Moni isoimmista ja suosituimmista distroista tuntuu päivittyvän nyt syksyn aikana. On siis aika tehdä selväksi, mikä on uusimmista paras.
Ensimmäisenä uusista ulos tuli OpenSUSE 10.3 5.10.2006. Suse on kärsinyt muutaman viime version ajan mm. pakettienhallinnan hitaudesta, mikä luvattiin olevan korjattu tähän versioon. Ja niin se onkin. Toki ohjelmien asennuksessa menee vielä oma aikansa, joka taas johtuu pelkästään eri ohjelmistolähteiden määrästä; mitä enenmän lähteitä, sitä kauemmin niiden päivittäminen koneen tietokantaan vie. Onneksi tähänkin on olemassa ratkaisunsa, nimeltään one click install. One click install on ohjelma, millä saa yksinkertaisesti selaimen kautta etsittyä haluamansa ohjelman ja asennettua sen nimensä mukaisesti yhdellä klikkauksella. Omassa käytössäni kyseinen ohjelma on toiminut tähän saakka moitteetta, mitä nyt heti julkaisun jälkeen kyseinen ohjelmisto oli aika tukossa.
Joitain bugejakin tosin löytyy. Asennuksessa plussaa täytyy antaa suoralle mp3 -tuelle, javalla, flashille ynnä muille kilkkeille, joita muten joutuisi metsästämään. OpenSUSE:n asennusjärjestelmä on pysynyt samanlaisena kuin aikaisemminkin, mikä ei ole välttämättä huono asia. olisihan se hienoa, jos saisi vaikka selattua nettiä samalla kuin asentaa järjestelmää, mutta ei mielestäni tämä vanhakaan systeemi huono ole. Tuleepahan ainakin lähdettyä vaikka ulos siksi aikaa, kun järjestelmää asennetaan.
Joitain bugeja, mitä ennen päivityksiä löytyi:
– kdessä ulkoisten asemien liittäminen ei toiminut oikein
– Kdessä näytönsäästäjän piirtäminen näytölle toimi väärin työpöytätehosteiden ollessa päällä
– Firefoxin latausdialogi kaatuili
Ei oikeastaan mitään sen isompaa. Nekään eivät välttämättä vaivaa, kun päivittää järjestelmän heti asennuksen jälkeen ennen kuin kirjautuu uuteen järjestelmään.
Toisena sitten uunista ulos tuli Mandriva 2008. Mandriva on yksi niistä neljästä distrosta, joka on pystynyt pitämään paikkansa distrojen top-10:ssa. Tosin kirittävää silläkin on PCLInuxOSsään ja Ubuntuun.
Mandriva 2008 sisältää joitain uudistuksia, kuten kaikki uusimmat paketit (kde 3.5.7, gnome 2.20, compiz-fusion 0.5.2 jne. Mainittavan arvoista on metisse -työpöytä, joka käyttäjän näkökulmasta on uusi 3d -työpöytä, muttei teknisesti sitä ole.
Miinuksia kuitenkin tulee heti kärkeen. Mandrivasta on pudotettu suomen lokalisointi pois. Aikavyöke löytyy ja muistaakseni myös näppäimistöasettelu, mutta suomennos puuttuu. Lisäksi aluetta, missä sijaitaan ei ole mahdollisuutta valita suomea ollenkaan.
Kde -työpöytä, mikä oletuksena mandrivassa tulee on tylsän vanhanaikainen. Valikkoa ei olla päivitetty uusimman susen mukaisesti vaan se edustaa vanhaa, win9x mallista valikkoa. Ei hyvä, liian vanha, tylsää.
Metisse on ihan kiva, mutta siinä on vielä enenmän turhia tehosteita kuin compizissa. Plussaa täytyy antaa työtiloista. Ne kun eivät ole kuutiona, vaan ne ovat ryhmitetty sudokumaisesti. Työtiloja on yhteensä yhdeksän ja niissä pääsee liikkumaan tutulla ctrl-alt-nuolinäppäin yhdistelmällä. Hassua on kuitenkin se, että miksei ensimmäisestä työtilasta pääse pikanäppäimellä hyppäämään vaikka yhdeksänteen työtilaan. Klikkaamalla haluamaansa työpöytää pääsee kyllä. Voi olla, etten löytänyt kokeilussa kaikkia mahdollisia pikanäppäimiä.
