Testissä 3D-työpöytä

beryl.png
3D-kiihdytetyt työpöydät ovat pikkuhiljaa löytämässä tietään tavallisten käyttäjien työpöydille. Päätin lopultakin ottaa testiin tämän kohutun uuden sukupolven työpöydän, ja asensin koneelleni Berylin.

Asennus
Berylin käyttöönotto ei voi enää paljoa helpommaksi tulla, ainakaan Nvidian suljettuja ajureita käyttäville käyttäjille. Nvidian 9000-sarjan ajurit (jotka eivät vielä ole päässeet paketinhallintaan) sisältävät tarvittavat ominaisuudet, eikä koneelle tarvitse asentaa Berylin “alle” XGL:ää tai AIGLX:ää.

Tarkat asennusohjeet löytyvät Ubuntun foorumilta tai Linux.fi-wikistä. Itse asensin tuolla mainitusta epävirallisesta pakettilähteestä uudet 9000-sarjan ajurit, ja sen jälkeen (edelleen epävirallisesta pakettilähteestä) beryl- ja emerald-themes -paketit. Asennus sujui minulla täysin ongelmitta!

Käyttökokemuksia
Alunperin minua epäilytti, miten Nvidian TwinView-tekniikalla toteuttamani kahden näytön ympäristö toimisi Berylin kanssa. Positiivisena yllätyksenä mitään ongelmia ei esiintynyt, vaan molemmat näytöt toimivat täysin normaalisti.

Muutenkin Beryl tuntuu olevan jo suhteellisen toimiva kokonaisuus. Kaikkiin hienouksiin en ole vielä ehtinyt tutustumaan, ja vaikka suuri osa ominaisuuksista (esim. vesiefekti) onkin aivan turhia, olen todennut ainakin läpinäkyvyyden ja zoomailun käteviksi ominaisuuksiksi.

Narinaa
Vaikka Berylin jättämä kokonaiskuva on positiivinen, myös valittamisen aihetta löytyy (osa saattaa johtua kyllä ihan käyttäjästäkin):

  • Ikkunan koon muuttaminen on h-i-d-a-s-t-a
  • Muutoinkin kaipaisi paikkapaikoin pientä optimointia, joskaan ei hidastele häiritsevästi
  • Jos Beryl käynnistyy KDE:n käynnistyksen yhteydessä, mikään ei tunnu toimivan.
  • Superkaramban widgetit häipyvät itsestään näkyvistä jonkun ajan kuluttua
  • KDE:n virtuaalityöpöytien hallintavekotin ei ymmärrä mitään Berylin kuutiosta ja toimii suoraan sanottuna oudosti.
  • Jotkut dialogit aukeavat koko ruudun kokoisiksi

Joka tapauksessa suosittelen kaikkia järjestelmän peruskäytön hallitsevia kokeilemaan Berylillä tai Compizilla toteutettua 3D-kiihdytettyä työpöytää. Jos ei muuten, niin ainakin sitä voi näyttää kaverille, joka kehuu Windows Vistan Aeroa 🙂

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että Beryl jää allekirjoittaneelle vakituiseen käyttöön.

Tässä vielä kuvakaappaus, jossa näkyy läpinäkyvyyttä, vesiefektiä ja lumisadetta:
beryl2.png

Heikki Mäntysaari

11 Responses to “Testissä 3D-työpöytä”

  1. E.K.Virtanen Says:

    3D-työpöydistä soisi tuleman enemmänkin juttua tähän malliin. On aivan pakko sanoa että olen erittäin epäluuloinen noita kohtaan. Väkisinkin mielessä on kuva työpöydästä joka on toki kivan näköinen ja siinä on paljon pientä liikkuvaa, soluakin pienempien pikselien muodossa mutta se tuntuu kuitenkin enemmänkin 3D peliltä kuin siltä mihin työpöytä on oikeasti tarkoitettu.

