Kokkolan Mäntykankaan koululla on ollut käytössä laaja Linuxiin ja Ubuntuun perustuva LTSP-päätejärjestelmä. Tässä kirjoituksessa esitellään järjestelmän taustoja ja ominaisuuksia. Jo edellisenä talvena (2006-2007) kahdessa luokassa oli testattavana yhteensä 30 päätettä, palvelimia oli tuolloin yksi. Viime talvena järjestelmää laajennettiin, kun Mäntykankaan koulun laaja peruskorjaus valmistui. Päätöksen takana oli sekä oppilaiden että opettajien tyytyväisyys Linuxiin kuin myös tyytyväisyys Ubuntun tarjoamiin ohjelmiin. Myöskin turvallisuus (ei viruksia) oli tärkeä yksittäinen päätökseen vaikuttanut tekijä.
1 pääte, 2 oppilasta
Nyt päätejärjestelmään sisältyy 2 järeää palvelinta sekä 113 päätettä. Koulussa on kaikkiaan noin 300 oppilasta ja luokkia on 15. Koska aivan pienimmille oppilaille (1-2 luokat) ei ole varattu kuin muutama pääte luokkaa kohden, niin muiden kohdalla on toteutunut varsin korkea tavoite – yhtä päätettä kohden on vain kaksi oppilasta. Tietokoneiden käyttö luokassa on luontevaa, ei tarvitse lähteä erikseen kokonaiseksi tunniksi kuumaan tietokoneluokkaan (päätteethän ovat sekä äänettömiä että viileitä). Tietokonetta voidaan käyttää sen hetken verran, kun sitä todella tarvitaan ja siirtyä sen jälkeen muiden välineiden ja tehtävien pariin.
Uusi Ubuntu LTS
Viime talvena päätejärjestelmä perustui Ubuntu 6.06 LTS ja LTSP 4.2 -yhdistelmään. Viime keväänä julkistettiin uusi pitkän tuen versio Ubuntusta. Ubuntu 8.04 Alternate -versio pitää sisällään – ei pelkästään päätejärjestelmää – vaan nimenomaan uudemman ja paremman sellaisen, LTSP 5. Uusi ja parempi päätejärjestelmä tarkoittaa helpompaa asennusta, parempaa tukea uusille tietokoneille ja niiden komponenteille sekä turvallisempaa käyttöä. Tämä kaikki on paketoitu Ubuntun pitkän tuen versioon (LTS – Long Term Support). Joten Mäntykankaan koululla ei ole tarvetta tehdä pakollisten turvallisuuspäivitysten lisäksi laajempaa koko Linuxia ja Ubuntua koskevaa päivitystä kuin vasta vuonna 2011.
Päätteen tärkein komponentti on grafiikkapiiri
Pienten ja halpojen kannettavien tietokoneiden vyöry laittaa miettimään tulevia pääteratkaisuja. Esimerkiksi Asus Eee toimii sekä itsenäisenä langattomana kannettavana että erinomaisena päätteenä, johon voidaan liittää vaikkapa 20” laajakuvanäyttö. Viime kesän aikana tehdyissä testauksissa nousi päätteiden osalta selvästi tärkeimmäksi tekijäksi päätteen grafiikkapiirin tai näytönohjaimen tehokkuus. Muu on aika marginaalista siihen verrattuna, prosessori, muistin määrä. Muutahan päätteissä ei olekaan, ei kovalevyjä, ei korppu- tai romppuasemia. Joten uusi LTSP 5 on sitä parempi, mitä tehokkaampi grafiikkapiiri päätteestä löytyy. Omalla työpaikallani Kokkolan suomalaisessa seurakunnassa olemme ottaneet käyttöön riisutut (ei kovalevyä, ei korppuja tai romppuja) Pentium 4 -tietokoneet, joissa on erittäin tehokas Intelin grafiikkapiiri. Tuollainen yhdistelmä on lähes paras mahdollinen päätekäytössä – halpoja (jopa ilmaisia), kestäviksi suunniteltuja ja vielä hiljaisia. Työpaikkani päätejärjestelmä on sikäli erikoinen, että Ubuntu 8.04 -palvelimessa ei ole yhtään tiedostoa, jota olisi pitänyt muokata päätejärjestelmää varten. Päätteiden asetustiedostot luodaan lennossa, kun päätteet käynnistyvät.
