Pingiivnin paha(ko) puoli. Toinen vuosi ubuntua.

“Suuren” suosion saaneen “Ubuntun vuosi” artikkelin jatkoksi ajattelin kaiken uhallakin laittaa lisää ajatuksiani tekstiksi ja julkaista sen täällä.
En aiheuttaakseni riitaa, saadakseni ketään pahalle mielelle tai oman huomiontarpeeni takia vaan ihan puhtaasti siitä syystä että tykkään kirjoitella ajatuksiani. Te jotka tätä lukemaan sorrutte, olette siis tämän mielihaluni uhreja.

Osa tekstistä on syntynyt omien kokemusten perusteella, toiset muiden kokemusten perusteella. Tarkoituksena ei myöskään ole tuoda omia mielipiteitäni erikseen julki eikä niitä selitellä vaan tuoda hieman ilmi ajatuksia “pingviinin pahoista puolista”. Tarkoitus ei myöskään ole erikseen tuoda juuri näitä mainittuja tapauksia ilmi vaan ne ovat mukana aivan sattumalta, tai pikemminkin siksi että ovat vielä suht tuoreessa muistissa.

Kaikkihan tuntevat sen syklin jossa entisestä W kirjaimella alkavan operaatiosysteemin käyttäjästä tulee linux kokeilija? Aikaa kuluu, hermoja menee mutta lopussa paistaa tunnelin päästä valo. Valon saavutettuaan tästä ihmisestä tuleekin linux käyttäjä, sekä hyvässä että pahassa. Linux on hallussa suhteellisen hyvin mitä tavalliseen arkikäyttöön tulee, windows on enää hailea muisto.

Todettuaan että “hei, tämähän on todella siisti juttu ja miksi ihmeessä sitä W:tä käytin koskaan edes” astuukin pinviinin paha puoli esiin. Jotenkin tulee tarve kertoa vähintään puolelle maailmalle kuinka hieno ja mahtava se linux on. Ja kun käy niin että se maailma ei välttämättä ole niin kauhean kiinnostunut taas kerran siitä linuxin erinomaisuudesta kuulemaan niin iskee harmitus. Saati sitten kun jostain kaikuu väite “se on huonompi kuin W” niin sota on valmis.
Armoa ei anneta, tunneta eikä varsinkaan pyydetä. Viimeiseen mieheen tuodaan omia näkemyksiä ilmi, ja lopussahan kukaan enää edes muista kaiken syyttämisen, haukkumisen ja kiukuttelun keskellä että kyse on loppujen lopuksi vain siitä kuka tykkää ja mistä käyttöjärjestelmästä. Niinhän se päättyy että hyväkin tuttavuus (jopa ystävyys) voi loppua ja kenelläkään ei enää ole hyvä mieli.

Aikaa kuluu ja tämä tuore pingviinin käyttäjä kasvaa henkisesti ja toteaa että samapa tuo nyt sitten on mitä käyttöjärjestelmää ne ihmiset käyttävät.
Mutta kun johonkin se energia on purettava? Suomalaisen miehen vaimon saa haukkua vaikka miksi mutta arvosteleppa autoa.
Uskomattoman moni linux käyttäjä tuntuu olevan ympäristötietoinen ja käyttävän julkista liikennettä. Puuttuu siis se jota ei saa arvostella. Jollakinhan se on korvattava, ja kun henkinen kasvu on opettanut ettei pingiivinin pakkomarkkinointi W:n käyttäjille ole ehkä fiksuin keino, niin tilalle tulee omien linux mielipiteiden puolustaminen, samalla mentaliteetilla kuin sitä autoakin puolustaisi.

