Siirtyminen Windowsista Ubuntuun sujuu helposti, kun muistaa muutaman asian. Vaikka Ubuntun tarkoitus onkin tehdä Linux kenelle tahansa sopivaksi käyttöjärjestelmäksi, niin se ei silti ole ilmainen Windows. Siksi jokainen uusi käyttäjä tarvitsee ripauksen avointa mieltä oppia uutta. Tähän artikkeliin on koottu muutamia asioita, jotka helpottavat uuden ubuntuilijan ensi askelia.
Ubuntun käyttäminen on helppoa useimmille ihmisille. Netissä surffailu, sähköpostin lukeminen ja tekstinkäsittely sekä monet muut asiat sujuvat Ubuntulla siinä missä muillakin käyttöjärjestelmillä.
Linuxissa tehdään kuitenkin joitain asioita eri tavalla kuin Windowsissa. Aluksi nämä eroavaisuudet saattavat tuntua kummallisuuksilta. Erilainen tapa toimia ei kuitenkaan ole huonompi tai vaikeampikaan tapa. Pienen perehtymisen jälkeen Ubuntun toimintatavat osoittautuvatkin usein paljon tehokkaammaksi kuin Windowsissa tutuksi tulleet toimintatavat. Siksi on tärkeää ymmärtää, että muutaman keskeisen asian opettelu vie pitkälle eteenpäin.
Windowsissa ohjelmat asennetaan käynnistämällä asennusohjelma. Tämä asennusohjelma toimitetaan usein cd-/dvd-levyllä tai se ladataan netistä. Asentaminen onnistuu usein miten helposti klikkailemalla muutaman kerran seuraava ja ok.
Ubuntussa ohjelmien asentaminen tapahtuu keskitetysti pakettienhallinnan avulla. Ubuntu koostuu yksittäisistä ohjelmapaketeista, joita lisäämällä saadaan uusia toimintoja. Näitä ohjelmapaketteja asennetaan internetissä sijaitsevista pakettivarastoista. Mitä useampi pakettivarasto on otettu käyttöön, niin sitä enemmän ohjelmapaketteja on haluttaessa mahdollista asentaa. Ohjelmapakettien lataamiseen ja asentamiseen käytetään pakettienhallintaohjelmaa.
Pakettienhallinnan nerokkuus näkyy erityisesti ohjelmienpäivittämisessä. Windowsissa jokainen ohjelma pitää erikseen päivittää uuteen versioon lataamalla päivitys netistä tai asentamalla se cd-levyltä. Ubuntun ohjelmapakettienhallinta osaa hakea päivitetyt ohjelmapaketit pakettivarastoista ja asentaa ne automaattisesti paikalleen. Näin järjestelmässä on aina automaattisesti uusimmat versiot saatavilla olevista ohjelmapaketeista. Päivityksiä ei siis tarvitse erikseen hakea joka ohjelmalle, vaan pakettienhallinta pitää automaattisesti huolta kaikista järjestelmään asennetuista ohjelmista.
Pakettienhallinta on eräänlainen “ydin” koko järjestelmänhallinnalle Linuxissa. Siksi sen toiminnan ymmärtäminen on kaikkein tärkein asia uudelle Ubuntun käyttäjälle. Ubuntu tutuksi -wikikirjassa on kattava artikkeli pakettienhallinasta ja sen käyttämisestä. Artikkelissa opastetaan mm. pakettivarastojen käyttöönotto sekä pakettienhallinnan käyttäminen niin graafisesti kuin komentoriviltäkin.
Käyttämällä viisi minuuttia artikkelin lukemiseen, säästät varmasti aikaa ja hermojasi. Yksi yleisimmistä virheistä, joita uusi Linuxin käyttäjä tekee on se, että hän lataa jonkin ohjelmatiedoston ohjelman kotisivulta ja yrittää sitten asentaa sitä “windowsmaisesti”. Tämäkin on toki mahdollista, mutta ensisijaisesti tulee aina käyttää pakettienhallintaa. Se on helpompaa, nopeampaa ja turvallisempaa!
3. MP3:set ja Flashkin toimivat Ubuntussa, mutta suosi avoimia tiedostomuotoja
Ubuntu tukee oletuksena vain avoimia tiedostomuotoja. Avoimet tiedostomuodot perustuvat siihen, että niiden tapa tallentaa tietoa on avoimesti kaikkien saatavilla. Näin avoimen tiedostomuodon tuki on lisättävissä mihin tahansa ohjelmaan.
