Miten tarjota sinulle sovellus, joka vastaa tarpeitasi ja toimii niin kuin pitää? Osallistu sen kehitykseen.
Vakaiden versioiden käyttö
Käytät vakaata Linux-jakelua ja tiettyä ohjelmaa siinä. Miten ohjelmasta on tullut vakaa?
Yksinkertaisesti siksi, että sitä on käytetty riittävän paljon. Virheen ilmaantuessa siitä on ilmoitettu eteenpäin, jolloin virhe on voitu korjata.
Ideaalitilanne on se, ettei virheitä ole, mutta koska kyseessä on ihmisen tuotos, virheitä esiintyy aina.
Peruskäyttäjien ei tarvitse päivitellä ohjelmiaan, ellei ole jotain tarvetta
jollekin tietylle uudelle ominaisuudelle.
Tällöin tulee olla tietoinen, ettei kehitysversio ohjelmasta välttämättä toimi oikein.
Kehitysversioiden käyttö.
Kehitysversioilla on monta tarkoitusta. Tuoda sovellukseen uusia ominaisuuksia, korjata vanhoja virheitä
ja niin edelleen. Tällaisten sovellusten käyttäjät auttavat saavuttamaan
vakaan ohjelman tilan. Sinäkin voit pienellä vaivannäöllä auttaa käyttämällä kyseistä sovellusta ja ilmoittamalla virheet, joita sen käytössä esiintyy.
On myös mahdollista käyttää kehitysvaiheessa olevaa käyttöjärjestelmää.
Käyttämällä vain uusinta uutta ja odottamalla, että muut ilmoittavat ja
korjaavat virheet nautit toisten tekemän työn hedelmistä.
Auttaako tällainen toiminta ohjelmiston kehitystä?
Auttaminen kehitysversioissa.
Jos perustaidot eivät riitä päivittämään ohjelmaa/käyttöjärjestelmää ilman apua,
eikä tiedä minne virheet kuuluu ilmoittaa, kannattaa kysy itseltään: “Ovatko kehitysversiot vielä minua varten?”
Edellisen tarkoitus ei ollut lannistaa,
vaan auttaa ymmärtämään realiteetit. Ohjelmiston käyttö voi pahimmillaan estää työpöytäympäristön käynnistymisen,
jonka jälkeen se pitäisi jotenkin saada käynnistymään. Oletko valmis tuollaiseen uhraukseen?
Mahdollisuus, Ubuntu 9.04
Ubuntu 9.04:n kehitys alkaa 8.12-12.12.2008 Kalifornian Mountain View:ssä pidettävässä UDS-tilaisuudessa. Vähän tämän jälkeen julkaistaan ensimmäinen alpha-versio, josta sitten lähdetään kehittämään toimiva kokonaisuus. Oletko valmis tulemaan mukaan?
Seuraavissa lisätietoa:
Virheiden raportointi
Miten raportoida virheitä
5-A-Day-projekti innokkaammille
GDM
October 5th, 2008 at 23:05
Käyttöjärjestelmä, Ohjelma, Järjestelmä ja Jakelu. Neljä eri asiaa.
Käyttöjärjestelmä päivittyy Ubuntussa lähes viikottain (Linux kerneli päivitykset) ja ohjelmiin tulee päivityksii aina kun ohjelmisto päivittyy upstreamissa ja ubuntu paketoi ne ja nehän tulevat päivityksissä viikottain kanssa. Järjestelmä päivitykset on sitten kaikki päivitykset mitä tulee ja jakelun päivitys on jakelun uusi julkaisuversio kuten 8.04.1 -> 9.04 eli koko järjestelmä päivitetään kerralla, eli kaikki ohjelmat ja käyttöjärjestelmä uusimpiin sen hetkisiin versioihin mitä upstreamissa on.
Jos uusinta käyttöjärjestelmää haluaa testata aktiivisesti niin täytyy suunnata http://www.kernel.org sivustolle ja ladata sieltä uusimmat Linuxin lähdekoodit ja käännellä niistä ja raporttoida bugit upstreamiin eli Linux kehittäjille. Tällöin käyttöjärjestelmä kehittyy paremmaksi kaikissa Linux jakeluissa. Aivan sama asia kaikkien ohjelmien suhteessa että päivitykset aina upstreamiin, ei Ubuntulle tai Canonicalille vaan ohjelmistojen tekijöille. KDE suhteen bugs.kde.org ja Gnomella sama juttu. Gimpillä niiden kehittäjille ja niin edelleen.
Ubuntun ja Ubuntu käyttäjien pitäisi toimia Upstreamin kanssa yhdessä, mutta sen sijaan pelleilevät liikaa omien virityksien kanssa mistä ei Upstream kehittäjät tykkää. Parempia jakeluja on olemassa mitkä toimivat upstreamin kanssa yhteistyössä eivätkä tee omia virityksiä ohjelmiin mitkä toisivat liikaa muita ongelmia.
October 6th, 2008 at 07:09
GDM:ltä asiaa!
Turhan moni iskee kehitysversiota sisään pelkästä ‘haluun kaikkein uusinta’ ja sitten valittaa kun jutut eivät toimikaan.
