Ubuntuilua Ameriikassa.

Stephane Richards on nimi joka ei varmasti kenenkään sisäisiä kelloja soita. Ei pitäisikään, koska kyseessä on tavallinen kanadalainen henkilö joka nykyään asuu Yhdysvalloissa. Tai ehkä ei niin tavallinen kuitenkaan, koska ammattina ja harrastuksena hänellä on ohjelmointi ja ohjelmistosuunnittelu.

Stephane jokin aikaa sitten vaihtoi tutuksi tulleen Windows-ympäristön Ubuntuun, joten ainakin minua suuresti kiinnostaa kuulla hänen näkemyksiään ja mielipiteitään nyt kun hänellä on muutama kuukausi Ubuntuilua takanaan.

Tämä haastattelu on lyhennetty suomennos alkuperäisestä haastattelusta, jonka voi lukea täältä.

Kerrohan aluksi kuka, mikä ja mistä olet?

Nimeni on Stephane Richards ja olen syntyjäni kanadalainen (en suinkaan omasta tahdostani ;D ). Olen ohjelmistokehittäjä sekä uraltani että harrastukseltani.
Olen ollut kiinnostunut ohjelmoinnista ja tietokoneista 7-vuotiaasta saakka. Menin silloin paikalliseen kirjastoon hakeakseni jotain juuri sen ikäisille tarkoitettuja kirjoja kun sattumalta kävelin tietotekniikkaosaston läpi. Kansissa olevat laitteet kaikkine nappuloineen herättivät mielenkiintoni, joten avasin yhden. Ja voisi sanoa, että siinä syntyi rakkautta ensi silmäyksellä.

Itse jo tiedän että olet kokenut Microsoft Windows -käyttäjä ja ohjelmoija. Tiedän myös että siirryit Linux-käyttäjäksi muutama kuukausi sitten.
Voisitko hieman valottaa päätöstäsi?

Käytännössä kaksi asiaa vaikutti tähän. Ensinnäkin vanha tietokoneeni meni rikki: emolevy niin sanotusti kärähti.
Juteltuani pikaviestinten välityksellä muutamien ystävieni kanssa vaimoni tietokoneella, yksi heistä päätti lähettää minulle käyttämättömäksi jääneen Dell-tietokoneensa, joka siis hänellä itsellään seisoi vain tyhjän panttina. Samalla tuli esille kysymys, minkä käyttöjärjestelmän haluaisin tuohon koneeseen asennettavan.

Ainakin vuoden ajan olin jo ajatellut siirtyväni kokonaan Linux-käyttäjäksi ja poistavani samalla Windowsin, vaikkakaan en sitä ollut saanut aikaiseksi tehdä. Se oli kuitenkin ollut mielessä vähän väliä. Yleensä muistamisen syynä ovat olleet jatkuvat pikkuongelmat, joita minulla on ollut Windowsin kanssa. Olen myös muutenkin halunnut kokea ja kokeilla Linuxin maailmaa.

Joten kun ystäväni kysyi minkä käyttöjärjestelmän tuohon Dell koneeseen haluan, vastasin että asenna siihen Linux, eikä asiasta keskusteltu enempää.

Nyt kun isoin “kulttuurishokki” siirtymisestä Windowsista Linuxiin lienee jo takana, niin mitkä ovat ensimmäiset vaikutelma Linuxista yleisesti?

Minulla itseasiassa oli jo hieman ennakkokäsitystä Linuxista koska olen kuullut kokemuksia työtovereiltani ja ystäviltäni.
Kun aloitin käyttämään Ubuntua huomasin, että nuo käsitykset olivat kyllä suhteellisen oikeita.

Olen ollut jääräpäinen Windows käyttäjä jo versiosta 1.0 asti, joten se “kulttuurishokki” ei oikeastaan ollut niin suuri kuin olin odottanut. Aina uuteen käyttöjärjestelmään tutustuessaan, ohjelmoija ensimmäiseksi haluaa tietää ja oppia, kuinka sillä ja sitä voi ohjelmoida. Eli tässä mielessä Linux ei ole se kulttuurishokki.

Linuxhan tunnetaan kehitettävänä ja kehittäjän käyttöjärjestelmänä, joten voisin sanoa että siirtyminen Windowsista Linuxiin on vähän kuin siirtyminen uusimmasta Windowsista vanhempiin versioihin. Tämä pitänee selittää hieman tarkemmin.

