Tutustuin ensimmäisen kerran Linuxiin 90-luvun puolivälissä. Kuuluin silloin oppilaista muodostettuun atk-ryhmään, joka pyöritti koulun Linux-palvelinta. Ajan kuluessa olen tutustunut useampaan Linux-jakeluun loppukäyttäjän näkökulmasta. Mielestäni kehitys on ollut huimaa ja suosituimmat nykyiset jakeluversiot (Ubuntu, Fedora, Opensuse, tärkeimpiä mainitakseni) sopivat todella hyvin käyttöjärjestelmäksi myös tietokoneen toimintaa tuntemattomille ihmisille, joilla on tarve käyttää tietokonetta joka päivä esimerkiksi työn tai opiskelun takia. Tämä tietenkin edellyttäen, että asennus sujuu ongelmitta. Tarkoituksenani on pohtia tässä kirjoituksessa kuinka Ubuntu Linux sopii opiskelijan käyttöjärjestelmäksi.
Käyttöjärjestelmälle ja ohjelmistoille asetettavat vaatimukset ovat osittain samat kuin koti- tai työkäyttäjillä. Opiskelija voi kuitenkin törmätä muutamaan asiaan, jotka vaativat erityistarkastelua. Kotikäyttäjä voi vapaasti valita mitä ohjelmistoja tai tiedostomuotoja käyttää ja yritys päättää nämä asiat työntekijän puolesta, mutta opiskelija joutuu hieman tasapainoilemaan erilaisten vaatimusten välillä ja keksimään ratkaisuja ongelmien ohittamiseksi. Pyrin käsittelemään näitä asioita esimerkkien kera. Lähtökohtana tarkastelulle on normaalisti asennettu Ubuntu Feisty 7.04 -käyttöjärjestelmä, jossa ei ole mitään erityisosaamista vaativia osia, kuten esimerkiksi Compiz- tai Beryl -ohjelmistoja, ja jota ei ole konfiguroitu asennuksen jälkeen mitenkään.
Laitteisto
Jos Ubuntu Linux otetaan käyttöön uuden tietokoneen hankinnan yhteydessä, kannattaa käyttäjän tutkiskella hieman laitteistovaatimuksia ennen koneen ostamista. Vaikka Ubuntu ja muut Linux-jakeluversiot toimivat melko hyvin kaikissa nykyään myytävissä tietokoneissa, laitteistoyhteensopivuudessa on vielä kuitenkin jonkin verran ongelmia. Esimerkiksi joissakin Acer-tietokoneissa on web-kamera, jolle ei olla vielä kirjoitettu toimivaa ajuria Linuxille. Myös jotkin langattomat verkkokortit voivat jäädä toimimatta tai ainakin niiden käyttöönottamiseksi voi joutua tekemään hieman töitä. Tilanne paranee kuitenkin koko ajan ja olen huomannut, että Broadcomin verkkokortti, joka ei toiminut Ubuntu Dapperissa tai OpenSUSE:ssa ongelmitta asennuksen jälkeen, vaatii vain yhden ohjelmapaketin (bcm43xx-fwcutter) asentamista Ubuntu Feistyssä. Internetistä löytyy listoja, joihin on kerätty tietoja siitä, mihin eri tietokonemalleihin Ubuntua tai muita Linux-jakeluversioita on asennettu ja mitkä ominaisuudet toimivat asennuksen jälkeen ja mitkä eivät.
Kytkeytyminen verkkoihin ja verkkopalveluiden käyttö
Kytkeytyminen fyysisesti Internetiin on Linuxin kanssa helppoa. Yleensä tämä vaatii vain kaapelin kytkemisen tietokoneeseen (mikäli DHCP käytössä) tai langattoman verkkokortin konfiguroimisen samaan tyyliin kuin Windowsissa. Asetusten tekeminen onnistuu helposti NetworkManager-sovelluksella. Ubuntu Feistyssä on vakiona kaikki tärkeimmät langattoman verkon salaukseen tarvittavat protokollat (WEP, WPA, WPA2), joten ongelmia yleisiin langattomiin verkkoihin kytkeytymisessä ei pitäisi olla.
