Tunnettu avoimen lähdekoodin kirja yhteisön voimin suomeksi

Uusi yhteisöprojekti alkaa. Projektin tarkoituksena on suomentaa vapaaehtoisvoimin Eric Steven Raymondin kirjoittama The Cathedral and the Bazaar -kirja käyttäen wikiä. Kirja on merkittävä ja siihen viitataan usein, eikä sitä ole vielä suomennettu. Kirja kertoo avoimesta lähdekoodista ja on julkaistu avoimella lisenssillä.

Avoin kutsu

Tule mukaan yhteisölliseen kirjan suomentamisprojektiin.
Suomennettava kirja on Eric Raymondin ”Cathedral and Bazaar”, joka kertoo avoimen lähdekoodin ohjelmien tekemisestä. Kirja on julkaistu avoimella lisenssillä ja sen pituus on vain 35 sivua (pdf).
Osoitteessa http://lauta.dyndns.org pyörii wiki, johon on syötetty englanninkielinen kirja odottamaan suomentajia nimellä tai anonyymisti. Osallistumisen vaatimuksena ei ole edes kirjan osittainen lukeminen. Tervetuloa mukaan.

Mitä?

Eric S. Raymond on kirjoittanut kirjan ”The Cathedral and the bazaar”, josta on olemassa myös online-versio. Kirja kertoo kahdesta erilaisesta tavasta tehdä avoimen lähdekoodin ohjelmistoa. Katedraali-tyylissä pieni joukko tekee ohjelmaa ja jakaa siitä silloin tällöin uuden version kaikkien saataville. Basaari-tyylissä käyttäjät (yhteisö) voivat helposti ottaa osaa tekemiseen ja vaikuttaa myös ehdotuksillaan ohjelmaan; uusin työversiokin on kokoajan kaikkien saatavilla.

Miten?

Kirjan suomentaminen on tarkoitus toteuttaa basaarin hengessä. Basaari on nyt pystytetty ja yhteisö kutsuttu mukaan. Kuka vain voi ottaa osaa, omalla nimellään, nimimerkillä tai anonyymisti. Käytännössä tämä tarkoittaa osoitteessa lauta.dyndns.org toimivaa wiki-palvelinta. Osallistuaksesi et tarvitse muuta kuin selaimen. Tule mukaan, käännettävää ei ole kuin noin 35 sivua ja jo yhden kappaleen suomentamisella saat nimesi mukaan. Helppo tapa osallistua yhteisötoimintaan, ainut vaatimus on kelvollinen englanninkielen taito.

Miksi?

Kirja on alan klassikko, johon monet viittaavat. Kohta se on meidän kaikkien luettavissa myös suomeksi.

Ketkä?

Mukaan voi tulla kuka tahansa, vaikka ei olisi lukenut kirjaa (tai edes kuullut kirjasta) aiemmin.

Lisenssistä

Kirja on julkaistu alunperin Open Publication -lisenssillä, ja yhteisön tuotos julkaistaan Creative Commons Nimeä 3.0 Muokkaamaton -lisenssillä.

Tulevaisuus

Lopputuloksesta on tarkoitus muotoilla pdf-muotoinen kirja, jossa on oikea kansikuva ja taitto. Tämän jälkeen muutokset ovat luultavasti varsin pieniä ja ne hoidetaan käsin yksitellen.

Ja jos konsepti toimii, niin seuraaviakin suomennosprojekteja saattaa olla tulossa…

Lisätietoja

aapo(piste)rantalainen(at)gmail(piste)com

11 Responses to “Tunnettu avoimen lähdekoodin kirja yhteisön voimin suomeksi”

  1. Ubuntu-blogi » Blog Archive » Linucast #005: LinuCastin paluu Says:

    […] Ubuntu-blogi Suomen Ubuntu-yhteisön blogi « Tunnettu avoimen lähdekoodin kirja yhteisön voimin suomeksi […]

  2. Tarkoitus Pyhittää Keinot Says:

    Vastaakos tuon kirjan romantisoitu kerronta elävää elämää?
    Nimittäin, eivätkös linuxia ja merkittäviä avokoodisovelluksia tee oikeasti kuitenkin kaupallisten ohjelmistotuotetalojen palkkaamat koodarit pääasiassa ja yhteisö on siinä sivussa mukana.

    Eihän linuxia ja merkittäviä avokoodisovelluksia tehdä oikeasti minään harrastustoimintana pääasiassa. Jos jotain tuollaista yritetään nyt jälleen uskotella.

    IBM, SUN, Intel, Google … ja muut tuollaisethan tämän pääasiassa takaavat ja rahoittavat, omine etuineen.

    Itse Linuskin on kaupallisen ohjelmistotalon palkkalistoilla.
    Mikään ilmaiseksi puuhastelu kun ei elätä ketään.

  3. Tarkoitus Pyhittää Keinot Says:

    Kuten kait kaikki toki tiedämme, Ubuntu, Kubuntu ja muut tässä jakeluperheessä elävät pääasiassa sen varassa, mitä Canonicalin perustanut ja sitä 3-5 vuotta rahoittamaan lupautunut, aiemmilla kaupallisen suljetun it-toiminnan voitoillaan tähän panostava it-miljönääri suo. Canonicalhan tuottaa tappiota koko ajan ja syö tuota Markin rahaa.