Joku piru parka haluaa kuulla mielipiteitä onko kde, gnome, xfce tms. kuinka hyvä työpöytänä ja millaisiahan eroja niillä on. Voi herrantuuteli kun hän juuri ampui lähtölaukauksen johonkin uskomattomaan. Menee ehkä päivä, tai 10 minuuttia kun jo julistetaan kuinka tuo tai tämä on siis aivan selkeästi parempi kuin se toinen joka siis on täysin tyhmä eikä sitä käytä kuin täydelliset torvelot tai supernörtit. Jutut ovat oikeasti välillä jo niin tunteellisia että itsenäisyysjulistus, kansallislaulu tai suomalaisten rakastama saunakaan eivät saa moisia väreitä aikaan.
Gnomen käyttäjiä haukutaan tyhmiksi ja laiskoiksi. Gnomen tekijöitä arvostellaan siitä kuinka he pitävät käyttäjiä tyhminä ja laiskoina. KDE taas on vain nörteille ja sellaisille jotka haluavat koko ajan ainoastaan säätää. KDE:n kehittäjiä pidetään ylinörtteinä joiden tarkoituksena on tuottaa työpöytä nörteille. Gnomen käyttäjät tykkäävät yksinkertaisista asioista, pitävät turhia säätämisiä turhina ja tyhjänpäiväisinä kun taas KDE käyttäjät ihmettelevät miksi niitä pitää käyttää vaikka ne siellä ovat ja toisaalta eikö se ole hienoa että saa säätää ja eikö se ole hienoa kun vapautuu “vapauden kahleista jotka rajoittavat ihmisen tekemistä”?

VS = ?

 

Joskus tuntuu että olisi parempi kun saatavilla olisi vain yksi distro yhdellä työpöydällä. Liika vapaus kenties sekoittaa ihmisen pään? Ainakin toisinaan?

Muutenkin tuntuu että linux käyttäjät ovet paljon herkempiä muillekin tietokoneeseen liittyville asioille kuin “ne muut”. Jos et tykkää ohjelmoida jollakin niistä tunnetuista ohjelmointikielistä jotka suosittuja ovat pingiivinien keskuudessa, olet vähintäänkin outo lintu, ehkä jopa vaarallinen joka on parannettava saarnaamalla. Olepas vaikka henkilö josta on hauskaa jollain vanhoilla alkukantaisilla basic kielillä jotain joskus ohjelmoida. Tai edes tuoreemmilla sellaisilla. 50% pitää sinua outona ja välttelevät sinua koska pelkäävät jonkin taudin tarttuvan. Loput sitten alkavatkin superagressiivisen “käytä C kieltä” markkinoinnin joka on pahimmillaan kauheampaa saastetta kuin joulun alla postilaatikosta putoavat mainosläjät.

Siinä on turha yrittää selitellä että ohjelmointi on vain ja ainoastaan harrastus jolle on aikaa ehkä tunti tai kaksi viikossa ja kuinka ei edes kiinnosta tehdä mitään ihmeellistä. Kunhan nyt vain saa jonkin tikun ruudulla liikkumaan omaksi ilokseen.
Ei muuten auta, koska “C++ on oikeasti niin mahtava kieli ettet edes tajua. Se saa sinut ajattelemaan ohjelmointia aivan uudella tavalla, opettele nyt ihan oikeasti sitä ja heitä se basic mäkeen kun sillä mitään tee hölmö. Sitä käytä kukaan paitsi täydet torvelot.”
No, en halua oppia ajattelemaan ohjelmointia uudella tavalla, tämä vanhakin on ihan hyvä ja saa sen tikun liikkumaan siinä ruudulla ihan kivasti. Ja jos sen käyttäminen tekee minusta torvelon, olenpa ainakin onnellinen sellainen sitten.

Hyvää loppuvuotta kaikille, ja toivottavasti Ubuntu Suomen mahtava menneisyys saa yhtä mahtavaa jatkoa tulevaisuudessakin. Yritetään olla kilttejä, vaikka olemmehan mekin vain ihmisiä jotka diggaavat pingviiniä 🙂

E.K.Virtanen – asciiworld@gmail.com
www.ascii-world.com

14 Responses to “Pingiivnin paha(ko) puoli. Toinen vuosi ubuntua.”

  1. ttra Says:

    Kyllä tuonne yks windows sana on pujahtanu. 😉

  2. akukalle Says:

    Kerrankin joku myöntää tämän! Asiatekstiä.

  3. Timo Jyrinki Says:

    Toivottavasti Code of Conduct auttaa näihin ainakin Ubuntun tapauksessa. IRCissä monella kanavalla meno on kyllä välillä negatiivista, tosin ainakin Freenode-verkon #ubuntu-fi-kanavalla on tarkoitus että Code of Conduct todellakin pätee siellä.