    Esim. tässä artikkelissa mainittu vesiefekti kuva sai minussa aikaan ainoastaan ajatuksen “no näyttää kait kivalta, miksi moista kuitenkaan asentaa”?
    Tosin 3D fysiikkaa noudattavat 3D kuutiot lienevät jo parin vuoden päästä aivan arkipäivää.
    http://www.youtube.com/watch?v=M0ODskdEPnQ&eurl=http%3A%2F%2Fwww%2Egizmodo%2Ecom%2Fgadgets%2Fsoftware%2Fbumptop%2Ddesktop%2Dprototype%2D182434%2Ephp

  2. Risto H. Kurppa Says:

    Kiitos Heikki!

    Kokeilin itsekin ati+aiglx+beryliä joku kuukausi sitten mutta ei jäänyt käyttöön. JOtkin jutut toimivat selkeästi nopeammin kuin ilman mutta toiset taas aiheuttivat kummanlaisia tahmailuja joten jätin odottelemaan parempia aikoja..

    Käsittääkseni Edgyssä Aiglx on automaattisesti käytössä ja tästä syystä sitä ‘ei tarvitse asentaa’.

    Kotimaisilla forumeilla on paljon näistä keskusteltu ja monenlaisia ongelmia ratkottu, tässä jokunen viesti aiheista: http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=6421.0

    Mikrobitin kaverit tekivät hyvän videon jossa demotaan näitä 3D-ominaisuuksia:
    http://www.mikrobitti.fi/nettijatkot/2006/10/ubuntu/xgl-demo2.mpg

    Bumptop on aika mielenkiintoinen. Äkkiseltään tulee mieleen että mä kullä teen koneella lähinnä kaikenlaista muuta kuin pyörittelen ikoneita tai pienennettyjä ikkunoita mutta siistin näkösiä juttja noi silti on. Jaa Bumptopin tosielämän esimerkki tulee tästä: http://www.youtube.com/watch?v=Xo33QeODN58

  3. Vililikku Says:

    Vesiefekti on minustakin turha, mutta sen voi kytkeä helposti pois päältä.

  4. lunatiC Says:

    Tämän jutun innoittamana päätin taas kokeilla beryliä pitkästä aikaa. Ja täytyy sanoa että kehitys on ollut melkoista sitten viime näkemän. Asennus oli hurjan helppo verrattuna siihen mitä se oli Dapperin aikaan. Mitään aivan älyttömiä bugejakaan en löytänyt ja Direct Rendering näyttäisi myös toimivan nykyään myös beryl:in ollessa päällä, joten se ei liiemmin häiritse pelaamistakaan!

  5. Frozenball Says:

    Minulla Beryl oli häiritsevän hidas, vaikka Compiz ei ollutkaan aikoinaan hidastellut. Muuten toki kaunis.

  6. RJ Says:

    Grafiikkakortin täysi hyödyntäminen on todella tärkeää, mutta mielestäni vakaus ja toimivuus ei ole tarpeeksi korkealla tasolla vielä.

    Pakko myöntää, mutta Vista:n ominaisuudet toimivat ja käyttävät järjestelmän resursseja paremmin (koneellani ei kummia hidastumisia, kuten Berylillä. CPU-mittari tuskin heilahtaa efektien aikana toisin kuin Berylillä.). Integrointi aivan toisella tasolla ja varsinkin DX10:n aikoihin tullaan näkemään jotain todella hienoa vielä.

    Uskon ja toivon asioiden kehittyvän Linux-puolella vielä roimasta tämän vuoden aikana. Ja eikös Xegl ole kuitenkin se mihin pyritään…(?)

  7. crlz Says:

    Hmm, onko näin että direct rendering toimii berylin kanssa? Itellä oli aikoinaan ongelmana että kaikissa videoissa näkyi häiritseviä vaakaviivoja berylin tai compizin ollessa käynnissä.

  8. Heikki Mäntysaari Says:

    Direct rendering toimii ainakin minulla täysin.