Linux -maailman vuode turhakkeeksi voidaan mainita metissen ikkunoiden kääntely. Ikkunoita kun voidaan käännellä ihan miten päin haluaa. Tästä kun on vaan käytännönläheisyys kaukana, ikkunoita kun ei saa nopeasti käännettyä takaisin oletukseen, eli oikein päin. Hidas, porrastettu systeemi.
Toki mandriva on muuttunut paljon viime versiosta, ja on tässä hyvääkin. Mandriva kun on yksinkertainen ja helppo käyttää, mukana on hyvät hallintatyökalut ynnä muuta. Kuitenkin itselleni jäi mielikuva käytön jälkeen, että olisin käyttänyt jotain leikkikonetta. Lisäksi häiritsi tuo suomen tiputtaminen lokalisoinneista, mutta samallahan lailla tuo on mm. PCLinuxOSsa, joka perustuu mandrivaan.
Ubuntusta ei vielä ole tullut kuin vasta RC. 7.10 versioon ei kuitenkaan enää isoja muutoksia tule ennen kuin RC muuttuu viralliseksi julkaisuksi. Isoinpana muutoksena voitaneen puhua Compiz-fusion 0.6 -version automaattisesta paketoinnista mukaan.
Joitain isoimpia muutoksia RCssa:
– Automaattinen tulostimen asennus ja konfigurointi
– Gnash, avoin flash player
– Automaattinen firefoxin plug-ineitten asennus
– Dynaaminen näytön konfigurointi
– Restricted-manager
Kubuntun puolella tapahtuu myös:
– Dolphin (kde4 tiedostomanageri) käytössä
– Stringi työpöytähaku
Testasin ubuntun RC -versiota läppärilläni, mitä kannan mukanani myös työpaikallani. Muutoin kaikki toimi vallan mainiosti, mutta tulostimen tunnistuksessa oli ongelmia. Se kun tunnisti HP:n vanhan verkkotulostimen Epsoniksi..
Muutoin tämäkin julkaisu on tuttua, vakaata ubuntua. Työpöytätehosteet ovat valmiina päällä, jos laitteistolla on niihin mahdollisuus. Jos tarvitsee etsiä toimiva multimedikoodekki, sitä kysytään. Ubuntua helppokäyttöisemmäksi tuskin on helppo mennä.
Ubuntun vika sinällään on sen monet eri versiot. Löytyy joka työpöydälle omansa, kristillistä, saatanallista sekä nykyään myös muslimiversiota Ubuntusta. Ubuntua on myös niin paljon mm. gnome-look -sivustolla eri muodoissaan että pahaa tekee.
Silti Ubuntu on edelleen se, jota suositellaan aloittelijalle. Kaikki eivät siitä pidä, mutta se on silti se ensimmäinen askel Linuxien maailmaan.
Mitään loppuyhteenvetoa en tee. Jokainen saa itse päätellä, mikä jakelu tämän vertailun voitti. Tämä ei ole myöskään mitään propagannan levitystä minkään puolesta saati vastaan.
Koska kaikki distrot eivät vielä ole päivittyneet, tulen tässä syksyn aikana vielä kirjoittamaan toisenkin tälläisen vertailun.
Juho Valkila
October 15th, 2007 at 11:05
“Lisäksi häiritsi tuo suomen tiputtaminen lokalisoinneista, mutta samallahan lailla tuo on mm. PCLinuxOSsa, joka perustuu mandrivaan.”
Tuo ei aivan pidä paikkaansa, mikäli Mandriva asennetaan DVD:tä, toimii myös lokalisointi. Siihen CD:n ei ole mahtunut kaikki kielipaketit.
MikkoKO
October 15th, 2007 at 12:27
Mukava lukea. Sopivan lyhyt mutta kertoi varsin hyvin kolmen eri distron päivityksistä.
Itseäni on jonkin aikaa kiinnostanut juuri tuo mandrake. Siksi ehkä että se aikanaan oli ensimmäinen linux jota kokeilin.