Koulut voivat tarjota opiskelijoilleen erilaisia palveluita Intranetissä tai kolmannen osapuolen sivustoilla ja näiden palveluiden Linux-yhteensopivuutta kannattaa kysyä oppilaitoksen atk-tiimiltä varsinkin, jos oppilaitos tai kolmas osapuoli edellyttää palvelujen käyttämiseksi jonkin tietyn ohjelman asentamista.
Esimerkki 1. Jotkin oppilaitokset tarjoavat oppilailleen omaan henkilökohtaiseen levytilaan pääsyä WebDAV-protokollaa tukevaa ohjelmaa käyttämällä. Tapauksissa, jossa Windows-käyttäjärjestelmälle tehdyn NetDrive -ohjelman kanssa ei ongelmia esiinny, Gnome -käyttöjärjestelmän Nautilus -ohjelmaa käyttäen kirjautuminen ei onnistu. Ongelman voi tosin korjata vaihtamalla Gnomen tilalle KDE:n, jonka Konqueror -selain osaa käsitellä WebDAV -yhteyksiä moitteettomasti.
Esimerkki 2. Oppilaitos voi tarjota oppilailleen pääsyä johonkin tietopalveluun tai virtuaaliseen kirjastoon. Jotkin näistä palveluista – Esimerkiksi Ebrary – vaativat erityisen lukuohjelman asentamista palveluntarjoajan sivulta. Monesti ohjelma on saatavissa vain Windows -käyttöjärjestelmälle.
OpenOffice.orgin ja Microsoft Officen tiedostomuodot
OpenOffice.org -ohjelmistolla voi avata ja tallentaa Microsoft Office -tiedostoja. Kaikki muotoilut eivät kuitenkaan välttämättä säily tallennettaessa ja OpenOffice.orgilla tallennetut dokumentit voivat näyttää hieman erilaisilta Microsoft Officella avattuna. Tämä ei välttämättä ole pelkkä harmittava pikku yksityiskohta, vaan voi aiheuttaa ongelmia. Mikäli esseitä tms. siirretään Windows-työasemille tulostamista varten tai lähetetään opettajille tarkastettavaksi, kannattaa pyrkiä siihen, että työt näyttävät samalta sekä Linuxissa että Windowsissa, jotta esimerkiksi ennen tulostamista ei jouduta tekemään muutoksia dokumentteihin.
Parhaassa tapauksessa opettajat sallivat tiedostojen lähettämisen Open Document Format -muotoisena (OpenOffice.orgin käyttämä avoin tiedostomuoto) ja oppilaitoksen työasemiin on asennettu OpenOffice.orgin Windows -versio tekstinkäsittelyä ja tulostamista varten. Tämä ei kuitenkaan ole kovin todennäköistä. Jäljelle jää kaksi vaihtoehtoa, tiedostojen tallentaminen pdf-tiedoiksi tai parhaiten Windowsissa toimivan tiedostomuodon etsiminen. OpenOffice.orgilla voi tallentaa tiedostoja pdf-muotoisiksi ja pdf-tiedosto näkyy jokaisella ohjelmalla ja käyttöjärjestelmällä samannäköisenä. OpenOffice.org osaa käsitellä joitain suljettuja tiedostomuotoja paremmin kuin toisia ja kokeilu paljastaa mihin tiedostomuotoon tallentaminen aukeaa Windows-työasemassa virheettömimmin.
Erikoisohjelmistot
Oppilaat saavat joskus ilmaisen tai ainakin huomattavasti normaalia halvemman käyttöoikeuden joihinkin ohjelmistoihin oppilaitoksen ja ohjelmistonvalmistajan tekemien sopimusten tai ohjelmistonvalmistajien opiskelijalisenssien avulla. Joskus näitä ohjemia pitää käyttää jonkin kurssin yhteydessä. Valitettavasti nämä ohjelmistot toimivat yleensä vain Windows -käyttöjärjestelmässä. Joitakin ohjelmia voinee kuitenkin käyttää Wine-ohjelmiston avulla, joka on kehitetty Windows-ohjelmien suorittamiseksi Linux-käyttöjärjestelmissä. Kaikki ohjelmistot eivät kuitenkaan välttämättä toimi Winen välityksellä. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää tällöin Windowsin ja Linuxin käyttäminen rinnakkain, mikäli kyseessä olevista ohjelmista ei ole saatavissa vastaavaa ilmaista ohjelmaa.
