Aloitan tämän kertaisen narinani It-viikon jutusta, joka oli korskeasti otsikoitu aiheella “Turun AMK:n ja Microsoftin yhteistyö toimii kultaisesti”, joka löytyy tuosta:
http://www.itviikko.fi/page.php?page_id=46&news_id=20078546&rss=8
Avasin aiheesta IT-viikon sivulla viestiketjun, josta tuli mieleeni edelleen muutamia ajatuksia, jotka haluttaisi jakaa eteenpäin.
Turun Ammattikorkeakoulun kaverit ovat innostuneet kehittelemään opintojen ohessa käytännönläheisesti ohjelmistotukikeskusta, joka on kyllä verrattain mainio juttu itse puhtaana ajatuksena. Hienoa, että on motivaatiota sekä innostusta järjestää organisoitua toimintaa, josta saadaan kehiteltyä pontta tulevaisuuden työuralle. Mutta ilmeisesti saatan olla tahattomasti ilonpilaaja, kun näen siinä taas vaihteeksi nipun ongelmia. En varmaankaan vähiten siltä osin, että taas jälleen kerran annetaan perusteetonta etua ja pedataan kilpailullista etulyöntiasetelmaa vain yhden toimittajan tuotteille.
Kun koulussa opetetaan tietotekniikkaa ja tietojenkäsittelyä, niin silloin sieltä ei kai pitäisi tulla pelkästään tuotekohtaisia, yhden vaihtoehdon “osaajia”? Toivoisinpa, etteivät nämä Turun AMK:n opiskelijat mainostaisi itseään tietotekniikan tai tietojenkäsittelyn ammattilaisena, koska he eivät sitä ole. Microsoft -tuotteiden asiantuntemusta voi löytyä, mutta se onkin kokonaan toinen juttu.
Minusta on sinänsä hieman ihmeellistä, että oppilaitoksen puolesta tuetaan tuote-/ ja valmistajalähtöistä osaamisen kehittämistä ilman, että huomioitaisiin tässä yhteydessä mitään muita vaihtoehtoja. Sinänsä erittäin sääli, että kohdennetaan osaamista tuote- ja valmistajalähtöisesti, koska siitä ei ole juurikaan muuta hyötyä niin kauan aikaa kuin tuotteen elinkaari ja suhde valmistajaan antaa myöten. Kysyisinkin, että mitä arvoa tuo kouluttaa pelkästään tiettyyn valmistajaan sidottua osaamista ja asiantuntemusta?
Lienee myös perusteltua kysyä sitä, miksi kouluissa kasvatetaan Windows-robotteja, jotka eivät pysty mitä suurimmalla todennäköisyydellä suunnittelemaan mitään muita järjestelmiä kuin yhden valmistajan tuotteisiin perustuvia “vaihtoehtoja”? Kun nämä kaverit siirtyvät työelämään tekemään esimerkiksi julkisen sektorin hankintoja, niin kuinka todennäköistä on että huomioidaan tasapuolisesti eri vaihtoehtoja? Sen sijaan että keskityttäisiin hankinnan kannalta tuleviin oleellisiin pitkäaikaisvaikutuksiin (joita ovat esimerkiksi TCO, Vendor Lock In, ROI), mietitäänkin vain pelkästään teknologisia ratkaisuja sekä näennäistä yhteensopivuutta olemassa olevan arkkitehtuurin kanssa. Näennäistä Windows maailmassa siksi, että mikään ei takaa toimivuutta ja yhteensopivuutta arkkitehtuuriratkaisussa. Esimerkkinä olkoon vaikkapa XP:n service pack 2 -ongelmat ja XP-Vista probleemat. Luottamusta ei myöskään herätä Officen tiedostoformaattien yhteensopimattomat tiedostot, jotka ovat yhteensopimattomia jopa Microsoftin omien tuotteiden kanssa. Ehkä meni jo liikaa yksityiskohtiin, mutta pari käytännön esimerkkiä valaisevat väitettäni vähän paremmin.