    Mutta tällainen yhteisön sisäinen itsekritiikki on ihan mukavaa vaihtelua, kyllähän tätä kaikkea joka tapauksessa esiintyy!

  4. E.K.Virtanen Says:

    Tosiaan, pitääpä mainita että ainakin kotimaisella ubuntu saitilla ja irc kanavilla on ihan kiva olla ja porukka siellä on mukavaa ja ystävällistä vaikka mielipiteet toisinaan meneekin ristiin pahasti.

    Suoranaisesti mikää yllä esitetyistä esimerkeistä ei suoraan tähän ubuntu-fi saittiin liitykään, tosin eräs keskustelu antoi lisäpontta tuohon työpöytä esimerkkiin. Maailmalla keskustelu käy huomattavasti kärkkäämpänä.

    Ohjelmoinnin suhteen tilanne onkin mielestäni paljon pahempi. Jos et ohjelmoi c/c++/perl/python/ruby/php/bash koodia niin vaikka ohjelmasi olisi kuinka hieno ja hyvä tahansa, sille korkeintaan näytetään pahaa silmää koska se ei ole toteutettu “hyväksytyillä” kielillä ja näin ollen se ei voi olla hyvä ja hyväksyttävä ohjelma.

    Code of conduct on hyvä ohjenuora ihan normaaliikin elämiseen, pitäisi olla jo koulukirjoissa tuollainen.

    E.K.Virtanen
    http://www.ascii-world.com

  5. Akseli Says:

    Tässä kokemattoman käyttäjän mielipide

    Olen siinä vaiheessa että haluan kertoa maailmalle kuinka hyvä linux on. Olen jo pari vuotta asennellut tuttujeni koneisiin ubuntua ja hyvin on toiminut. Mitä kokemattomampi käyttäjä sen tyytyväisempiä ovat olleet. Joillekin olen joutunut asentamaan toisen OP:n w-tyylisiä ohjelmistoja varten.

    Muistan ne ajat jolloin vähintään vuoden välein asentelin jotain distroa enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Käyttäjäksi en kuitenkaan päätynyt, kynnys oli liian korkea.

    Ubuntun myötä homma alkoi tomimaan. Onhan ohjelmia joita vieläkin käyttäisin tässä uudessa maailmassa kuten VB mutta minkäs teet. Kaipa sellainenkin tulee vielä. Nykyinen ihastukseni Ruby antaa kyllä kaikille ohjelmoijille tyydytystä, kasvissyöjiä unohtamatta..

    KDE’n työpöytä on kuin omani, paljon tavaraa mutta sekainen.
    Gnomessa taas viehättää sen väritys ja selkeys.
    Kokemattomana käyttäjänä tykästyin eniten gnome’en. Ehkä kokemus vie minua KDE’n suuntaan, aika sitten näyttää.

    Eräs Ubuntun avu oli tämä mahtava käyttäjä yhteisö. Sieltä lukemalla ja kysymällä on selvinnyt paljon asioita jota ovat aiheuttaneet aloittajalle murheita.

    Hyvin on homma lähtenyt toimimaan eikä ole vielä kaduttanut.

    Akseli

  6. Ilokaasu Says:

    Asiallinen teksti, huomaa omankin elämän varrelta samanlaisia tilanteita mitä tekstistä löytyy…

    (ps. voisko joku kertoo kannattaisko mun asentaa kde vai gnome ? Entä mitä ohjelmointikieltä suosittelette aloittelijalle?)
    😀 😀

  7. Sorkkarauta Says:

    Aika tavalla yleistävää tekstiä. Linuxiin tai muuhun liittyvät viittaukset olisi voitu korvata vapaalla muuttujalla. Ymmärtääkseni tekstin tarkoitus oli kertoa kiinnostuksen kohteesta ja sen kehittymisestä sekä fanaattisuuden varjopiirteistä.

    Tarinan kehityskaari pätee moneen asiaan, siksi teksti tuntui yleistävältä.