Loppusanat
Ubuntu Linux on todella hyvä käyttöjärjestelmä. Sen käyttöönotto voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia. Tämä ei tietenkään johdu Ubuntusta, vaan siitä, että moni palveluntarjoaja tai ohjelmistonvalmistaja on keskittynyt tekemään tuotteitaan vain Windows-alustalle. Onneksi tilanne kehittyy parempaan suuntaan koko ajan. Kuitenkin jo tällä hetkellä Linux on varteenotettava vaihtoehto käyttöjärjestelmäksi suurimmalle osalle opiskelijoista.
Marko Eskola
marko ät markoeskola piste fi
http://www.markoeskola.fi
Kirjoittaja etäopiskelee Portsmouthin yliopistossa riskien- ja turvallisuudenhallintaa ja käyttää Ubuntu Linux-käyttöjärjestelmää ”opiskelualustana” ja ensisijaisena käyttöjärjestelmänä.
April 27th, 2007 at 09:11
Mielenkiintoinen aihe joka koskettaa varmaan monia taas syksystä alken, kuten myös itseäni. Saa nähdä miten käy, varsinkin kun tuo Turun AMK suhtautuminen Mircrosoftiin tiedetään 🙂
April 27th, 2007 at 10:42
Jotkut yliopistot (Lapin yliopisto ainakin..) jakavat opiskelijoilleen käyttömaksua vastaan kannettavan tietokoneen. Ei tässäkään tapauksessa taida olla muita vaihtoehtoja käyttöjärjestelmäksi kuin Windows (mutu-tieto).
April 28th, 2007 at 20:23
Sen verran on pakko todeta aiheeseen liittyen että itselläni ei ole ollut mitän ongelmia kolun suhteen kun käytän linuxia. Tampereen ammattikorkeakoulu tukee kyllä linuxia mielestäni todella hyvin. Kaikkiin koulun työasemiin on asennettu Open Office -ohjelmisto joten tuo tulostus koululla sujuu ongelmitta vaikka tekisi esseet ja muut kotona open officella.
TAMK tarjoaa opiskelijoilleen myös tilaa verkkolevyltä jonne voi kotoa käsin tallentaa projekteja. Yhteys omaan kotihakemistoon onnistuu mielestäni helpommin linuxista käsin kuin windowsista, koska koulun palvelin on myös linux. Aiankin gnome työpöytäympäristöön saa tuon koulun palvelimen kirjanmerkkeihin joka mahdollistaa nopean sisään kirjautumisen. Myös koulun käyttämästä etätyöohjelmasta löytyy linux-versio joka mahdollistaa ohjelmien ajamisen etänä koulun koneelta ja tiedostojen muokkauksen suoraan omassa kotihakemistossa.
Olen myös huomannut että koulun intra-netissä olevissa atk-ohjeissa on myös otettu linux-käyttäjät huomioon vaikka pääpaino onkin windows käyttäjien opastamisessa. Tämä on täysin ymmärrettävää koska suurin osahan varmasti käyttää windowsia.
Mutta näin siis Tampereella. Toivon että muissakin ammattikorkeakouluissa olisi nämä asiat hoidettu yhtä hyvin.
April 30th, 2007 at 19:02
Tampereen yliopiston koneille on myös asennettu Open Office (vaikka käyttö on jostain syystä paljon hitaampaa kuin Wordin…). Tosin joskus tiedostot näyttävät hieman erilaisilta OO:n Linux- ja Windows-versioissakin. Suurempia ongelmia ei ole ollut, ja yleensä jätän muutenkin viimeisten muotoilujen tekemisen yliopiston koneelle ennen tulostamista. Pdf on hyvä idea, kumma kun en ole aiemmin tajunnut.
May 6th, 2007 at 09:46
kysymys Jonelle:
viitsisitkö kertoa ohjeita, miten käytännössä olet linuxilla/gnomella saanut yhteyden tamkin koneisiin. Siis vaikka juuri sillain, että pääsisi työpöydältä suoraan omaan kotihakeistoon. Itse en saanut toimimaan sitten millään. Ja citrixillä ei saanut päässyt oman koneen tietoihin käsiksi kuin windowsilla.
Jos vähän vinkkiä saisi…