Tarkastelisin mieluusti hieman teoreettisesti asiaan liittyvää filosofiaa sekä taustoja välinekohtaisesta tietojenkäsittelystä. Tiedon tuottamiseen ja sen esittämiseen pitäisi olla mahdollisimman monia keinoja. Kynnys näihin asioihin pitäisi olla mahdollisimman matala, että jokaisella on mahdollisuus tehdä tätä ilman mitään välineistä riippuvaa rajoitetta. Tästä esimerkkinä toimivat vaikkapa perinteinen kynä ja sille jokin alusta (esim. paperi) tiedon kirjaamista varten. Molemmat toteuttavat alhaisen kynnyksen ehdot tietojen tuottamiselle, esittämiselle ja muokkaamiselle. Mitään rajoitteita ei käytännössä ole olemassa, välineiden puolesta ne ovat keskenään yhteensopivia ympäri maailman. Kiitos sen, tuntemamme yhteiskunta on saanut ilman keinotekoisia rajoituksia kirjoittaa, lukea ja tehdä alkeellista tietojenkäsittelyä. Tämä on taannut tiedon vapaan ja esteettömän leviämisen kautta vuosituhansien.
Mutta entä sitten tulevaisuudessa? Täyttyvätkö nämä ehdot enää silloin kun puhutaan sähköisestä tietojen käsittelystä, jossa ollaan jo nyt ja jota tehdään enemmän koko ajan. Eivätkö samat lait pitäisi päteä myös sähköisessä muodossa kuin manuaalisessa tietojen käsittelyssä? Eikö kaikille ole hyötyä siitä, että myös sähköisten tietojen tuottaminen, esittäminen ja muokkaaminen on mahdollisimman helppoa ja kynnys on matala? Mitä hyötyä siitä on, että käsittelemämme tieto ja esityskerros ei ole enää riippumatonta, koska niihin luodaan keinotekoisia esteitä suljettujen formaattien muodoissa sekä tiedon kirjaukseen käytettävien välineiden rajoituksien osalta?
Henkilökohtaisesti, jos sillä on nyt mitään merkitystä, olen sitä mieltä että koululaitoksemme yleisesti keskittyy vääriin asioihin. Esittämäni teorian pohjalta voisin perustella, että koulumme tukevat mallia, joka asettaa rajoitteita informaation jakamiseen ja tietämyksen levittämiseen. Turun Ammattikorkeakoulu edistää mallissaan sähköistä tietojenkäsittelyä keskittymällä vain yhteen, mahdollisimman korkeat rajoitukset omaavaan toimittajaan ja sen tuotteisiin.
Oppilaitokset toimivat itse tiedon levittäjänä ja sitä kautta saatavan osaamisen edistäjinä. Mutta miksi keskittyä malleihin, jotka asettavat esteitä ja velvoitteita tiedon saamiseksi, joita Microsoftin tuotteet tekevät tehokkaasti käytännössä monopolin voimalla lisenssikäytäntöineen ja esteellisine tiedostoformaatteineen?
-Sorkkarauta-
Sorkkaraudalla tietoyhteiskunnan lukot auki.
April 6th, 2007 at 08:58
Kauniita ajatuksia kirjoittelit (ja joista olen samaa mieltä), mutta todellisuus on valitettavasti vielä muuta. Asiakkaat saavat mitä haluavat.
Mielestäni Microsoftin tekemisistä itkeminen pitäisi lopettaa. Tekevät loistavaa bisnestä ja se tosiasia on Linux-intoilijoiden nieltävä. Linux/avoin lähdekoodi tarvitsee vielä aikaa – paljon.
April 6th, 2007 at 09:20
AMK:t tuntuvat olevan kovin win-vetoisia. Toisaalta tietysti sen ymmärtää, mutta tuntuu että siellä ei edes haluta tiedostaa että muutakin on. Viimeisin esimerkki:
Mikkelin AMK:ssa on tehty mielenkiintoinen 3D-rekonstruktio ns. “ryssänkirkosta”. Halusin sen katsoa mutta se on tarjolla vain streemaavassa WMV-formaatissa. Katsomatta jäi.
http://www.mamk.fi/index.asp?link=169.5&language=1
Luultavasti tuon pystyy jotenkin katsomaan (pystyn näkemään wmv:t, jotka voi ladata), mutta se ei ole asian ydin. Olisi kivaa ja fiksua huomioida muutkin kuin M$ järjestelmät. Antaisi paremman kuvan koko laitoksesta. Nyt tuosta henkii asenne “meillä koulutetaan windows osaajia eikä me muista tiedetä eikä halutakaan tietää”.