Suljettuja tiedostomuotoja ovat taas sellaiset, joiden tavasta tallentaa tietoa ei ole informaatiota saatavilla. Näin suljetut tiedostomuodot on tarkoitettu toimimaan vain tiettyjen ohjelmien kanssa tai tiedostomuodon omistajan tarkoittamalla tavalla. Suljetut tiedostomuodot aiheuttavat helposti ongelmia käyttäjilleen pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi 80- tai 90-luvulla tehtyjä tekstinkäsittelydokumentteja voi olla vaikea saada auki tämän päivän ohjelmilla. Ja toisaalta jonkin tiedostomuodon noustessa hallitsevaan asemaan on käyttäjien lähes mahdotonta vaihtaa vastaavaan toiseen ohjelmaan.
Linux-maailmaan kuuluu oleellisena osana erilaiset avoimet standardit, jotta voitaisiin varmistaa mahdollisimman kattava yhteensopivuus. Näin myös tiedostomuotojen kohdalla. Multimediaa varten on kehitetty esim. Ogg Vorbis ja Ogg Theora -tiedostomuodot. OpenDocument -tiedostomuoto on taas kehitetty toimisto-ohjelmistoja varten ja se on saanut myös ISO-standardin. Useat maat ympäri maailman on siirtymässä sen käyttöön julkishallinnon asiakirjoissa. Suomessa esimerkiksi Oikeusministeriössä siirrytään OpenDocumentin käyttöön. Paras tapa edistää avoimien tiedostomuotojen leviämistä onkin käyttää niitä itse.
Useimmat käyttäjät tarvitsevat kuitenkin myös suljettuja tiedostomuotoja. Näitä ovat mm. mp3, aac, wma, wmv ja avi. Myös useat nettisivut käyttävät erilaisia Flash-toteutuksia. Näille kaikille on saatavissa tuki Ubuntulle. Ubuntu tutuksi -wikikirja neuvoo tuen käyttöönotossa. Erityisesti Ubuntun 7.04 -versiosta alkaen tuen käyttöönotto on helppoa. Asentamalla ohjelmapaketin ubuntu-restricted-extras, saat ohjelmiisi tuen niin yleisimmille multimediatiedostoille, kuin Flash animaatioillekin.
Tosimies ei käyttöohjeeseen koske! Näinhän sitä usein ajatellaan. Pieni asennemuutos auttaa kuitenkin kummasti eteenpäin, ja myös suomeksi on hyvin saatavilla Ubuntu-dokumentaatiota. Erityisesti Ubuntu tutuksi -wikikirja on suunnattu uusille Ubuntun käyttäjille. Ubuntu tutuksi on suomenkielinen oppikirja Windowsista Ubuntuun siirtyjille ja se pyrkii esittämään perusasiat mahdollisimman selkokielisesti aloittelevan käyttäjän näkökulmasta. Useimpiin uuden käyttäjän ongelmakohtiin löytyykin vastaus wikikirjasta.
Ubuntulla on myös suomenkielinen wiki. Sinne on koottu eri alojen ohjeistusta ja artikkelien määrä kasvaa jatkuvasti. Englanniksi ohjeistusta on saatavilla todella paljon. Erityisesti kannattaa tutustua Ubuntun viralliseen ohjesivustoon sekä wikiin.
Jos ohjeistus ei tuota apua ongelmaasi, niin mitä todennäköisimmin joku osaa auttaa sinua Ubuntu Suomen foorumeilla tai irc-kanavalla. Hyvin muotoiltuun kysymykseen saa usein nopeastikin vastauksen.
Silloin tällöin tulee vastaan tilanteita, joissa jokin laitteiston osa ei toimi Ubuntun kanssa toivotusti. Tällaisia laitteita ovat mm. joidenkin kannettavien tietokoneiden wlan-kortit, ns. Windows-only tulostimet sekä jotkin skannerit ja digi-tv kortit. Apua ongelmaan saattaa löytyä wikeistä tai foorumeilta, mutta valitettavasti löytyy laitteita, jotka eivät Ubuntussa toimi.
Jokaisen uuden version myötä Ubuntun laitetuki menee eteenpäin harppauksittain, mutta Linuxin kehittäjät ovat usein mahdottoman tehtävän edessä. Monet laitevalmistajat eivät halua tukea Linuxia syystä tai toisesta. Linuxin kehittäjillä ei siis ole mahdollisuutta kehittää jonkin laitteen laitteistotukea, koska laitevalmistaja ei anna tarvittavia tietoja laitteen toiminnasta. Jos kohdallesi sattuu tällainen laite, niin on erittäin toivottavaa, että annat palautetta laitteen valmistajalle siitä, että toivoisit sen toimivan myös Linuxin kanssa.