  9. Risto H. Kurppa Says:

    Eikös se mene melkein niin (jos näistä juttusista ymmärään..) että Direct Rendering VAADITAAN jotta beryl pelaa.. Eli eikös tuo direct rendering tarkoita että käytetään rauta-3D:tä joka siis tarkoittaa että 3D-jutut pelaa – ja tämän päälle sitten on hyvä lähteä rakentamaan beryliä ja muuta kivaa.

    Korjatkaa jos olen pielessä.

  10. Ubuntu-blogi » Arkisto » Feisty ennätyssuosittu, yhteisö hyperaktiivisena Says:

    […] Eilen Helsingissä pidetty yhteisön kokoonkutsuma ja järjestämä julkaisutilaisuuskin veti Suomen Yrittäjien tiloihin peräti 80 kiinnostunutta kuulemaan esittelyjä Feistystä, yleistietoa avoimesta koodista ja katsomaan minkälaisia 3D-työpöytäefektejä uusi Ubuntu osaa. Yhtenä esiintyjänä tilaisuudessa oli yksi Ubuntun kehittäjistä, britti Paul Sladen. Paul kertoi Feistyn kehittämisestä ja osuudestaan mm. kannettavien tietokoneiden tuen kehittämiseksi. Tilaisuudessa jaettiin kymmeniä Feisty-levyjä ja tilaisuuden jälkeisessä ‘asennusjuhlassa’ kahvila Soihdussa asennettiin n. 10 Feistyä kuulijoiden mukana tuomiin kannettaviin. […]

  11. Fri13 Says:

    “Kaikkiin hienouksiin en ole vielä ehtinyt tutustumaan, ja vaikka suuri osa ominaisuuksista (esim. vesiefekti) onkin aivan turhia,”

    Mikään ominaisuuksista ei ole turha, kyse on vain käytöstä mihin sitä tarvitaan.

    Tuollainen vesitehoste (hiiri piirtää vedenpintaa) on äärimmäisen tehokas silloin kun tekee työpöytänauhoitusta ja haluaa että katsoja näkee selkeästi missäpäin hiiri liikkuu. Toinen erittäin erinomainen tilanne on laittaa vesitehoste ikkunan huomion ilmoittajaksi eli kun ohjelma ilmoittaa jotain, värähtää ikkunan otsikossa vesitehosteet ja sen huomaa paremmin kuin vilkkuvan alapalkin tai äänimerkin koska äänimerkki ei kerro mikä ikkuna kaipaa jotain vaan täytyy ensin alkaa miettimään/katsomaan mikä kaipaa huomiota, vesitehoste kertoo heti tuon. (Äänimerkin kyllä kuulee vaikka ei olisi koneella ;-))

    Käytettävyyden suhteen _kaikki_ Compiz-Fusionin tarjoamat ominaisuudet ovat hyödyllisiä, mutta kaikki eivät välttämättä ole siinä ihan peruskäytössä tai kaikille.

Leave a Reply

Keskustelualueet

Ubuntu Suomen alkuperäisiltä keskustelualueilta löydät tuhansia aiempia keskusteluita ja vinkkejä Ubuntun käyttöön. Voit myös luoda uuden viestiketjun, jos et löydä aiempaa, sopivaa keskustelua.

Ohjeet ja tuki

Ubuntu-yhteisö on laatinut käyttäjiä varten hyvät ohjeet Apua voi pyytää myös keskustelupalstoilta tai Discourse/Telegram-keskusteluissa (ks alla).

Yhteisö

Aktiiviset Ubuntu-käyttäjät ovat osa suurta vapaiden ohjelmien yhteisöä. Yhteisö auttaa uusia käyttäjiä, levittää tietoutta vapaista ohjelmista sekä tekee ohjelmien kehitystyötä. Tutustu Ubuntu Suomen ja siihen liittyvien yhteisöjen toimintaan ja tule mukaan!