Ps. tuossa linkki Mikkelin AMK:n palautesivuun, jos joku muukin haluaisi videon katsoa:http://www.mamk.fi/index.asp?link=169.5&language=1
April 6th, 2007 at 10:08
mitä tulee erillaisiin tiedostoformaatteihin. Avointen formaattien läpilyöntiin vaadittaisiin se että valtionhallinto määräisi että nyt suomessa tieto pitää käsitellä avoimilla formaateilla. Hyvä tapa ei ole että pulju sielä ja täälä päättää siirtyä, se vain vaikeuttaa viestintää eri valtionpuljujen välillä. Ja jokainen joka on ollut kunnallisessa tai valtion puljussa hommissa, tietää kuinka eripuraisia eri puljut ovat. Niin ilman mahtikäskyä tälläinen ei tapahdu.
Itse uskon että avoimet tiedostoformaatit lyövät itsensä läpi viimeistään 2010-luvun alussa. Muuten avoimiin järjestelmiin siirtyminen ja asenteen muutos vie muutaman vuosikymmenen, jollei mitään ihmeellistä tapahdu. Ja muutenkin kaikkien pitäisi muistaa että mac, linux ja winkku ovat tietyissä asioissa toisiaan parempia, niin tasapainoisin paketti yleensä valtaa markkinat. Ja jos winukka on niin kakka kuin puhutaan niin mielestäni mikkisoftan pitäisi tuplata markkinointimiestensä palkan:)
April 6th, 2007 at 16:31
Eikös tämäkin asia ole päivänselvä?
Suomen valtio tukee ja kannustaa avoimesti kansalaisiaan Microsoftin tuotteiden käyttöön. Kauppaoppilaitoksessa opetellaan exceliä ja visua basicia, AMK:ssa windows ohjelmointia ja verkkoja. Linuxista ei tiedetä juuri mitään (poislukien jokunen opettaja). Kouluissa opiskellaan niillä ohjeilla ja työkaluilla, jotka on määrätty.
Jos jotain halutaan tapahtuvan pitää sen tulla tosiaankin jostain todella ylhäältä, vaikkapa hallituksesta.
April 6th, 2007 at 16:52
Kaikki lähtee opetussuunnitelman normeista ja niiden täyttämisestä. Tietotekniikan opetussuunnitelmassa opettaja voi päättää tietyissä rajoissa mitä opetetaan, reunaehtoina ovat oppilaitosten asettamat määrittelyt. Niitäkään ei valtio periaatteessa määrittele, joten sielläkin on vapaat kädet valita millä opetetaan.
April 6th, 2007 at 18:13
Hmm.. joutuuko tässä lähteä lukemaan tietojenkäsittelytieteen opettajaksi (tai mitä tietotekniikkaa se kouluissa onkaan..) ja pitäytyä tiukasti Linuxissa opetuksessa..
April 6th, 2007 at 20:13
Siitähän se johtuu kun harvat tietojenkäsittelyn ja tietotekniikan opettajat osaavat Linuxia tai vaikka MacOS X:ää käyttää, niin eivät voi niitä opettaakaan. Musta olisi hyvä jos vaikka C-ohjelmointikurssilla opetettaisiin ohjelmoimaan kieltä vaikka kahdessa tai kolmessa eri ympäristössä eri sovelluskehittimillä.
April 6th, 2007 at 20:23
Ceoran ajatus on hyvä. Silloin kun “on sama” millä alustalla toimitaan, niin voisi aivan hyvin käyttää vaikka Linuxsia.
Yleisestiottaen olen kylläkin enemmän siinä mielipiteessä, että koululaitoksen tehtävä on opettaa ja valmistaa oppilaita tulevia haasteita varten, ei tehdä politiikkaa.
April 6th, 2007 at 21:27
Kyllä koulujen tarkoitus on valmistaa ihmisiä töihin, opetetaan ihmisiä varmasti käyttämään tietyn merkkistä sorviakin.
Mielestäni ei ole mitään hyötyä että koulunpenkiltä valmistuneet ihmiset ovat hirveitä linux guruja, koska pääsääntöisesti he menevät töihin paikkaan jossa on muitten rakentamat ympäristöt ja ensin heidän on näissä ympäristöissä opittava työskentelemään. Vasta jos heistä tulee päättäviä henkilöitä pystyvät he tälläisiin alusta valintoihin vaikuttamaan.
April 7th, 2007 at 09:34
Nope. Nyt taidettiin ajautua vähän väärille urille tässä keskustelussa.