  8. Stargazers Says:

    Heh, tuttua, niin tuttua. Käyttöjärjestelmäsodat ja ohjelmointikielisodat ovat jo samaa tasoa kuin uskonnosta tapahtuvat väittelyt. Ei kumpikaan ole valmis joustamaan. Valitettavaa, mutta ihmisluonto on mitä on.

    Hyvä teksti yhtäkaikki 🙂

  9. UbunTux Says:

    Kyllä se vaan niin on, että tämä ********* on parempi kuin ******* 😉
    Vaihtoehdot tuovat kuitenkin vaihtelua elmään. Jotkin sodat on ihan hauskojakin tietyssä määrin. Äärimmäiset vastakohdat törmäävät kuitenkin paremmin tai pahemmin yhteen. Harvemmin vaikkapa XFCE:tä koskevia sotia näkee. Ei näistä eroon yulla pääsemään.

    Joulurauhaan on kuitenkin vielä aikaa 🙂

  10. JoHa Says:

    Jep. Asiaahan tuo vaikka minulla ei juurikaan ole sanomista noihin ohjelmointikieliin kun en kerran sitä vielä ainakaan edes tee.

    No, nautin suuresti ja suunnattomasti tästä gnome ympäristöstäni ja sillointällöin kun olen mm. tuttujen luona kylässä käytän kde suomiknoppixen livelevyä ja muistitikkua ihan vaan esittelymielessä ja viehtymyksestä.

    Vielä ei ole vakuuttanut ketään suuremmin. Mutta katsotaan. Eikä minusta liiemmin riitely kannatakkaan, sekun tuo huonoa mainosta linuxin ympärille.

    Samoin…oikein hyvää tulevaa joulua ja linux rikasta uuttavuotta.

  11. lapm Says:

    Tähän kirjoitukseen ei voi sanoa kuin:

    Been there, done that.

    Luojankiitos olen hyvin pitkälle päässyt itsessäni eroon tarpeesta saarnata muille jonkin määrätyn asian erinomaisuutta. Itse koodaan PHPllä välillä jotain, opettelen pythonia ja vain sen takia että ne sattuu saamaan vapaasti Linux alustalle. Työpöydästä käyttelen kaikkia mahdollisia, sillä koneista löytyy niin Gnome kuin KDE ympäristöjä. Kannettavani on niin vanha ja hidas että siinä käytän jotain kevyempää.

    Valinnan vapaus ilman saarnaamista on ihana asia. Suodaan se kaikille.

  12. MikkoJP Says:

    Eipä sitä paljoa viitsi nykyään kysellä neuvoja nettipalstoilla joidenkin yksinkertaisten Pascal-räpellysten kanssa 🙂

  13. Daneli Says:

    Minusta teksti oli hieno, kritiiki tuntui olevan monessa kohti kirjoittajan henkilökohtaista kerrontaa. Ja täytyypä sanoa että harva Windows käyttäjä on noin syvällisesti edes miettinyt suhdettaan koko toosaan. Enemmän vaan tälläisiä kirjoitelmia jotka ovat valmiita näkemään peilikuvan molemmat 0puolet ja joskus jopa hieman syvemmällekkin.

  14. Matti "Maz" Vaittinen Says:

    Fedoran käyttäjän rikon rajoja, ja uskaltaudun kommentoimaan ubuntu blogiin 😀 Eli, erinomainen teksti!

Leave a Reply

Keskustelualueet

Ubuntu Suomen keskustelualueilta löydät tuhansia aiempia keskusteluita ja vinkkejä Ubuntun käyttöön. Voit myös luoda uuden viestiketjun, jos et löydä aiempaa, sopivaa keskustelua.

Ohjeet ja tuki

Ubuntu-yhteisö on laatinut uusia käyttäjiä varten hyvät ohjeet. Apua voi kysäistä myös keskustelupalstoilta tai reaaliaikaisessa IRC-keskustelussa.

Yhteisö

Aktiiviset Ubuntu-käyttäjät ovat osa suurta vapaiden ohjelmien yhteisöä. Yhteisö auttaa uusia käyttäjiä, levittää tietoutta vapaista ohjelmista sekä tekee ohjelmien kehitystyötä. Tutustu Ubuntu Suomen ja siihen liittyvien yhteisöjen toimintaan ja tule mukaan!