Mielestäni kehitysversion käyttäjän velvollisuus on vähintään raportoida bugeista Launchpadiin/KDE:n/Gnomen bugtrackereihin jos ei osaa suoraan koodiin puuttua ja etsiä korjausta. Tästä syystä pyörittelen itse vielä Hardyä, ei ole ollut aikaa päivittämiseen eikä näinollen myöskään ylimääräisiin bugiraportointeihin.
Onnea niille jotka ovat jo Intrepidissä (pitäköön GNU kernelinne koossa) – harkitkaa valmiuksianne kehityksen avittamiseen ennen kuin päivitätte Jauntyyn.
October 6th, 2008 at 10:42
@Fri13, Kiitos tarkennuksesta.
Kirjoituksen tarkoituksena oli muistuttaa/innostaa käyttäjiä
auttamaan virheiden korjaamisessa.
Eikä olla nippelitiedon lähde.
Artikkelia ei pidä nähdä “ubuntu-keskeisenä”.
Muuten olen samaa mieltä kanssasi.
Osa käyttäjistä ei tiedä mitä “upstream” tarkoittaa,
olkaamme tyytyväisiä jos virheen edes ilmoittavat LP:iin.
October 7th, 2008 at 23:54
Kehitysversio – Alfa – Beta – Versionumero – ajattelu on monille varmaan aika vierasta.
Monet ohjelmat (“virallisten” jakeluiden mukana tulleet) ovat asteella 0.9.x tjsp.
Foorumilla on kilometrin mittainen ketju, jossa kokeillaan, ja joskus kehutaan, uutta versiota sen ollessa vielä alfa-asteella, toki varoituksia ko. version käyttämisestä löytyy myös.
Joiden muidenkin ohjelmien kohdalla foorumilta ja muualtakin saa viestin, että viimeisin (alfa-, beta- tai virallisin uusin) versio on se joka pitäisi asentaa, jotta kaikki toimii…
(Tästä esimerkkinä wine. Ubuntu804:n versio on 0.9.59, winehq:n mukaan 1.0 ja development 1.1.5. Miten maallikko tästä tietää, mikä versio pitäisi koneelle saada.)
October 10th, 2008 at 12:44
Ville:
“Kehitysversio – Alfa – Beta – Versionumero – ajattelu on monille varmaan aika vierasta.
Monet ohjelmat (”virallisten” jakeluiden mukana tulleet) ovat asteella 0.9.x tjsp. ”
Molemmat lauseet pitävät paikkansa, mutta niillä ei ole mitään yhtäläisyyttä. 0.9 tai edes 0.1 ei tarkoita sitä, että ohjelma olisi “kehitysversio”, alfa, beta tai muutenkaan puutteellinen. 1.0 saattaa tarkoittaa — tai olla tarkoittamatta — jotain etukäteen suunniteltua laajaa ominaisuussettiä. Sinänsä esimerkiksi “notepad” on ihan vakaa ja ja käyttökelpoinen kokoversio, vaikka siinä ei olisikaan “wöördin” ominaisuuksia. Monissa projekteissa on otettu kunnianhimoinen tavoite, että ominaisuuslistalle laitetaan kaikki “wöördin” ominaisuudet (1.0-versio), ja vuosien saatossa toteutetaan näitä hiljakseen.
Kaupallisten ohjelmien puolella on sitten eri meininkin versionumeroinnin kanssa, koska versionumero on eräs myyntikikka. 2.0 tuntuu paljon paremmalta kuin 1.2, vaikka ominaisuudet olisivat käytännössä samat.
Kuten wine-esimerkissäsikin, 15 vuoden ajan winestä on ollut varmasti lukemattomia “stable”-julkaisuja, vaikka versionumerot ovatkin alkaneet 0.jotain.
October 11th, 2008 at 10:27
Blogin kirjoittaja totesi, että ohjelmasta tulee vakaa sitä myötä, että ohjelmaa on testattu (ja mahdollisia vikoja korjattu) riittävän paljon. Totta. Kokonaan toinen asia ovat vakaudesta puhumisen käytännöt, vakausretoriikka. Kun ohjelman tai distron tekijät julkaisevat tuotoksensa, sitä aletaan kutsua ”vakaaksi” (”stable”). Ohjelma tai distro on sitä, mitä se on, mutta tekijät joka tapauksessa kutsuvat sitä vakaaksi. Tämä ”vakaus” voi olla ihan eri asia kuin blogin kirjoittajan tarkoittama merkitys ’testattu riittävän paljon’. Käytännössä neutraalimpi ja usein todenmukaisempi merkitys vakaa-sanalle vapaiden tietokoneohjelmistojen yhteydessä on ’julkaistu versio’.
Siispä ”vakaa” on joskus aika harhaanjohtava nimitys. Linux-distrojen kohdalla se tuntuisi tarkoittavan ainakin julkaistua ja lähes muuttumatonta tuotetta. Joskus se tarkoittaa myös hyvin testattua ja luotettavasti toimivaa tuotetta. Erottakaamme siis toisistaan ohjelmien julkaisemiseen liittyvä vakausretoriikka ja se vakaus, jonka me käyttäjinä koemme.