Kysymyksenä ei ole tarkoitus opettaa pelkästään tiettyä vaihtoehtoa, olkoonpa se Windows, Mac tai Linux. Varsinaisena pointtina oli opetuksen monipuolisuus ja eri vaihtoehtojen tarjonta. En kyllä näe syytä, miksi maksullinen Microsoftin Office olisi yhtään sen parempi vaihtoehto kuin Open Office tekstinkäsittelyn opettamiseen. Se, että MS Office on yleisempi, ei tee sille kuitenkaan etuoikeutta koska tekstinkäsittelyssä ovat samat teoreettiset periaatteet sovelluksesta riippumatta.
Ihmettelenpä vielä sitäkin asiaa, että miten oppilaitokset ovat saaneet kierrettyä lakia koskien julkista hankintaa. Vai toimittaako Microsoft ohjelmistoja ilmaiseksi kouluille?
April 7th, 2007 at 09:58
tarkennatko mainitsemaasi lakia? Jos tarkoitat kilpailuttamista pystytään siihen lisäämään vaikka reunaehtoja jolloin päästään haluttuun tulokseen oli hintamikätahansa.
Anyway tasapuolista opetusta kannatan. Iteselläni ei tule moraalista ongelmaa onko ohjelmisto avoin vai ei. Tärkeintä että se toimii ja siitä on hyötyä. Omasta mielestäni avoimessa ja suljetussa on kummassakin puolensa ja niitä pitää hyötykäyttää niillä alueilla missä ne ovat hyviä.
April 7th, 2007 at 14:01
Kyllä minä olen sitä mieltä, että opetus tulisi hoitaa ensisijaisesti avoimilla sovelluksilla avoimessa ympäristössä ja hankkia sitten vasta tiettyyn tarkoitukseen proprietary softa johon avoimilla ei päästä.
Periaatteessa suomessa vallitsevaa nykykäytäntöä voisi sanoa laittomaan ohjelmistokopiontiin kannustavana/yllyttävänä, koska oppilaat eivät varmasti pysty kustantamaan “työkalujaan” niiden ollessa hinnakkaita. (autocad, windows, office, iis, ms sql, server 2003)
Toisaalta ei tässä kiire ole. Ei Microsoft ikuisesti ykkösenä pysy.
April 8th, 2007 at 18:10
“Toivoisinpa, etteivät nämä Turun AMK:n opiskelijat mainostaisi itseään tietotekniikan tai tietojenkäsittelyn ammattilaisena, koska he eivät sitä ole. Microsoft -tuotteiden asiantuntemusta voi löytyä, mutta se onkin kokonaan toinen juttu.”
Tähän lopetin lukemisen ja kävin lyömässä seinää. Mitä ihmettä? Koska ESC toimii koulullamme, se mitätöi muun osaamiseni? Jo käydyt linux-kurssit pyyhkiytyvät aivoistani ja tulevistakaan ei ole enää pelastusta? Olet onnistunut kirjoittamaan aika paljon asiasta, josta et tiedä mitään.
April 8th, 2007 at 18:21
“Tähän lopetin lukemisen ja kävin lyömässä seinää.”
– Ihan vapaasti. Tosin sitten missasit parhaat kohdat.
Kun olette ilmeisesti halunneet tiedottaa hienosta hankkeestanne, niin siitä valitettavasti paistoi pelkästään tuotekohtaisella sertifikaatilla paistatteleminen. Se, että osaa tehdä jotain temppuja jollain välineellä, ei kyllä valitettavasti anna kuvaa tietotekniikan ja tietojen käsittelyn osaamisesta.
Se kylläkin tuli selkeästi ilmi, että kaupallisen toimittajan sertifikaatti on saatu, mutta juuri muutahan siinä ei tiedotettu.
April 8th, 2007 at 18:27
PS. Kannattaisi varmaan mainita, mitä siitä tilaajalle seuraa kun luottaa jonkin toimittajan sertifiointeihin. Tuloksena on automaattinen “Vendor Lock In” -tilanne, koska on todennäköistä ettei toimittaja, tässä tapauksessa ESC, osaa välttämättä suunnitella strategisesti pitkäjännitteisiä ratkaisuja koska hankintakanavat on sertifikaatin mukana lyöty lukkoon.