Windowsissa kaikki rakentuu sen varaan että käyttäjä ei ole ohjelmoija. Lähtökohtana on antaa käyttäjälle helpot ohjelmat ja välineet jotta hän voi lukea sähköpostit, selata internettiä, kirjoittaa kirjeen tai pelata pelejä. Ohjelmoija joutuu rakentamaan kaiken aivan alusta jos hän haluaa myös ohjelmoida Windows käyttöjärjestelmällä.

Linuxissa taas huomaa kuinka kaikki on rakennettu aivan toisesta lähtökohdasta. Ohjelmointi on itsessään osa Linuxin käyttöä ja välineet tähän ovat aivan eri luokkaa kuin Windowsissa. Tavalliselle käyttäjälle toki on aivan yhtä helppoa niiden sähköpostien lukeminen, kirjeiden kirjoittaminen ja myös pelaaminen. Ohjelmoija tässä kohtaa kokee miellyttävän “shokin”, kun ensiasennuksen jälkeen Ubuntusta löytyy lähes kaikki mitä ohjelmoija tarvitsee alkuun päästäkseen. Erittäin miellyttävä “shokki”, Windows ohjelmointiin tottuneelle ihmiselle.

Uskotko että on realistista kehittää jotain kaupallista ohjelmaa Linuxin kaltaiselle ilmaiselle käyttöjärjestelmälle?

Tuohon on pakko vastata isoin kirjaimin “KYLLÄ”. Voin hieman valottaa positiivista vastaustani.

Jo FSF:n (Free Software Foundation) perustamisesta lähtien on vallalla ollut väärin käsitys siitä, mitä se oikeasti tarkoittaa. Richard Stallmannin määritellässä periaatteet Avoimen lähdenkoodin ohjelmistoille hän ei koskaan sanonut, että näiden ohjelmien tulisi olla myös ilmaisia. Oikeastaan ainoa mitä määriteltiin oli se, että lähdekoodin tulisi olla ohjelmien mukana.
Olen täysin samaa mieltä tuon määritelmän kanssa, koska se tuo monia etuja tullessaan ja mielestäni lähdekoodin antaminen asiakkaalle on vain ja ainoastaan hyvää asiakaspalvelua.
Kovin usein ohjelmoija vain tekee valmiin ohjelman ja myy sen jonka jälkeen asiakas saa tukea vain ja ainoastaan tuolle ohjelmalle. Jos jokin osa ohjelmaa ei toimi juuri tämän alan tarpeisiin, ei asiakas voi muuta kuin etsiä vaihtoehtoista ohjelmaa.

Kuvittele kuinka toimivan ja käytännöllisen ohjelman saat aikaan, kun jollekin yritykselle toimittamasi ohjelma vielä kehittyy yrityksen omien tarpeiden mukaan? Saat oman alansa taitajilta palautetta kuinka ja miten ohjelmasi täyttäisi heidän tarpeensa aina vaan paremmin ja paremmin. Ohjelmasi siis kehittyy, itse opit tekemään ohjelmia, jotka on suunniteltu ja käytännössä testattu juuri kohdennettujen alojen tarpeissa ja asiakas saa aina vain paremmin toimivan ohjelman käyttöönsä.

Myös tuen antaminen on mielestäni eräs tulevaisuuden asioista, joihin kannattaa panostaa. Monet Linux-jakeluthan toimivat juuri näin.
Itse uskon, että nykyään kaupallisetkin ohjelmistotalot tulevat tulevaisuudessa muuntumaan juuri tähän suuntaan: itse ohjelma on, jos nyt ei avointa lähdekoodia, niin ainakin erinomaisen edullinen, ellei jopa ilmainen, ja käyttötuki taas on se, jolla budjettia pyöritetään.

Koska olen median uhri, käsitykseni mukaan keskiverto amerikkalainen luottaa lähes vain ja ainoastaan kotimaisen Microsoftin tuotteisiin ja Linux mielletään lähinnä “kommunistiseksi” propagandaksi. Haluaisitko hieman korjata tätä käsitystäni?

Tuohon en voi vastata kanadalaisena tai amerikkalaisena vaan henkilönä joka itse olen.