Ubuntu Studio
Kokkolan Mäntykankaan koulu on musiikkipainotteinen, musiikkiluokilla oppilaat saavat konservatorion vaatimusten mukaista teoriaopetusta. Siksi tänä syksynä oppimispesään, jossa on 12 erittäin tehokasta tietokonetta asennettiin Windows XP:n rinnalle Ubuntu Studio. Näin niistä saatiin todellisia äänityöasemia, kaikkiin tietokoneisiin on liitetty midi-koskettimet, jotka saavat virtansa usb-väylästä. Ubuntu Studion laajassa ohjelmistossa on muutamia todellisia helmiä. Ne ovat Jackd-äänipalvelimen lisäksi Hydrogen-rumpukone, Rosegarden-ohjelma sekä Ardour-moniraituri.
Kokkolan Mäntykankaan koulun Ubuntu-päätejärjestelmää ja Ubuntu Studio-äänityöasemia kuvaillaan kahdessa videokoosteessa, jotka on muokattu luonnollisesti Ubuntu Studiossa. Valmiit tiedostot on siirretty Blip.TV -palveluun. http://asmokoskinen.blip.tv/
Mäntykankaan koulu – päätteet luokassa, 2 palvelinta, 113 päätettä:
http://blip.tv/file/1170223
Mäntykankaan koulu – Ubuntu Studio – 12 äänityöasemaa:
http://blip.tv/file/1170407
Tähän kirjoitukseen liittyen kannattaa myös lukea nämä Wiki-artikkelit.
http://wiki.ubuntu-fi.org/Ubuntu_8.04_Alternate_(x86_32)
http://wiki.ubuntu-fi.org/Ubuntu_Studio
http://wiki.ubuntu-fi.org/Flumotion
Sekä työpaikkani että Mäntykankaan koulun uudistetun päätejärjestelmän ohjeet tulevat Ubuntu Suomen Wikiin lähiaikoina. Samoin myös vertailu kolmesta eri jakelupaketista, jotka sisältävät uuden LTSP 5:n; vertailun Linuxit ovat Ubuntu 8.04, openSUSE 11 ja Fedora 9. Tähän liittyy myös päätevertailu, mikä toimii LTSP 5:ssä, mikä taas hyytyy.
Kannattaa ryhtyä ylläpitämään helppoa, turvallista ja tehokasta Linux Ubuntu päätejärjestelmää.
Asmo Koskinen.
August 14th, 2008 at 17:45
Olet tehnyt kyllä miehen työn tuolla Mäntykankaan koulussa. Hienoa ja nähdä, että Linux leviää myös kouluissa, ja parasta siinä on se, että noin luontevaa järjestelmää ei saisi aikaan Windowsilla :D. Ja kiitos tästä kuuluu Asmolle 🙂
August 15th, 2008 at 15:42
“ja parasta siinä on se, että noin luontevaa järjestelmää ei saisi aikaan Windowsilla ” Onhan olemassa niitä novellin ohjelmia mutta ne ovat kyllä ihan surkeita. Kiitokset Asmolle
August 16th, 2008 at 03:43
Hyvä juttu ja hyvin tehty ratkaisu. Kiitokset!
August 16th, 2008 at 10:10
Yhdyn edellisiin ja totean, että todella hieno juttu ja hienoa työtä. Itseäni todella kiinnostaa, että miten tämä yleinen muutosvastarinta on pystytty murtamaan. Onneksi te siellä Mäntykankaalla sen olette pystyneet nujertamaan. Jatkakaa samaan malliin ja näyttäkää muille hyvää esimerkkiä.
August 21st, 2008 at 09:16
todella mukava lukea tuollaisesta, toivottavasti koulujen välinen puskaradio kertoisi asiasta eteenpäin jolloin linux laajenisi muuallekin.
olisi kiva kuulla käyttäjien mielipiteitä että mitä ovat mieltä, ovatko jääneet kaipaamaan jotain jne.
August 30th, 2008 at 06:42
Tässä nähdään taas Linuxin hyöty. Vanhat koneet saadaa hyvään käyttöön. Vistalla noista vanhoista koneista ei olisi ollut mitään hyötyä. Toisaalta sitten, kun ostetaan oikeita tehomyllyjä, niin saadaan koneet ihan oikeasti tehokäyttöön. Minkalaiset speksit on muuten noissa studiokoneissa? Eli mikä äänikortti ja niin edelleen?
August 31st, 2008 at 20:30
Taputuksia Asmolle! Näytät tietä Suomessa ja myös maailmalla LTSP:n käytössä.
June 18th, 2010 at 21:42
Waau, minulla ei ollut mitään tietoa näin hienosta asiasta. kymmenen pistettä!