October 17th, 2008 at 18:51
Versionumeroita ei pidä tuijottaa sokeasti kuten täällä jo useampi on sanonut. 1.0 ei tarkoita vakaata kuten markkinointi haluaisi.
Slashdotissa oli hyvä kysymys eräältä lukijalta missä kertoi että on kehitellyt uutta tuotetta mutta markkinointiosasto ei halua että ohjelmisto saa 1.0 versionumeron, vaan että ohjelma saisi 6.0 versionumeron. Syynä pelkästään “koska kukaan ei halua hankkia 1.0 versiota vaan jotain edistyksellisempää”.
Avoimen lähdekoodin ohjelmistoissa versionumeron tarkoitus on olla _versionumerointi_ eikä mikään vakauden tae, mutta se voidaan tietyissä projekteissa kyllä ilmoittaa. Näin esimerkiksi Linux käyttöjärjestelmän versionumerointi X.Y.z.
X oli pääversion julkaisunumero (major release)
Y oli aliversion julkaisunumero (minor version release)
z oli korjausversio (patch number)
Parittomat aliversionumerot olivat ns. kokeiluytimiä, kun taas parilliset ovat julkaisuytimiä.
Linus on muuttanut versionumeroinnin tahdin puoli vuotta sitten. Nykyisin uusin versio Linux käyttöjärjestelmästä on 2.6.27 versio. (Täytyy ymmärtää että monoliittinen ydin ja käyttöjärjestelmä tarkoittavat samaa asiaa!)
Ohjelmien versionumeroista pitäisi selvitä jollakin tavalla viitteellisesti tavalliselle käyttäjälle että miten paljon edistystä on tapahtunut. Versionumeroinnin kanssa taiteleminen on hyvin vaikeeta ja jopa näkyy molempia ääripäitä missä yksi uusi bugikorjaus tai ominaisuus tekee +x.1 versionumeron kasvun taas toisessa ääripäässä monta korjausta ja uusia suuria ominaisuuksia nostaa vain +x.y.1 verran.
Avoimen lähdekoodin ohjelmissa myös käytetään sanoja kuvaamaan ohjelman tasoa.
Alpha (1-20 mahdollista)
Beta (1-6 mahdollista)
RC (Release Candinate, 1-10 mahdollista)
Stable
Alpha – RC ovat niin kutsuttuja Unstable versioita, mutta RC versiot ovat jo siinä julkaisukunnossa mutta pieniä viilauksia tehdään jos niitä löytyy. Tällöin RC versioita voidaan jo hyödyntää hyvinkin paljon kun viimisimmän RC version ja Stable (Final) version julkaisu on useimmiten täsmälleen sama.
Tällöin 1.2 Alpha 2 ei ole niin hyvä valinta kuin 1.2 Beta saati 1.2 RC2 tai selvästi 1.2 (Final/Stable)
Kun puhutaan kokonaisten ohjelmistojärjestelmien kuten Ubuntun ja muiden Linux-jakeluiden “Stable” merkintää niin se on hyvin epämääräinen. Tuo tarkoittaa sitä että peruskäynnistys ja käyttö on vakaata kun suurinosa ohjelmista ja etenkin käyttöjärjestelmän pitäisi olla vakaa.
Mutta onhan esimerkiksi näin Ubuntu 8.04 julkaisu sisältänyt Firefox RC version ja paljon muitakin epävakaita ohjelmistoja. Tällöin Stable merkintä kertoo vain että julkaisu on virallinen eikä mikään testi. mutta kehitystä jatketaan edelleen ja päivitykset korjaavat ongelmia sitä mukaan kuin upstream korjaa niitä.
October 23rd, 2008 at 21:32
Tuo Fri13 mainitsema Upstreamin kanssa toimimiseen on ainakin tullut parannusta. Blogikirjoituksessaan
http://blog.qa.ubuntu.com/node/9
Bryce HarringtonUbuntu X.org maintainer
kertoo
“These days we work with upstream and pass bugs and patches to them and include them in the new development version of Ubuntu”
Joten jatkossa Ubuntusta löytyvät sovellutukset ovat entistä enemmän linjassa Upstreamin versioiden kanssa.
October 29th, 2008 at 08:40
Omasta mielestäni olisi kiva, että Linuxillakin pääsisi helposti testaamaan tärkeimpien ohjelmien(Gimp, Open Office) uusimpia vakaita versioita. Ei ole kiva, että Linuxilla joutuu odottelemaan, kun Windows miehet jo käyttää näitä uusimpia versioita ohjelmista. Toki tiedän, että voin ohittaa paketinhallinnan ja hakea versiot verkosta. Tarkoitan siis, että olisi kiva, jos näitä uusimpia versiota varten olisi lähde, jota voisi halutessaan käyttää.
October 30th, 2008 at 08:25
@Toni: löytyyhän noita kun tietää mistä etsiä. Kts esim http://ubuntu-snippets.blogspot.com/2008/10/gimp-26-released.html ja http://ubuntu-snippets.blogspot.com/2008/10/ppa-for-openofficeorg-30.html