1. Suhtaudu erilaisiin tapoihin tehdä asioita hienoutena, jota et ole vielä ymmärtänyt!
2. Lue tarkkaan Ubuntu tutuksi -wikikirjan artikkeli Ohjelmien asentaminen ja pakettivarastot
3. sudo apt-get install ubuntu-restricted-extras
4. Lue koko Ubuntu tutuksi -wikikirja
5. Lue tarvittaessa: Ubuntu Hardware Support ja TroubleShootingGuide
Mikko Huovila
May 4th, 2007 at 19:35
Suorastaan erinomainen blogiartikkeli. ubuntu-restricted-extras -paketin lisäksi w32codecs + gstreamer0.10-pitfdll taivat olla hyödyllisiä joidenkin multimediatiedostojen auki saamiseksi. w32codecs on toki hieman ongelmallinen, kun sitä ei virallisista pakettivarastoista ymmärrettävästä syystä löydy.
May 4th, 2007 at 23:00
Tässä oli paljon hyödyllistä tietoa hienosti tiivistetyssä muodossa.Ubuntu wikistä löytyy hyvät ohjeet suljettujen tiedostomuotojen kanssa toimimiseen,kannattaa ehdottomasti lukea.Foorumista löytyy helposti tietoa monista asioista,ja kun käyttää haku-toimintoa niin ei tarvitse kahlata “miljoonaa” sivua läpi.Kuka vaan keksisi sen viisasten kiven jolla saataisiin suuret valmistajat käyttämään avoimia tiedostomuotoja ja antamaan tietoa laiteajureiden tekoa varten…
May 5th, 2007 at 08:15
Yksi asia mikä voisi myös selkeyttää windowsista linuxiin siirryttäessä. On käytön ja ylläpidon eron määrittely selkeämmin, kun tuo raja windowsmaailmassa on hiukan käyttäjillä hämärän peitossa.
May 5th, 2007 at 11:34
Todella hyvä blogiartikkeli. Tämä jokaisen Ubuntuun siirtyvän kannattaisi lukea ja miksei myös enemmänkin Ubuntua käyttäneiden.
May 7th, 2007 at 08:07
Yhdyn mielipiteisiin. Mukavan lyhyesti tuotu juuri ne tärkeimmät alueet esille. 10 pinnaa ja papukaijamerkki kirjoittajalle.
May 7th, 2007 at 09:58
Hieno artikkeli. Tosin jos tahtoo käyttää ubuntua windowsin rinnalla voi tulla erinäisiä ongelmia, jotka voi tuottaa uudelle käyttäjälle päänvaivaa. Esemerkiksi jos tahtoo päästä käsiksi windows osioihin. Aina ei automatiikka pelaa ja osiot joutuu mounttaamaan käsin komentoriviltä. Onneksi tähän on apua foorumit ja netti täynnä.
Lisäksi kannattaa muistaa että realiaikaista apua löytyy irkistä kanavalta #ubuntu-fi@ircnet ja freenode. Ja jos lontoon murre taipuu ei mikään estä surfaamasta http://ubuntuforums.org/ osoitteeseen tai liittymästä #ubuntu@ircnet irc-kanavalle.
Uuden oppiminen voi alussa tuntua hankalalta, ja varsinkin poisoppiminen windows käyttötavoista. Nämä kyllä oppii ajan mittaan, joten ei huolta vaan rohkeaa mieltä.
Ikävä kyllä vaikka käyttäjätasolta löytyisikin innostusta siirtyä avoimiin tiedostomuotoihin, ei moni esimerkiksi mp3 soitin valmistaja tunnu tukevan avoimia muotoja (esimerkiksi Apple ipod). Mutta kantakaamme kortemme kekoon ja tuottakaamme kaikki mahdollinen materiaali avoimissa tiedostomuodoissa jos vain mahdollista.
May 8th, 2007 at 14:24
Mika kirjoitti:
“Esemerkiksi jos tahtoo päästä käsiksi windows osioihin. Aina ei automatiikka pelaa ja osiot joutuu mounttaamaan käsin komentoriviltä. Onneksi tähän on apua foorumit ja netti täynnä”
Tämäkin ongelma ratkeaa Feistyn myötä todella helposti. Asentamalla pakettienhallinnasta ohjelman ntfs-config, saa osiot liitettyä graafisella apuohjelmalla parilla klikkauksella.
Lisätietoja: http://flomertens.free.fr/ntfs-config/
August 26th, 2007 at 00:11
Olen uusi Ubuntun käyttäjä! Pari viikkoa sitten aloitin, ja totesin että käyttöjärjestelmä toimmi hyvin. On tietysti alussa vaikeuksia mutta netistä löytyy hyviä vinkkejä. Tämä on mielestäni paras tähän asti. Ymmärrän hyvin englantia, mutta silti tällä sivulla neuvot ovat todella selkeät. Se “tosimies ei neuvoja tarvitse” se kolahti hyvin! Olen juuri sellainen. Monta kertaa on mennyt pieleen ja ohjeet piti kuitenkin lukea.