April 8th, 2007 at 18:46
Ajattele, Sorkkarauta, ESC:iä omana yrityksenä, jolla on toimisto koulun tiloissa. ESC:llä on muutama henkilö töissä erilaisissa toimissa. ESC ei liity mitenkään noin 99% Turun AMK:n tietotekniikan opiskelijoista. Muut opiskelijat opiskelevat varmaan melko samalla tavalla kuin muissakin kaupungeissa.
Ymmärrän kyllä, että päätarkoituksesi ei ollut varmaan lyödä kaikkia muita Turun AMK:n tietotekniikan opiskelijoita lyttyyn vaan tuoda esille se seikka, että Microsoftin tuotteita käytetään kouluissa ja ESC, joka toimii AMK:n tiloissa, tarjoaa tukea näille tuotteille. Mitä sitten.
Varmaan vaatisi melkoisesti kouluilta siirtyä Linuxiin mm. rahallisesti, mutta se on kokonaan toinen asia.
ESC on ESC, ESC ei ole Turun AMK.
April 8th, 2007 at 18:49
“hankintakanavat on sertifikaatin mukana lyöty lukkoon”
Ehkä ESCin, mutta ei Turun AMK:n.
Halusin joka tapauksessa kommentoida vain sitä, että Microsoftin ja AMK:n yhteistyö ei supista koulutustarjontaa vaan laajentaa sitä. Yhteistyötä tehdään muidenkin kanssa.
Munaraudan kommentti on myös täyttä asiaa.
April 8th, 2007 at 19:25
Toivottavasti kirjoitus ei tuonut kenellekään mielipahaa, on oikeasti hieno homma että on opiskelun puolesta mahdollisuus tehdä jotain tuollaista. Minusta on vain oleellista tehdä eroa käsitteillä, jotka koskevat tuotelähtöistä osaamista, jotta sitä ei sotkettaisi terminologiaan.
Hankintakanavien lukittumisessa asia koskee ihan mitä tahansa toimittajaa, jolla on sertifikaatteja. Itse jonkin verran ICT -hankintoja tehneenä, näitä asioita joutuu luonnollisesti miettimään.
April 8th, 2007 at 19:32
Täällähän käy keskustelu kuumana näin pääsiäispyhinä, nimimerkeistäkin tosin löytyy jo viittauksia pääsiäiseen..
Linux-väki usein kovin kärkkäästi tarttuu johonkin ‘vastapelurin’ liikkeisiin kiinni, tällä kertaa ESC:n tiukkaan (?) Microsoft-kytkentään, juu. HIenoa on jos koulusta valmistuvat opiskelijat tietävät Linuxinkin olemassaolon, vielä hienompaa jos osaavat sitä käyttää. Tätäkin hienompaa on jos valmistuvat osaavat käyttää Windowsia, Linuxia ja Mac OS:aa ja osaavat niiden eroavaisuudet ja osaavat suositella oikeaa järjestelmää oikeaan ympäristöön, kun asiakas sitä tulee kysymään. Harmi on jos (ESC:n edesauttamana) tilanne on epäreilu ja jonkin valmistajan tuotteita tarjotaan asiakkaalle mahdollisesti väärin perustein. Tällainen tilanne nostaa itselläni ainakin hieman karvoja pystyyn: tietotekniikan ammattilaisen tulisi toimia asiakkaan/työnantajan parhaaksi kaikenlaisia eettisiä säännöksiä (muistaakseni ACM oli koonnut melko kattavat ohjeet..) noudattaen. Tästä syystä joskus joutuu kovasti epäilemään toiminnan eettisyyttä, kun tiukasti tarjotaan jotain tuotetta antamatta kilpaileville tuotteille edes realistista mahdollisuutta. Nousee kysymys, myykö yritys yhtä tuotetta/käyttöjärjestelmää/alustaa vai ratkaisua? Ratkaisu voi perustua mihin alustaan tahansa.
Enkä tätä nyt ESC:n suuntaa, en siitä sen enempää tiedä mutta näin yleistä huulien heiluttelua pyhäillan kunniaksi.
July 2nd, 2007 at 10:57
Eräs turva- alan yrittäjä kertoi alkuvuodesta 2007 suoraan, että valvontajärjestelmissäkin Linux pohjaiset sovellukset olisivat varmaankin toimintavarmempia, mutta Microsoft pohjaiset takaavat töiden riittävyyden myös tulevaisuudessa.
En tiedä oliko kysymyksessä huuli vai totuus, joten jokainen muodostakoot mielipiteensä itse.