    Canonicalhan ei koodaa juuri mitään eikä rahoita koodausta tähän linux- ja avokoodisovellusten ekosysteemiin. Sitähän tekevät muut linux-toimijat, kuten RedHat, Novell/Suse ja Mandrivakin ja tietysti kaupalliset tuote/ohjelmistotalot IBM, SUN, Google, Intel ja muut sekä verovaroin kustennettuna joissain opinahjoissa tietyt ihmiset.

    Linuxin ytimen koodistahan tulee ict-firmojen lisäksi vain noin 10 % ns. yhteisöihmisiltä ja heistäkin suurin osa tienannee leipänsä jonkin tämän alan kaupallisen toimijan leivissä. Pelkkä harrastus on siis kyllä oikeasti varsin marginaalista.

  4. Tarkoitus Pyhittää Keinot Says:

    Ovatkohan kaikki sitä mieltä että Helsingin Tuomiokirkkoa voi ja pitäisi käyttää tässä yhteydessä? Voi nimittäin tulla monessakin suhteessa vääriä mielleyhtymiä.

  5. höpöhöpönassu Says:

    Kansi ja nimi tosiaan tuovat mieleen uskonnollisen kirjan, ei kait ubuntu kallistu mihinkään uskontoon päin? Paitsi sunnutain pyhittämisen täällä jumittamiselle?

  6. höpöhöpönassu Says:

    korjaus:
    “Kansi ja nimi tosiaan tuovat mieleen KRISTILLISEN kirjan..”

  7. Says Says Says Says:

    Jos et tiedä mihin tuo nimi viittaa niin olettaa, että kristinuskoon.

  8. Risto Says:

    Vai on Tietokone.fi-foorumin häirikkönimimerkki MinaITse/Linux LOVES Vista eli Ubuntu Suomen foorumeillakin tunnettu Rhino löytänyt taas uuden nimimerkin: Tarkoitus Pyhittää Keinot. Tämän sankarin FUD-seikkailut ovat jälleen uusissa sfääreissään. Vastannen trollille kuitenkin tämän verran:

    Kyllä, Eric S. Raymond kuvaa totuudenmukaisesti sekä Fetchmailin kehitystä, että basaarimallia muutenkin. Ja kyllä, Linuxin alkuvaiheet ovat olleet luonteeltaan täysin epäkaupallisia, eikä alkuvaiheissa kukaan ole saanut Linux-harrastuksestaan penniäkään rahaa. Basaarimallilla voidaan sekä tällaisessa, että myöskin osittain kaupallisessa vapaan lähdekoodin kehitystyössä (huom. ei “avokoodin”) “repiä” hyöty yhteisöstä erityisesti bugikorjaus/tietoturvamielessä.

    Pelkkä avoin lähdekoodi ei riitä (kuten kirjassa todetaan, avoin lähdekoodi ei ole taikapölyä), vaan tarvitaan avoin kehitysmalli ja yhteisöllisyys. Se on kokonaan toinen juttu, maksetaanko jollekkin tai joillekkin kehittäjälle rahaa vai ei.

    —-

    Olempahan itsekin korjannut kyseiseen suomennokseen vähintään tuon 5 kohtaa, mutta jotenkin tuntuisi hassulta törkätä nimeään minnekkään vielä tuollaisilla “ansioilla”. Katsotaan sitten lisää jos todellisia korjauksia on joku 25 tai enemmän. Kiitoksia paljon kaikille suomentajille! Tuskin olisi tuota tullut luettua ilman suomennosta.

  9. Risto Says:

    Voisitko yhtään enempää aiheesta poiketa?

    “Canonicalhan ei koodaa juuri mitään eikä rahoita koodausta tähän linux- ja avokoodisovellusten ekosysteemiin.”

    Tuohan ei pidä alkuunkaan paikkaansa, kummankaan väitteen osalta.

    Samoin Linux-ytimen koodista suuri(n?) osa on ajurikoodia, jota “yllätys” kyllä tuottaa/tuotattaa hyvin pitkälle myös laitevalmistajat itse. Olisikin erikoista, mikäli sponsoroidun kehityksen osuus Linux-ytimestä olisi merkittävästi pienempi kuin tuo mainittu 90%. Esimerkiksi Linusille toki maksetaan kehityksestä, mutta hänen kehitystyötään ei ylhäältä määrää mikään kaupallinen toimija, ja silti mm. häntä tukevat kaupalliset toimijat hyötyvät mm. Linuxin kehityksestä.

  10. Tuomas Helin Says:

    Trolli Rhinon teesi “kaupallinen vs. avoin” on argumentoimaton ja osoitus siitä, että hänellä asenne korvaa tiedon. Onneksi hän ei tod. näk. autoile meilläpäin..

