaan. Esim. kaikki skriptit tarkistettaisiin, että ei ole mitään mitään shellikohtaisia erikoisuuksia vaan olisi tehty sh -yhteensopivaksi, käyttöjärjestelmä olisi mahdollisimman täydellisesti LSB -yhteensopiva (helpottaisi suljetun koodin lisenssien sovellusten asentamista ja lähitulevaisuuden Linux -pelejä!) ja noudattaisi erilaisia desktopstandardeja. Yleensäkin voisi pistää paljon painoa laadunvalvonnalle kun Ubuntussa on valitettavasti merkkejä siitä, että hyvistä perustuksista huolimatta, on pientä bugitusta ja ongelmaa kuin jossain viime vuosikymmenen koti Windowseissa.
Sellaisia laadunvalvontaoperaatioita voisi olla yksinkertaisesti kaikille komponenteille ajettavaa testipenkkiä missä syötetään random syötettä ja tarkistetaan mitkä failaa käsittämättömästi tai kaatuvat. Toinen olisi _kaikkien_ virheilmoitusten tarkistaminen, että ne asiallisesti kirjoitettu. Kolmas voisi olla ihan projektitasolla tehtävä testi, että kääntelee mahdollisuuksien mukaan kääntäjän tarkistusvivut kireälle ja tarkistaa näin mitä projekteja on ollut tekemässä joku jota kiinnostaa laatu. Jos käännös failaa huonon koodin takia niin voi merkitä jotain projekteja laadultaan “arveluttaviksi”. Tietoturva- yms. syistä pitäisi myös kaikki koodi käydä läpi ja tarkistaa, että missään ei käytetä niitä C-standardikirjaston rikkinäisiä funktioita jotka mahdollistaa puskuriylivuodon.
Toki sitten samaan testipenkkiin pitäisi tehdä joku checklist millä testataan kaikkien GUI-sovellusten toimintaa. Esim. jos käyttäjä vaihtaa resoluutiota, teemaa, työpöytätehosteita päälle/pois jne. niin mikään softa ei reistaile niin, että tämän käyttöliittymä esim. jäisi ruudun ulkopuolelle. Komentoriviohjelmat sitten voisi tarkistaa, että valitsimet on GNU coding standardin mukaisia.
Viimeinen laadunvalvonta vaihe sitten menisi lokalisointiin, että lokalisointi tosiaankin on tehty joka paikkaan ja joka kielelle, mutta ei kuitenkaan liioiteltuna, että on esim. tietoja -ikkunassa selvillä softan nimi, että käyttäjä osaisi sen käynnistää komentoriviltä.
Sellainen uusi käyttöliittymäominaisuus kyllä olisi kiva, että ohjelmien dokumentaatioiden keskittäminen käyttöliittymässä, että olisi joku “Ohjeet” -kansio mistä löytyisi kaikkien asennettujen ohjelmistojen HTML -käyttöohjeisiin joku kuvake, että ei ihmetellä mistä ne löytyy tiedostojärjestelmän uumenista.
March 29th, 2008 at 15:37
Olen asentanut useita Huawei E220 (DNA / Elisa) mokkuloita tuttavilleni. Nyt testaan DNAn 384kbps mokkulaa Ubuntu 7.10ssa (Nordic) ja hyvin tulee jopa video sisään netistä.
Asennus: Ubuntuun (7.04, 7.10 myös AMD64X2-versiion) ilman mitään ongelmia, yhtä helposti, kuin olen asentanut ne Win XP ja Vista-käyttiksiin.
Helpoin tapa on kun vaihtaa langallisesta mokkulaan ja ennen vaihtoa lataa synapticilla Vodafone Connect Card driver for Linux ja vain 1.99.17.deb – versio toimii moitteetta. On julkaistu 10 tammikuuta 2008. Eka versio oli viime toukokuussa saatavissa netissä.
March 30th, 2008 at 18:14
Olen tutkinut Huawei E220/270 ja iCONN 255n “sielunelämää” ja 220 on hitain 3,6Mt/s (ja helpoin asentaa 8.04ään) 270 ja iCONN 255 pääsevät tuplasti kovempaa eli 7.2Mt/s (on n. 70000000bittiä/s), kunhan tukiasemat saadaan päivitettyä (DNA) .
DNAn hitain mokkula (Huawei E220 384kt/s) ylsi viime yönä hetkittäin yli 700kt/s, kun latasin HD-videoita (TED) netistä kiintolevylleni (kone DELL 1GHz ja ubuntu 7.10 nordic).
Eikä tämä vielä mitään, sillä Nokia demosi kännyköillään jo yli kymmenkertaisia nopeuksia Barcelonassa (muistaakseni).
Ubuntu 7.04 toimii hienosti 256Mt RAM, mutta 7.10 edellyttää jo 384Mt ja AMD64 X2 peräti 4Gt RAMmia. Tarkistin asian.
April 7th, 2008 at 02:42
Langattomien USB-internet-laajakaistamodulien, eli “mokkuloiden” (esim. Huawei E220/270 ja iCONN 255) ajuri (esim VodafoneMCCD for Linux) voisi olla valmiina Ubuntussa (8.04), ettei ajureita tarvitse lähteä metsästämään USB-tikulle kaverin jo netissä olevalla koneella.
August 26th, 2011 at 20:31
Lukeekohan kukaan näitä ehdotuksia enää?
Jos lataa sovellusvalikoimassa useita ohjelmistoja peräkkäin, eikö se voisi alkaa lataamaan seuraavan lataukset tiedostoja samaan aikaan kun ensimmäistä asennetaan? Nopeuttaisi varmaankin ohjelmien asennusta.
🙂