Tosin, kun ubuntu pelittää hienosti ilman minkäänlaisia ongelmia niin todennäköisesti jää mandrake kokeilematta.
October 15th, 2007 at 14:54
“Mandriva on yksi niistä neljästä distrosta, joka on pystynyt pitämään paikkansa distrojen top-10:ssa.”
Minkä listan top-10:ssä? Distrowatch?
“Silti Ubuntu on edelleen se, jota suositellaan aloittelijalle.”
Jep, niin minäkin. Se on mielestäni paras, ja sillä on paras yhteisö Suomessa.
October 15th, 2007 at 16:38
“Löytyy joka työpöydälle omansa, kristillistä, saatanallista sekä nykyään myös muslimiversiota Ubuntusta.”
Löytyykö kristillisistä versioista eri vaihtoehtoja? Onko ortodoksista ja jos on niin onko Moskovan patriarkaatin ja Konstantinopolin patriarkaatin versiot erikseen? 😉
Anteeksi, en voinut mieltäni malttaa. Menen nyt katumaan….
October 15th, 2007 at 17:43
Elias, kyllä, katson aina Distrowatchin listaa, koska pidän sitä kaikkein parhaimpana suuntaa-annettavuudessa.
Pravoslanyje, eipä taida ihan sellaisia vielä olla, mutta odotellaan jos sellaisia vaikka ilmestyisi:) Ainahan on myös mahdollista, että Hindujen joka jumalalle tulee oma versionsa ubuntusta 😉
October 15th, 2007 at 23:46
@Pravoslanyje: http://en.wikipedia.org/wiki/User:Pseudo_daoist/Religious_Distros
October 16th, 2007 at 17:36
“http://en.wikipedia.org/wiki/User:Pseudo_daoist/Religious_Distros”
Ei ollut ortodoksista versiota; ei Moskovan eikä Konstantinopolin ihmisille 🙁
Paha puute, edelleen kadun ja rukoilen 😉
October 18th, 2007 at 05:46
Tuosta Mandrivasta sen verran että suomenkielisyys on VAIN poistettu tuosta One cd-systeemistä tilan puutteen vuoksi. dvd:ssä + cd.vedoksissa se on aivan samalla tavalla saatavilla kuin ennenkin..
October 18th, 2007 at 19:49
Miksi puhutaan “käyttisvertailusta” kun kyseessä on distrojen vertailu? (edelleen ovat yksi ja sama käyttöjärjestelmä mutta eri paketointeja eli distroja siitä).
Mandriva ONE puuttuu suomi tilan vuoksi. DVD versiolla se on mukana. Tämä on nimenomaan distrojen helppoutta että ominaisuuksia voidaan lisätä/poistaa tarpeentullen ja kustomoida järjestelmä oman maun mukaiseksi. Tämän vuoksi nämä ovat distroja, eivätkä eri käyttöjärjestelmiä vaikka kaikki ovatkin käyttöjärjestelmiä, mutta vain yhtä ja samaa.
October 19th, 2007 at 10:14
Tässä vähän omia mielipiteitäni vaikka ketään ei varmaan kiinnostakaan…
Kokeilin openSuse 10.3 versiota, kun se suostui asentumaan läppärilleni. Tyylikäshän se on, mutta eipä voi muuten kehua. Yastin kautta ohjelmien asennus on kyllä edelleen ihan tolkuttoman hidasta. Mandriva taas ei suostunut käynnistymään koneessani, sääli sillä Mandrake 9.1 oli mielestäni eka kunnon linux.
Kubuntun Dolphin tiedostoselain on mielestäni ihan karmea.
Ubuntu taitaa olla linuxien toyota corolla, eli toimii hyvin varsinkin loistavan automatixin avulla mutta ei muuten oikein sykähdytä. No, niinhän sen toisaalta pitää ollakin jos tekee koneellaan muutakin kun konffailee illat.
Fedora Core on jäänyt pois tästä suurien ja kauniiden vertailusta?
FC5 oli oikein loistava, sen jälkeisistä ei ole oikein kokemusta. Kutonen oli niin epävakaa että se lähti nopeasti pois.