Jos luet jo klassikoksi muodostuneen “readme.txt”-tiedoston, joka tulee monien avoimen lähdekoodin ohjelman mukana, niin ensimmäisellä rivillä lukee “The author holds no responsibilities over any damage caused by the use of their software or do they hold responsibilities as to the software’s fitness to a particular usage”

Tuohan käytännössä tarkoittaa, että jos ohjelma tuhoaa kiintolevysi ja koko elämäsi ajan kokoamasi valokuva-arkistot, et voi haastaa ohjelman tekijää oikeuteen korvauksia vaatiaksesi.

Tänä päivänäkin yleinen käsitys avoimen lähdekoodin ohjelmista on juuri tuo, niin yksityisellä- kuin yrityssektorillakin. Ketään ei voi osoittaa sormella kun ohjelma kaatuu tai ei ole ketään jolle soittaa 24/7 ja jolta saada apua. Käyttötuki koetaan tänä päivänä erityisen tärkeäksi, ja juuri tuo “readme.txt”-tiedoston kummitus on se joka on vääristänyt ihmisten mielikuvia avoimen lähdekoodin ohjelmista.

Onneksi tämä käsitys kuitenkin on koko ajan muuttumassa myönteisemmäksi. Avoimet ohjelmistot kuten Firefox, Open Office ja lukuisat eri Linux-jakelut tekevät jatkuvasti työtä sen eteen, että avoimen lähdekoodin ohjelmat koettaisiin päivä päivältä varteenotettavammiksi vaihtoehdoiksi.
SuSe, Red Hat ja monet muut Linux toimijat ovat omien tuotteidensa takana, tarjoavat tukea ja seisovat sillä paikalla, jota voidaan tarpeen vaatiessa osoittaa sormella. Tämä on sitä työtä, jolla päästään “readme.txt”-kummituksesta eroon, hiljaa mutta varmasti.

Oletko suunnitellut jo jotain kaupallista projektia Linuxille?

Itseasiassa kyllä. Ja se luonnollisesti on Avoimen lähdekoodin projekti niillä määritelmillä, jotka Richard Stallman aikoinaan lausui. Omat suunnitelmani ovat yritysmaailmassa. Kirjanpito, toimintasuunnitelma ja erityisesti ohjelmat, jotka on kohdennettu juuri tietyille yrityksille ovat mielestäni alue, jolla on kasvun varaa lähes loputtomiin.

Myös tietokonettaan kotonaan käyttäville on vielä paljon tarjottavana. Kodin kirjanpitoon, yhteystietojen hallintaan, päiväkirjoihin ja vastaaviin kohdentuvia ohjelmia on varaa kehittää. Näitä kaikkia tarvitaan kun Linux yleistyy.

Itse uskon, että me emme vielä ole edes käyttäneet kaikkea sitä luovuutta, minkä tietokoneet mahdollistavat. Kuvitelkaapa mitä ohjelmia meillä on vaikka kymmenen vuoden päästä? Voisin lyödä vetoa että olemme silloin itsekin ihmeissämme siitä, mitä kaikkea onkaan tapahtunut.

Olisiko sinulla vielä lopuksi jotain terveisiä Suomalaiselle Ubuntu ja Linux yhteisölle?

Ensinnäkin, kiitän kaikkia jotka ovat tämän jaksaneet lukea. Itse olen nauttinut tästä haastattelusta ja sen tekemisestä. Toivon mukaan ihmiset tätä kautta myös ymmärtävät, kuinka vahvasti uskon Linuxin tulevaisuuteen. Enkä vain ohjelmoijan, vaan myös tavallisen, kotonaan tietokonetta käyttävän ihmisen kannalta. Uskon, että kymmenessä vuodessa asiat muuttuvat reippaasti. Ja ainoastaan parempaan suuntaan Linuxin kannalta.

Linux-yhteisö on saanut aikaan uskomattomia asioita ja väitän, että nuo ponnistelut tulevat tuottamaan hedelmää.

Jos asuisin jossain toisessa maassa kuin nyt asun, toivoisin sen olevan Suomi, jossa voisin nauttia Suomalaista olutta jota E.K.Virtanen aina niin kovasti minulle mainostaa. 🙂

Kiitoksia paljon ajastasi ja vastauksistasi.

E.K.Virtanen

asciiworld[AT]gmail[PISTE]com

Tällä sivulla oleva materiaali on käytettävissä Creative Commons Nimi mainittava 2.5 -lisenssillä.