Teette hyvää työtä, suuri kiitos teille kaikille.
Sune Karlsson
September 15th, 2007 at 14:43
Joo – hyvä alustus Ubuntuun. Tässäkin jakelussa on kuitenkin ne samat perisynnit kuin kaikissa muissa jakeluissa, että dokumentaatio on tehty aina olettamuksella, että käyttäjä tuntee komentorivikäytön ja yleensäkkin Linuxin kansiorakenteen. Olisi hienoa, että olisi kunnon komentorivimanuaali kunnon aidoin esimerkein. Tämä asia on juuri se, joka tappaa motivaation yrittää, kun manuaalit ja ohjeet ovat “tyyliltään ootsa joku tyhmä vain”. Windowsin käyttäjät kaipaavat luonnollisesti kunnon graaffisia työkaluja kaikkeen mitä tekevät ja näin se pitäisikin olla. Isoin kaaos syntyy käytännössä aina ohjelmien asennuksessa, vaikkakin Ubuntussa on hyvä paketinhallintasovellus. Usein vain sovellukset pitää asentaa komentoriviltä joiden asennusohjeet ovat kilometrin mittaisia komentorivilistauksia.
Toinen perisynti on se että vaikka onkin dokumentaatiota, se on niin sekavasti silputtu sinne ja tänne. Dokumennoinnin ja ohjeistuksen sijaintiin sivustolla tulisi tehdä selkeä vakiointi.
Kaikkein eniten hatuttaa kun asentaa sovelluksen, niin asennus menee pieleen sen takia, että on riippuvuusongelmia ja puuttuvia komponentteja. Miksi ihmeessä sovelluksen mukan ei toimiteta kaikkia niitä pakettaja joita tarvitaan ja miksi ihmeessä paketit eivät ole alaspäin yhteensopivia? Yleensä kun tulee päivitettyä paketteja, niin aina vaan löytyy softia, jotka menevät kenoon vain sen takia, että ei olekkaan juuri sitä tiettyä pakettiversiota saatavilla, vaikka uudempi ja ehompi on. Tämä on Linux jakeluiden ärsyttävin puoli. Käyttäjän täytyy muistaa miljardi eri pakettia, joita koneessa on ja pitää vielä muistaa mihin miljoonaan sovellukseen kukin paketti on riippuvainen.
Ei kun hyvää ohjeistusta ja erinomaisia malleja lisää.
September 16th, 2007 at 16:18
Jerry: Ubuntu tutuksi -wikikirjaa ei ole tehty olettamuksella, että käyttäjä tuntee komentorivikäytön. Sen idea on ollut alusta asti ohjeistaa mahdollisimman pitkälle grafisten työkalujen pariin ja koota nimenomaan yhteen paikkaa kaikki uudelle käyttäjälle oleellinen.
Ja noista riippuvuusongelmistakin olen sitä mieltä, että niitä ei kyllä juurikaan tule vastaan, kun pitäytyy asentamasta ohjelmapaketteja Ubuntun omien pakettivarastojen ulkopuolelta.
November 25th, 2007 at 14:53
Olipahan hyvä juttu tästä Ubuntun käytöstä.Mullakin on ollu Ubuntu käytössä puolisen vuotta ja hyväksi olen todennut.Mutta onpa minulla ongelmakin (saatta olla monella muulakin) ja ongelma on se,että haluaisin imuroida ohjelmia netistä no imurointi kyllä onnistuu,mutta mutta ne katoaa koneen uumeniin jäljettömiiin niin miten ne saa levylle.Tumpelo kun olen niin kaipaisin selkeitä ohjeita miten miten netistä imuroidut ohjelmat saa levylle.Tuohon ongelmaan en ole löytänyt ratkaisua sen paremmin keskustelu palstoilta kun Ubuntun vikistä enkä muualtakaan.
March 8th, 2008 at 22:20
Eikös ne tiedostot ole kotikansiossasi?
March 20th, 2008 at 00:06
Nyt on ongelmatilanne. Kuinka saan poistettua Ubuntun kiintarilta jolla on myös XP Professional? Pitäisi ne osioinnit poistaa ja päästä eroon siitä Ubuntun käyttämästä tiedostojärjestelmästä. Asennan Ubuntun uudelleen vasta kun on toinen kiintari käytössä. Nyt on ongelmia kahden käyttiksen kanssa, siksi tätä kyselen.
March 23rd, 2008 at 01:27
Samila: vilkaise forum.ubuntu-fi.org, sieltä löytynee myös poistamisohjeita.
April 4th, 2009 at 18:55
Joo johan pomppas!
Ja oikeen kunnolla, että Mummonkin Muusit lensi pellolle!
Olipas rajua kyytiä.
Ja,,
Muistakaa syödä paljon Mummon Muusia!
~MummonMuusi