Aina vaan jostain syystä tulee palattua tuon Zenwalkin ääreen…
October 20th, 2007 at 17:00
saumnet ja fri13, ei tarvitse toistaa asioita joita muut ovat jo kertoneet.
fri13, miksi windows maailmassa sitten aina puhutaan käyttisarvosteluista? Olihan xp:kin käytännössä vain winnt:n distro.
Normaalit ihmiset eivät tiedä hevonpaskaakaan siitä mikä on distro. Siksi on järkevämpää käyttää sanaa käyttöjärjestelmä koska sitä esim. ubuntu useimmille on, eikä distro.
October 20th, 2007 at 22:36
presidentti, Joo. Kyllä sitä suomessa on ihan järkevää puhua suomea. Mistäköhän halvatun munkkilatinasta joku distrokin on väännetty vaikka tarkoittaa ihan samaa kuin käyttöjärjestelmä.
October 22nd, 2007 at 19:59
Distro = jakeluversio
eli ei ole suinkaan sama kuin käyttöjärjestelmä.
Kansankielelle käännettynä ehkä käyttöjärjestelmämuunnos, teknisemmin käyttöjärjestelmävariantti, olisi kuvaava
October 22nd, 2007 at 22:14
Jari J. Lehtinen, Käyttöjärjestelmävariantti tai käyttöjärjestelmämuunnos tuntuu tarpeettoman pitkältä kun oleellisesti kaikki käyttöjärjestelmät ovat muunnoksia peruspalikoista eri markkinoille ja ne jakavat paljon samoja komponentteja. Käyttöjärjestelmä vaan on vakiintunut nimi ja eikä missään tarjota Windows XP Media Center Edition käyttöjärjestelmävarianttia.
October 27th, 2007 at 00:44
Matti Karnaattu, pah.
“Käyttöjärjestelmävariantti tai käyttöjärjestelmämuunnos tuntuu tarpeettoman pitkältä”
Epäilemättä. Siksipä meillä onkin räväkkä lyhenne, “distro”.
“kaikki käyttöjärjestelmät ovat muunnoksia peruspalikoista eri markkinoille ja ne jakavat paljon samoja komponentteja.”
Ehkä elektrofyysisellä tasolla.
“Käyttöjärjestelmä vaan on vakiintunut nimi ja eikä missään tarjota Windows XP Media Center Edition käyttöjärjestelmävarianttia.”
Useimmille ihmisille käyttöjärjestelmä on synonyymi Microsoft Windows -tuoteperheen tuotteille. Kuulostaa myös hieman koomiselta, että sama tuote kilpailisi itseään vastaan, ja Windows XP MCE on käytännössä Windows XP, siinä missä {Ku,Flux,Xu}buntu on Ubuntu.
October 17th, 2008 at 22:30
Matti Karnaattu ei ilmiselvästi edes ymmärrä mikä käyttöjärjestelmä on, se kun on Linux eikä mikään Ubuntu. Distro tarkoittaa jakelua eikä käyttistä. Jakelu on yhden käyttiksen toisen tahon jakamana sama käyttis. Jos kopioi Linuxin ja antaa sen kopion kaverille joka taas kopioi ja jakaa edelleen, ne eivät oo mitää eri käyttiksiä, vaikka jokainen tekisi pieniä muutoksia erilaiste sovelluste kera. ne olisi saman käyttiksen eri jakeluja.
Käyttöjärjestelmä -termi on hyvin -60 lukulaista. Sitä ei enää kannattaisi käyttää kun ei käyttiksistä kenenkää tavallisen käyttäjän tarvitse tietää mitää. Ne haluu vaa selata nettiä ja kuunnella musiikkia eikä viritellä käyttistä tai edes käyttää sitä. Sovellukset on ne millä tehdään ne hommat eikä käyttiksellä.
Käyttiksen tehtäväki on kyllä edellee sama kuin 70 luvulla, luoda virtuaalikone laitteiston päälle nii että ohjelmien ei tarvitse itse osata ohjata tietokonelaitteistoa ja tapella keskenää siitä kuka saa prosessiaikaa enemmän. Käyttis on siellä laitteiston ja ohjelmien välissä jakamassa molemmat resurssit keskenää että kaikki toimii.