    RedHatille, Sun MicroSystemsille ym. ohjelmataloille panostus Linuxiin ei ole tietenkään hyväntekeväisyyttä. Kyse on kehitysprosessin tehostamisesta. Linux on alunperin Torvaldsin kokonaan koodaama järjestelmäydin l. kernel, jonka pohjana oli Minix -niminen Unix-kernel.

    Kernelin kehittäminen “tyhjästä” on hyvin kallis prosessi ohjelmistotaloillekin. Miksi jättää kehittämättä avoimesti jaossa oleva kerneliä, kun kaikki hyötyvät: Torvalds, Red Hat, Sun MicroSystems, IBM, avoimen lähdekoodin yhteisö? Linuxin tapauksessa ohjelmistotalot maksavat selkeästi kehitystyöstä, eivätkä pönkitä koodin l. algoritmien “omistajan oikeutta” ohjelmistoihin.
    Huomaa, että MS:n EULA:n mukaan (olet kai lukenut ja ymmärtänyt?) sinä ET omista ostamaasi ohjelmistoa, olet vain lisensoinut sen MS:ltä käyttöösi.

    Jos olet lukenut Eric S. Raymondin alkuperäisen kirjoituksen, josta tässä on kyse, niin olet kai huomannut, että sen fokus on avoimessa kehitysmallissa, jota verrataan suljettuun kehitysmalliin – “katedraali ja basaari”.
    Pysy asiassa ja argumentoi väitteesi.

    GPL ei estä tekemästä rahaa avoimilla ohjelmilla, lue ja perehdy. Vai miten Novell ja Red Hat voivat olla pörssiyhtiöitä, joiden tulokehitys osoittaa ylöspäin?

  11. Do not trust public believe! Says:

    @Risto;

    “Samoin Linux-ytimen koodista suuri(n?) osa on ajurikoodia, jota “yllätys” kyllä tuottaa/tuotattaa hyvin pitkälle myös laitevalmistajat itse.”

    Linux ei ole vain ydin vaan Linux on kokonainen käyttis. Monoliittine ydin tarkoittaa samaa kuin käyttistä. Käyttis on siis kokonaisuus ytimestä, ajureista, verkkoprotokollista, tiedostojärjestelmistä, muistinhallinnasta ja muutamista muista asioista. Ajurit kasvattavan käyttiksen osaa koska ilman ajureita käyttis ei voi toimia kun se ei osaa käyttää laitteistoa ja tarjota niitä muille softille.

    Monoliittinen ydin on sama kuin käyttis. Monoliittinen ydin on vain koko käyttis “liimattuna” yhdeksi binääriksi, jossa on tiukasti kaikki osat liitetty ytimen rajapintoihin jolloin niitä ei pystytä erottelee toisistaa erikseen kuten muissa käyttisrakenteissa.
    Vain asioista tietämätön väittää Linuxia vain ytimeksi ja käyttis koostuu Linuxista ja jostain muista ohjelmistoista. Fakta on vain että Linux on monoliittine eli se on käyttis ja GNU kehittäjät eivät kestäneet sitä että joku suomalaine opiskelijakloppi ohjelmoi oman käyttiksen ja julkaisi sen GPL lisenssillä, mihin ei GNU kehittäjät kyenneet. GNU käyttishä on vielä ihan kesken kun ei tuo Hurdi oikei menesty ja Linux onkin sitten suosituin käyttis monilla ohjelmisttaloilla kuten Canonicalilla ja Linuxia käytetään käyttiksenä Ubuntu-systeemissä. Ubuntu siis on Linux käyttistä hyödyntävä ohjelmistokokonaisuus johon kuuluu käyttis + midleware + application programs ja paljo muuta.

    http://www.amazon.com/gp/reader/0130313580/ref=sib_dp_pt/103-7158569-1619062#reader-link

    The most fundamental of all the system programs is the operating system, which controls all the computer’s resources and provices the base upn which the application programs can be written.

    “This is crucial, but subtle, point. The operating system is that portion of the software that runs in kernel mode or supervisor mode. It is protected from user tampering by the hardware (ignoring for the moment some of the older microprocessors that do not have hardware protections at all). Compilers and editors run in user mode. If user does not like a particular compiler, he is free to write his own if he so chooses; he is not free to write his own disk interrupt handler, which is part of the operating system and is normally protected by hardware against attempts by user to modify it.”

Leave a Reply

Keskustelualueet

Ubuntu Suomen keskustelualueilta löydät tuhansia aiempia keskusteluita ja vinkkejä Ubuntun käyttöön. Voit myös luoda uuden viestiketjun, jos et löydä aiempaa, sopivaa keskustelua.

Ohjeet ja tuki

Ubuntu-yhteisö on laatinut uusia käyttäjiä varten hyvät ohjeet. Apua voi kysäistä myös keskustelupalstoilta tai reaaliaikaisessa IRC-keskustelussa.

Yhteisö

Aktiiviset Ubuntu-käyttäjät ovat osa suurta vapaiden ohjelmien yhteisöä. Yhteisö auttaa uusia käyttäjiä, levittää tietoutta vapaista ohjelmista sekä tekee ohjelmien kehitystyötä. Tutustu Ubuntu Suomen ja siihen liittyvien yhteisöjen toimintaan ja tule mukaan!